Radio Suomi

Luontoilta

Olet tässä

Osasto: Kuvagalleriat

Etusivu > ... > Kuvagalleriat > Artikkeli

Nisäkkäät

julkaistu 23.3.2011 klo 10:04, päivitetty 15.2.2012 klo 15:38
Kuvassa pihallamme käydyt siilien kosiomenot 6.5.2011. Sulho on pienempi ja morsian suurempi siili. Tosin tässä tarinassa kävi niin, että ruokailu-ajan koittaessa sulho valitsikin morsiamen sijasta maistuvan ilta-aterian.

Kuvassa pihallamme käydyt siilien kosiomenot 6.5.2011. Sulho on pienempi ja morsian suurempi siili. Tosin tässä tarinassa kävi niin, että ruokailu-ajan koittaessa sulho valitsikin morsiamen sijasta maistuvan ilta-aterian.

Kuva: Anita Eronen

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Nisäkkäät Asumme Kiuruvedellä, Honkarannan kylässä. Kissamme pyydysti tälläisen myyrän. Emme ole koskaan nähneet vastaavaa, joten kysyisimmekin nyt, onko kyseessä jokin harvinaisuus. Kuva: Elsa Partanen
Nisäkkäät Pallaksen ympäristössä on tällä hetkellä runsaasti sopuleita. Kuvan sopuli jäi kameran saaliiksi Jerisjärven jäällä. Jäällä on näkynyt näinä päivinä kymmenittäin sopuleita ja maantielläkin niiden paljous näkyy auton alle jääneinä. Kuva: Heikki Kainulainen
Nisäkkäät Siilit parittelevat iltahämärässä. Olavi Mikkonen kuvasi siilit Sotkamossa. Heidi Kinnusen kommentti: Mainio kuva! Erityisen mukavaa, on että siilit ovat Sotkamosta. Kainuusta on hyvin vähän tietoja siilihavainnoista. Hatikka-tietokannassa on yli 1000 siilihavaintoa, joista vain seitsemän on Kainuusta. Johtuukohan havaintojen vähyys siilien harvalukuisuudesta vai havainnoitsijoiden vähyydestä? Kuva: Olavi Mikkonen
Nisäkkäät Myyräkannat Kittilän Sirkan alueella ovat tänä kesänä huipussaan. Hirvikoirani onkin nyt erikoistunut myyrän pyyntiin. Syksyllä nähdään, onko mennyt jo kokonaan pilalle hirvikoirana. Sen ansiosta olen kuitenkin itsekin kiinnittänyt vähän normaalia enemmän huomiota pikkujyrsijöihin. Huomasin yhden koiran tappaman myyrän poskessa puutiaisen. Onko kyseessä oikeasti sama puutiainen, joka levittää tauteja Etelä-Suomessa? Lisäkommentti: Tunturisopuli on tänä kesänä levinnyt Levin alueelle. Se näyttää myös pesivän täällä, koska olen nähnyt myös pikkupoikasia. Sopulihavainnot olen ilmoittanut Luonnonsuojeluliiton sivuille. Kuva: Jukka Brusila
Nisäkkäät Ohessa kuva, jotka pyydettiin lähettämään sinne Luontoiltaan. Orava ui lahden poikki noin 200 metrin matkan. Kuva: Jaakko Lehtonen, Lappeenranta
Nisäkkäät Omakotitalomme pihassa Hämeenlinnassa käy lintujen talviruokinnan aikaan lähes joka ilta rusakko tai kaksi. Yleensä ne ovat kuitenkin säikkyjä ja poistuvat viereiseen metsään. Toissa talvena sattui kuitenkin erikoinen tapaus, aivan talon seinustalle ilmestyi noin klo 19 aikaan rusakko, joka kyyhötti kutakuinkin samoilla jalansijoilla lähes vuorokauden vaikka kuvasin sitä läheisestä ikkunasta ja seuraavana päivänä pihalta. Tyttäremme Pinja ja Pihla kävivät katsomassa pupua varsin läheltä, mutta varmuudeksi kielsin tyttöjä menemästä. Veimme rusakolle vielä kulhollisen salaattia ja porkkananpaloja, joita se haisteli, mutta jätti syömättä. Seuraavaan iltaan mennessä se hävisi. Muutaman päivän kuluttua erätaitoinen naapurimme kertoi nähneensä parin sadan metrin päässä metsässä ilveksen jäljet. Olisiko rusakko paennut ilvestä pihalle pitäen meitä pienempänä uhkana? Ja olisiko ilves kenties jäänyt metsän reunaan vaanimaan, minkä vuoksi rusakko pysytteli sangen pitkään pihalla aiheuttamastamme häiriöstä huolimatta? Rusakon edessä lumesta törröttävä salaojakaivon putki muodostaa näkösuojan nimenomaan metsän suuntaan. Kuva: Ilkka Puusaari
