Olet tässä

Linnut

julkaistu 23.3.2011 klo 09:24, päivitetty 15.2.2012 klo 15:29
Tällainen komistus ilmestyi pihapiiriimme huhtokuun alussa 2011. Seurasi touhujamme koko päivän muutaman metrin päästä ja kulki perässämme. Kävi jopa patiollakin. Oli erittäin rauhallinen yksilö ja asteli ylväästi. Söi välillä vuorimännyn neulasia ja pensastuijan lehviä, ottipa päälle "ruokaperäisetkin".  Yöaikaan oli jatkanut omille teilleen. Tuleeko useinkin metso pihapiiriin ja onko tämä korpimetso vai?

Tällainen komistus ilmestyi pihapiiriimme huhtokuun alussa 2011. Seurasi touhujamme koko päivän muutaman metrin päästä ja kulki perässämme. Kävi jopa patiollakin. Oli erittäin rauhallinen yksilö ja asteli ylväästi. Söi välillä vuorimännyn neulasia ja pensastuijan lehviä, ottipa päälle "ruokaperäisetkin". Yöaikaan oli jatkanut omille teilleen. Tuleeko useinkin metso pihapiiriin ja onko tämä korpimetso vai?

Kuva: Luontoystävä Korpilahdelta

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Linnut Oltiin syyskuun lopulla Merikarvian edustalla taimenta uistelemassa kovassa sumussa aamupäivä ja veneeseemme laski lepäämään väsyneen oloinen talitiainen, joka viihtyikin seurassamme 10 minuuttia Veneessä ollessaan ja tämä kaveri ei meitä pelännyt. Myöhemmin iltapäivällä myös hömötiainen liittyi seuraamme, tällöin tosin jo sää oli kirkas. Olimme muutaman kilometrin päässä rannikosta. Eksyvätkö linnut sumussa merellä ja päättävät tulla veneeseemme lepäämään? Varsinkin aamupäivän talitiainen oli märän ja nuhruisen oloinen ja ruokaili veneen pohjalta ilmeisesti koivun urpuja. Kuva: Lauri Santanen
Linnut Kuulin keskustelunne pyrstötiaisista ja niiden vierailusta ruokinnoilla. Meillä kävi viime talvena kuuden linnun parvi ehkä parin viikon ajan syömässä maasta öljyttyjä kaurahiutaleita, joita oli rikastettu hienolla pähkinmurskalla tai oikeastaan jauheella. Mustarastaita varten olen kehitellyt tämän annoksen: rypsiöljyä, kaurahiutaleita ja hienonnettua maapähkinää. Viime talvina tätä herkkua kävi maistelemassa 11 eri mustarastasta. Erottelin ne nokan kuvioinnin perusteella. Luin öljytyistä kaurahiutaleista muistaakseni Detlef Singerin kirjasta Pihapiirin lintuja. Pähkinät keksin itse, jotta linnut saisivat mahdollisimman paljon energiaa pakkasta vastaan. Kuva: Helena Leväsluoto, Lempäälä
Linnut Viime heinäkuun 29. päivä olin rannassa kameraa ulkoiluttamassa, kun huomioni kiinnittyi noin sadan metrin päässä olevaan naapurimökin laituriin. Jotain erikoista heilui laiturin alla. Otin kuvan ja kun sitä kameran näytöllä suurensin,näin että sorsahan se siellä roikkuu. No pakkohan se oli käydä paikan päällä katsomassa tilanne ja yllätyksekseni huomasin linnun olevan hengissä. