Radio Suomi

Tekstikoko: A A A

Kalat ja matelijat

julkaistu 23.3.2011 klo 10:13, päivitetty 15.2.2012 klo 15:33

Ulkorakennuksemme eteläseinustalla loikoili yhteensä 9 rantakäärmettä, joista osa alkoi kiivetä ruusukehikkoa pitkin seinää ylös. Ne livahtivat vuorilaudoituksen taakse seinän väliin. Osa pudottautui sieltä taas maahan. Kuinka tyypillistä tällainen käyttäytyminen on? Onko mahdollista, että naaras munii seinän väliin?

Ulkorakennuksemme eteläseinustalla loikoili yhteensä 9 rantakäärmettä, joista osa alkoi kiivetä ruusukehikkoa pitkin seinää ylös. Ne livahtivat vuorilaudoituksen taakse seinän väliin. Osa pudottautui sieltä taas maahan. Kuinka tyypillistä tällainen käyttäytyminen on? Onko mahdollista, että naaras munii seinän väliin?

Kuva: Päivi Olin, Mynämäki

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Kalat ja matelijat Heinäkuun loppupuolella rantakäärme loikoili ulkoterassimme viereisessä katajassa noin tunnin ja piti myös ukkossadetta. Tämä tapahtui Lohjanjärvellä Helperin saaressa. Kuva: Irma Boman

Kalat ja matelijat Kalan tunnistus ei ole selvinnyt etsinnöistä huolimatta. - väri kuten kuhalla - ei suomuja - pinta niljakas / lievästi limainen - pää ruma ja pelottava - pituus n. 30cm - lihan väri punainen - on vielä mökkini pakastimessa Kala oli tarttunut 35mm:n siikaverkkoon keski- Päijänteellä heinäkuun puolivälissä 2011. Kuva: Tapio Tanninen

Kalat ja matelijat Tässä kuva viime kesältä Jaalan Ruuhasjärveltä. Kyyn uintimatka yli järven, souturetkellä kuvattuna. Kuva: Miia Mustonen, Kouvola

Kalat ja matelijat Kuva otettu Kangasniemellä kauppilan kylässä. Oletan että tämä on vaskitsa, jonka pitäisi olla aika harvinainen täällä päin. Ei ole ainakaan 20 vuoteen tullut vastaan. Kuva: Erkki Drischenko

Kalat ja matelijat Pikkunahkiaiset kutemassa Halikonjokeen laskevassa purossa.17.5.11. Parvessa oli ainakin 40 nahkiaista. Kuva: Kari Kauppi, Salo

Kalat ja matelijat Kyy hiihtoladulla 13.4.2011 Keminmaan Kallinkankaalla, lumipeitteen vahvuus oli vielä 35cm. Kuva: Kullervo Torikka

Kalat ja matelijat Toilailin 2.6. aamupäivällä mökillämme kamerani kanssa ja tuli mieleen, että navetan takana olevassa kivikasassa näin ammoin kaksi kyytä loikoilemassa, joskohan sieltä löytyisi kuvattavaa. Hiippailin sinne ja käärme oli siellä nytkin. Tähtäilin telen läpi ja näytti siltä, että toinenkin käärme kohotteli päätään ensiksi näkemäni ja aluksi aivan mustaksi kyyksi luulemani vieressä. Tämä ruskea vaikutti aremmalta ja se katosi kivikasan uumeniin heti liikettä havaittuaan. Ehdin kuitenkin napata kuvan. Tämä karkuun livahtanut jäi kaivelemaan mieltä, näinköhän se sittenkään oli kyy? Katsoin netistä, miltä kangaskäärme näyttää ja mielestäni kyseessä voisi olla sama laji. Mitä tuumaatte? Jos on, onko havainto näillä tienoilla tavallinenkin, vai saako hihkua ja heittää kuperkeikkaa? Mökkimme sijaitsee Träskholmissa, Länsi-Turunmaan saaristossa. Kuva: Teijo Eloranta

Kalat ja matelijat Elokuun helteiden aikaa Puruveden mudut aloittivat ensin piirileikin ympärilläni ja kun olin hetken aloillani ne tulivat joukolla näykkimään ihoani mukavasti nipistellen. Sama toistui aina, kun palasin paikalle niiden asuttaman kivikon kärkeen. Suomessa en ole vastaavaa kalojen näykkimistä ennen kokenut. Jännää ja hauskaa. Kuva: Harri Hyytiäinen, Helsinki

Kalat ja matelijat Olen kuvannut Saimaalla, Punkaharjulla vedenalaisia kotiloita, joiden nimeä en ole saanut selvitettyä. Kotilot ovat noin kolme senttiä halkaisijaltaan. Ari Saura vastaa: Kuvan kotilo on suokotilo (Viviparus contectus). Se elää harvinaisena Kaakkois- ja Itä-Suomen järvissä ja joissa. Myös rauhallisissa merenlahdissa sitä voi tavata. Suokotilo syö pohjalle painunutta orgaanista ainetta ja piilottelee usein sen seassa. Keväällä ja alkukesästä kun ne etsivät parittelukumppania, niitä voi nähdä myös pohjan päällä. Suokotilo on kaksineuvoinen, ts. sama yksilö on saman aikaisesti sekä koiras että naaras. Erikoista suokotilolle on myös se, että hedelmöityneet munat kehittyvät aikuisen yksilön sisällä pikkukotiloiksi, jotka emokotilo sitten synnyttää. Kuva: Pasi Lensu