Nisäkkäät Kuvan auton takapuskuri oli tasaisen likainen illalla 8.3, mutta keskiviikkoaamuna, joku oli käynyt nuolemassa lähes puolet puskurista. Kielenjäljet 1,5-2 cm halkaisijaltaan. Piha niin jäinen, että auton vieressä ei käpälänjälkiä. Olisiko rusakko, joka syö orapihlaja-aitojamme, kaivannut suolaa ruokavalioonsa. Piha on Keravalla metsän laidassa. Kuva: Ari Virtanen, Kerava
Nisäkkäät Laitoin riistakamerakuvia lintujen ruokintapaikalta. Mielenkiinnosta asetin kameran lintujen ruokintapaikalle. Ajattelin saavani kuvia vaikka jäniksistä , mutta yllätys yllätys kuvista löytyikin näätä. Ruokana oli kauraa, auringonkukan siemeniä ja pähkinöitä. Onko yleistä, että näätä käy kyseisillä ruokintapaikoilla. Kuva on Sysmästä. Kuva: Niina Huhtakallio
Nisäkkäät Tässä riistakameran kuvaa ahmasta. Kun haaska ei ollut enää niin kamalan iso, niin ahmat keksi raahata sen parisadan metrin päähän, josta me taas raahasimme sen julkisuuden valokeilaan. Toivoisin, että kaikkialla, erikoiseti meidän metsästysjärjestössämme korotettaisiin ääntä petojemme puolesta. Ne on ehdottomasti enemmän rikkaus kuin riesa. Kuva: Alpo Kahrapää, Joensuu
Nisäkkäät Kuvasin maaliskuun alussa ilmeisen tuoreet jäljet Etelä-Kuopiossa puron äärellä. Jälkien kokonaisleveys on noin 25-30 cm. Mikä eläin on tuosta mennynnä? Kuva: Jari Sihvonen
Nisäkkäät Heidi Kinnusen vastaus: Valkea hirvi ei liene albiino, koska sillä sen turkissa näkyy tummia kuvioita. Albiinoeläimillä pigmenttiä ei synny ollenkaan. Hirvien väri vaihtelee luonnossa, ja harvakseltaan tavataan näitä erityisen valkoisia yksilöitä. Tuire Nygrén RKTL:stä arvioi, että Suomessa saattaisi olla 20-30 kuvan kaltaista eläintä. Niitä tavataan tällä hetkellä erityisesti Etelä-Hämeestä Varsinais-Suomen eteläosiin. Kuva: Antero Junttila, Janakkala
Nisäkkäät Heidi Kinnusen vastaus: Valkea hirvi ei liene albiino, koska sillä sen turkissa näkyy tummia kuvioita. Albiinoeläimillä pigmenttiä ei synny ollenkaan. Hirvien väri vaihtelee luonnossa, ja harvakseltaan tavataan näitä erityisen valkoisia yksilöitä. Tuire Nygrén RKTL:stä arvioi, että Suomessa saattaisi olla 20-30 kuvan kaltaista eläintä. Niitä tavataan tällä hetkellä erityisesti Etelä-Hämeestä Varsinais-Suomen eteläosiin. Kuva: Antero Junttila, Janakkala
Nisäkkäät Aamuinen onnenlaukaus. Kamera roikkui auton selkänojassa, kun näin peuran pellolla. Säätämiseen ei ollut aikaa. Kuva: Tuula Siimes
Nisäkkäät Mikä eläin on raapinut puuta? Oma epäilys on, että kyseessä voisi olla karhu. Kuvasta käy ilmi, että raapimisjäljet alkavat runsaan kahden metrin korkeudelta hoikan männyn runkoa ja jatkuvat alaspäin, ehkä noin metrin tasalle maasta. Paikka, jossa raapimisjäljet löytyivät on asutuksesta noin kilometrin päässä Utajärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Juha Kallio
Nisäkkäät Lähellä taloamme Etelä-Sipoossa tien viereesä oleva puu on hyvin kaluttu, mutta mikä eläin tekee tällaista jälkeä tyvestä latvaan? Kuva: Luontoillan kuuntelija, Sipoosta
Nisäkkäät Näitä viiruselkäisiä hiirulaisia on mennyt loukkuun yhteensä neljä. Loukku on sijainnut pihanperällä olevassa puuvajassa. Olisiko Luontoillan asiantuntijoilla tietoa mistä tämmöinen hiirien raitaturkki johtuu ja mikä laji on kyseessä. Heidi Kinnusen vastaus: Juovaselkäinen vesseli on peltohiiri. Suomessa tavataan myös toista juovaselkäistä hiirtä, nimittäin koivuhiirtä. Peltohiiri on lajeista yleisempi. Kuva: Seppo Rantatalo, Myllykoski
Nisäkkäät Onnistuin videoimaan kyseisen hirvien kosiomenon, josta oheinen kuva. Ihmettelin, kun vasa pyöri siinä välissä eikä uros ollut mitenkään agressiivinen vasaa kohtaan vaikka se sotkikin uroksen suunnitelmat. Oliko kyseessä perheen välinen lemmenhetki ? Kuva: Seppo Rintelä, Pyterlahti
