Toni Laaksosen viikon teho: Morning Parade / A & E
Englanti on ihmeellinen musiikkimaa. Tuosta sateisesta maasta on siinnyt musiikkihistorian saatossa sadoittain upeita ja legendaarisia yhtyeitä kuin niitä kuuluisia sieniä. Ja uusia yrittäjiä tulee tarjolle viikoittain. Kaikista tulokkaista ei luonnollisestikaan tule edes kotimaassaan kuin korkeintaan esikoislevyllään näkyvyyttä saaneita tähdenlentoja. Mutta tasaisin väliajoin saarivaltion bändit lyövät leimansa myös Yhdysvaltain tai manner-Euroopan musiikkimarkkinoille.
Radiohead, Placebo, Blur, Muse, Travis, Coldplay ja vaikkapa White Lies ovat omalla vuorollaan valloittaneet sydämiä myös näiltä karuilta leveyspiireiltä. Aivan pian tuohon samaan jatkumoon voidaan liittää Morning Paraden nimi. Pienestä Harlown kaupungista länsi-englannista kotoisin oleva viisikko on muutaman vuoden olemassaolonsa aikana ehtinyt herättämään oikeiden henkilöiden huomion. Siitä osoituksena on lämmittelypestit mm. Feederin, Coldplayn, Florence & The Machinen ja Kylie Minoguen kanssa. Jo tuosta monipuolisesta kattauksesta voidaan päätellä, että yhtyeen soundi saattaisi vedota niin kitarapopin ystäviin kuin myös elektronisemman diskopoljennon nimeen vannoviin tanssilattian täyttäjiin.
Bändin nimi juontaa kuuleman mukaan juurensa kitaristi-laulaja Steve Sparrown ja basisti Phil Tituksen remppamiesaikoihin, kun aamuisin töihin matkustaminen oli kuin yhtä aamuista paraatia. Joopa joo! Kuka uskoo, että PMMP on oikeasti Paulan ja Miran Molemmat Puolet? Kyllä tässäkin tapauksessa mennään pilke silmäkulmassa navan alle! Se ei kuitenkaan bändiä tai biisiä pahenna. Morning Parade tekee majesteettisen komeata poppista, jolle voi ennustaa miljoonia ystäviä ympäri maailman.
Huhtikuussa debyytti-EP:n julkaisevalla Morning Paradella on käsissään kaikki massasuosion avaimet. Ovatko nuo avaimet kuitenkaan tarpeeksi osaavissa käsissä? Kommentoi yhtyeen sinkkubiisi A & E:ta ja voit lunastaa itsellesi YleX:n uuden persoonallisen kangaskassin.
Tämähän on vallan mukavaa muniinpuhaltelurallattelua.
Toisaalta, jos tehtäisiin kokoelmalevy kyseisestä aiheesta, tämä voisi olla siellä kappaleena numero 8, eikä kukaan muistaisi tätä kappaleen 9 päätyttyä.