Kalat ja matelijat Olen kuvannut Saimaalla, Punkaharjulla vedenalaisia kotiloita, joiden nimeä en ole saanut selvitettyä. Kotilot ovat noin kolme senttiä halkaisijaltaan. Ari Saura vastaa: Kuvan kotilo on suokotilo (Viviparus contectus). Se elää harvinaisena Kaakkois- ja Itä-Suomen järvissä ja joissa. Myös rauhallisissa merenlahdissa sitä voi tavata. Suokotilo syö pohjalle painunutta orgaanista ainetta ja piilottelee usein sen seassa. Keväällä ja alkukesästä kun ne etsivät parittelukumppania, niitä voi nähdä myös pohjan päällä. Suokotilo on kaksineuvoinen, ts. sama yksilö on saman aikaisesti sekä koiras että naaras. Erikoista suokotilolle on myös se, että hedelmöityneet munat kehittyvät aikuisen yksilön sisällä pikkukotiloiksi, jotka emokotilo sitten synnyttää. Kuva: Pasi Lensu

Kalat ja matelijat Lokakuun alussa Barösundissa oli kuvan näköinen rapu verkossa. Mikä tämä otus on ja onko niitä yleisesti Suomen merissä ja onko syötävä? Ari Saura vastaa: Kuvassa on villasaksirapu, jonka sakset ovat nimen mukaisesti ruskean nukan peitossa. Valitettavasti takaa päin otetussa kuvassa sakset eivät näy. Villasaksirapu on alunperin kotoisin Kiinan rannikolta, mutta kulkeutunut laivojen mukana ympäri maailmaa. Eurooppaan (Saksaan) villasaksirapu saapui jo yli sata vuotta sitten ja Suomeenkin 1930-luvulla. Vilkastuneen laivaliikenteen ja painolastivesien vaihtamisen vuoksi se on meillä nykyisin varsin usein tavattu vieras. Saimaan kanavan liikenteen mukana se on eksynyt muutaman kerran sisävesiimmekin. Villasaksirapu viihtyy makeassa tai murtovedessä, mutta lisääntyminen edellyttää vähintään 25 promillen suolapitoisuutta, joten meidän vähäsuolaisissa rannikkovesissämme se ei lisäänny. Lähimmät lisääntyvät populaatiot elävät Pohjanmeren rannikolla. Ainakin Kiinassa villasaksirapua syödään. Kuva: Kai Virtanen

Kalat ja matelijat Sain verkosta sunnuntaina 16.1.11 kilon mateen Paltamosta Kiehimänjokisuusta läheltä Käärmeniemen kärkeä. Peratessa selvisi, että kalalla oli toisen maitipussin keskellä mätimunajakso. Mäti näytti hyvin kehittyneiltä. Made oli siis kaksineuvoinen. Pakastin maiti-mäti rakkulat ja otin kuvat, jotka liitteenä. Kuva: Taisto Laine, Paltamo

Kalat ja matelijat Tonttini kulmalta löytyi tämmöinen hieman poikkeavampi onkimato. Kuinka yleisiä tälläiset kolmipäiset tai pikemminkin kaksi haaraiset onkimadot ovat? Kuinka tämmöinen mato on päässyt syntymään? Kai tämmöisen madon liikkuminen on hankalampaa normaaliin verrattuna. Ulostaakohan tämä yksilö yhdestä vai kahdesta haarastaan? Kai siinä kalallakin on päänvaivaa, kun ei tiedä mistä päästä alkais syömään. Ari Sauran vastaus: Monet eläimet voivat uusia menetettyjä ruumiinosiaan. Ilmiötä kutsutaan regeneraatioksi. Tunnetuimpia ovat sisiliskon kyky kasvattaa uusi häntä ja ravun uusi saksi tai raaja. Uusiutuminen on alkeellisimmilla eläimillä usein tehokkaampaa kuin kehittyneemmillä eläimillä. Esimerkiksi linnun tai nisäkkään haavat paranevat, mutta uusia raajoja ne eivät pysty kasvattamaan menetettyjen tilalle. Jos liero katkeaa, se voi kasvattaa itselleen uuden takapään, mutta katkenneeseen takapäähän ei kasva uutta etupäätä. Kuvan peltoliero on saattanut lapion pistosta tai kuokan iskusta katketa puolittain ja haavakohtaan on alkanut kasvaa uusi takapää. Vanha takapää on kuitenkin jäänyt kiinni ja parantunut. Näin ollen lierosta on tullut kaksihaarainen. Uusi haara ei välttämättä ole täydellinen. Siitä saattaa puuttua suoli tai hermosto. Kuva: Olavi Malmberg, Juva