Nisäkkäät Aamuvarhaisella olessani karpalosuolla Kotalahdessa, samalle suolle ilmestyi neljän hirven lauma. Aikamme tuijotimme toisiamme, niin yllättäen yksi pari rupes lemmenleikkiin ja toiset katselivat kaikessa rauhassa. Otin kuvasarjan ja jatkoin karpaloiden poimimista. Kuva: Raimo Aho, Raahe
Nisäkkäät Mökkimme on Klamilassa, Virolahdella. Huhtikuussa 2010 lumikko yritti viedä kuollutta pikkulintua mökin seinälaudoituksen alle. Lumikko mahtui sinne hyvin, mutta pyöreä lintu ei. Lumikko jaksoi yrittää yli puoli tuntia ennenkuin luovutti. Se ei piitannut edes kuvaamisestani, vaikka olin lopulta vain parin metrin päässä. Aina kun lintu putosi maahan, lumikko haki sen ja yritti eri tavoin saada sen seinän väliin. Lopulta se vei linnun pensaan alle. Myöhemmin kesällä lumikkoa ei näkynyt, joskus jotain roskia ilmeistyi seinän viereen. Nyt talvella hangessa näkyivät jäljet, kaksi tassunjälkeä rinnakkain, aina n. 20 cm päässä toisistaan. Eivät muistuttaneet oravan jälkiä, ja olivat ihan liian isot hiiren jäljiksi. Voiko lumikko asua seinän takana, vai pitääkö se ruokavarastoa siellä? Kesällä pihassamme on sammakoita, vaskitsoja ja myyriä, ja talvella lintuja ja peltohiiriä. Ruokaa kai riittää. Mitään meillä ei alivuokralaista vastaan olisi, mutta onko se edes mahdollista? t: Marja Konsti Kuva: Marja Konsti
Nisäkkäät Kuva on otettu 6.8.2010 Saarenmaan Kuressaaren lähettyvillä eräällä hiekkatiellä. Ilmeisesti pentu mutta mikä eläin? Meitä ja autoamme se ei pelännyt lainkaan. Lapsemme nimesivät sen leikkisästi Nipsuksi. Kuva: Juha Tuulikangas
Nisäkkäät Huhtikuun alussa otettu kuvaa lammessamme talvehtineesta eläimen jäljistä. Eläin oli tehnyt sukellusaukon lähteen kohdalle. Rannalla noin 10 metriä tästä aukosta, paljastui, lumien sulamisen alettua, makuukuoppa. Eläin on nauttinut ravinnokseen ainakin sammakoita, kuten kuvasta näkyy. Mikähän eläin tässä on kyseessä? Kuva: Heikki Liikala
Nisäkkäät Mökillämme Hartolassa on pieniä lepakkoja ilonamme pimeinä kesäiltoina. Aikoinaan niiden nukkumapaikka paljastui savupiippuremontin aikana, kun irroitin katolla piipun ympärillä olevat suojapellit. Lepakkoja oli siellä yhdeksän nukkumassa. Nykyään ne nukkuvat päivisin halkopinojen välissä. Tässä kuva lepakosta, ennenkuin se lähti lentoon. Onko kysessä pikkulepakko tai mahdollisesti vaivaislepakko? Karvapeite ulottuu selässä ihan ”häntään” asti. Silmät ja korvat ovat aika pienet. Siipien kärkiväli 10-15 cm. Nyt syksymmällä niitä ei ole näkynyt. Kuva: Osmo Pasuri
Nisäkkäät Pystyttekö kuvasta määrittämään lepakkolajin? Mökillämme Kontiolahdella on katossa vilkas lepakkoyhteisö. Kova rapina ja vikinä pitkin kesää, loppukesästä jo hiljenee. Hämärällä ne lentävät pihassa 2-5 metrin korkeudessa. Lähellä on sekametsää ja Pielisjoelle matkaa n. 500 metriä. Tämä vauva vikisi äitiä. Emo lenteli hermostuneena ympäriinsä 10-15min. Sitten se taas tuli, laskeutui hirrelle ja kipitti pysähtymättä napaten poikasen mukaansa. Aika temppu. Kuva: Luontoillan kuuntelija
Nisäkkäät Liito-oravat, emo ja poikanen nukkuvat päiväunia helteessä Artjärven Hietanassa. Ilma oli +28 astetta ja helmipöllön pönttö oli varmaakin liian kuuma nokosille. Heidi Kinnunen vastaa: Saattaa tosiaan olla, että liito-oravilla oli kuuma heinäkuun helteillä! Todennäköisempää on kuitenkin, että ne kurkistelivat kolon suulta, koska eivät uskaltaneet lähteä liikkeelle valokuvaajan ollessa näköpiirissä. Ennen liikkeelle lähtöä oravat varmistavat turvallisuutensa. Liito-oravilla on tyypillisesti useita pesäpiiloja ja niiden tiedetään käyttävän tavallisten oravien risupesiäkin. Ehkä sellaiset olisivat olleet helteellä vilpoisampia. Kuva: Pirkko Saarikivi

  Kuuntelijoiden aikaisemmin lähettämiä luontokuvia

Lapset toivat pihasta löytämänsä erikoisen voikukan sisälle tarkasteltavaksi. Kasvissa on ehkä noin kymmenkunta kukintoa nauhamaisesti peräkkäin. Kaikilla kukinnoilla on yhteinen litteä ja ontto varsi. Kuinka yleinen tuollainen kukka on? En ole itse ainakaan aiemmin samankaltaista nähnyt
Kasvit ja maisemat
päivitetty 15.2.2012 klo 15:31
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Kuvassa pihallamme käydyt siilien kosiomenot 6.5.2011. Sulho on pienempi ja morsian suurempi siili. Tosin tässä tarinassa kävi niin, että ruokailu-ajan koittaessa sulho valitsikin morsiamen sijasta maistuvan ilta-aterian.
Nisäkkäät
päivitetty 15.2.2012 klo 15:38
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Ampiainen kaiveli terassin kuivaa puuta pesäaineeksi.
Selkärangattomat
päivitetty 15.2.2012 klo 15:28
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Tällainen komistus ilmestyi pihapiiriimme huhtokuun alussa 2011. Seurasi touhujamme koko päivän muutaman metrin päästä ja kulki perässämme. Kävi jopa patiollakin. Oli erittäin rauhallinen yksilö ja asteli ylväästi. Söi välillä vuorimännyn neulasia ja pensastuijan lehviä, ottipa päälle "ruokaperäisetkin". Yöaikaan oli jatkanut omille teilleen. Tuleeko useinkin metso pihapiiriin ja onko tämä korpimetso vai?
Linnut
päivitetty 15.2.2012 klo 15:29
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Ulkorakennuksemme eteläseinustalla loikoili yhteensä 9 rantakäärmettä, joista osa alkoi kiivetä ruusukehikkoa pitkin seinää ylös. Ne livahtivat vuorilaudoituksen taakse seinän väliin. Osa pudottautui sieltä taas maahan. Kuinka tyypillistä tällainen käyttäytyminen on? Onko mahdollista, että naaras munii seinän väliin?
Kalat ja matelijat
päivitetty 15.2.2012 klo 15:33
Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia
Muualla Yle.fi:ssä