Kalat ja matelijat Sain hauen uistimella, jolla oli kolme rapuja mahassa. Onko tavallista, että hauki syö noinkin monta rapua vai onko haukiyksilö erikoistunut ravun syöntiin? Ari Saura vastaa: Monet kalat käyttävät rapuja ravinnokseen. Varsinkin pohjalla elävien kalojen, kuten ankeriaan ja mateen ruokalistalla ne ovat varsin tavallisia. Myös ahvenet ja hauet syövät tilaisuuden tullen rapuja. Ahvenet yleensä ravun poikasia, mutta suurisuinen hauki voi niellä aikuisiakin rapuja. Kuva: Luontoillan kuuntelija

Kalat ja matelijat Mikä kalalaji on kyseessä? Isomman kalan pituus 11 cm. Kalat on ongittu Keravanjoesta Järvenpäässä. Kuvan lähetti Anneli Hemilä. Ari Saura vastaa: Särkikaloihin kuuluva törö asustaa eteläisen ja lounaisen Suomen rannikkojoissa. Esimerkiksi Vantaanjoessa ja sen suurimmassa sivujoessa Keravanjoessa se on paikoin virtapaikkojen yleisin kalalaji. Pienenä ja levinneisyydeltään rajoittuneena se on kuitenkin useimmille suomalaisille tuiki tuntematon laji. Hyviä tuntomerkkejä ovat pienet viiksisäikeet alaspäin suuntautuvan suun pielissä sekä tummat laikut kylkiviivalla. Suomen toistaiseksi suurin törö (17,1 cm) saatiin vuonna 2007 tutkimuspyyntien yhteydessä Halikonjoesta. Törö viihtyy lämpimissä ja rehevissä vesissä ja elää Suomessa leviineisyytensä pohjoisrajoilla. Meillä sitä ei juuri arvosteta, mutta etelämpänä Euroopassa sitä pidetään maukkaana. Ranskalaisille herkkusuille on tarjolla jopa viljeltyä töröä.

Kalat ja matelijat Mikähän ”vaiva” saa ahvenen noin keltaiseksi? Kuvan lähetti Alpo Karhapää Joensuusta. Ari Saura vastaa: Ahvenen väritys voi vaihdella luonnostaankin - merialueen hyvin vaaleasta pienten humusvetisten metsälampien lähes mustaan. Joskus ahvenesta tavataan kokonaan tai osittain kullankeltaisia yksilöitä. Näiltä puuttuu ihostaan tummaa väriainetta sisältäviä värisoluja (melanoforeja), jolloin punaista sisältävät solut (ksantoforit) ovat saaneet vallan. Ominaisuus on todennäköisesti perinnöllinen ja sitä esiintyy mm. puunjalostusteollisuuden alapuolisissa vesissä.

Kuuntelijoiden aikaisemmin lähettämiä luontokuvia

Lapset toivat pihasta löytämänsä erikoisen voikukan sisälle tarkasteltavaksi. Kasvissa on ehkä noin kymmenkunta kukintoa nauhamaisesti peräkkäin. Kaikilla kukinnoilla on yhteinen litteä ja ontto varsi. Kuinka yleinen tuollainen kukka on? En ole itse ainakaan aiemmin samankaltaista nähnyt

Kasvit ja maisemat

päivitetty 15.2.2012 klo 15:31

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Kuvassa pihallamme käydyt siilien kosiomenot 6.5.2011.
Sulho on pienempi ja morsian suurempi siili. Tosin tässä tarinassa kävi niin, että ruokailu-ajan koittaessa sulho valitsikin morsiamen sijasta maistuvan ilta-aterian.

päivitetty 15.2.2012 klo 15:38

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Ampiainen kaiveli terassin kuivaa puuta pesäaineeksi.

Selkärangattomat

päivitetty 15.2.2012 klo 15:28

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Tällainen komistus ilmestyi pihapiiriimme huhtokuun alussa 2011. Seurasi touhujamme koko päivän muutaman metrin päästä ja kulki perässämme. Kävi jopa patiollakin. Oli erittäin rauhallinen yksilö ja asteli ylväästi. Söi välillä vuorimännyn neulasia ja pensastuijan lehviä, ottipa päälle "ruokaperäisetkin". Yöaikaan oli jatkanut omille teilleen. Tuleeko useinkin metso pihapiiriin ja onko tämä korpimetso vai?

päivitetty 15.2.2012 klo 15:29

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Ulkorakennuksemme eteläseinustalla loikoili yhteensä 9 rantakäärmettä, joista osa alkoi kiivetä ruusukehikkoa pitkin seinää ylös. Ne livahtivat vuorilaudoituksen taakse seinän väliin. Osa pudottautui sieltä taas maahan. Kuinka tyypillistä tällainen käyttäytyminen on? Onko mahdollista, että naaras munii seinän väliin?

Kalat ja matelijat

päivitetty 15.2.2012 klo 15:33

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Muualla Yle.fi:ssä

Pikku Kakkonen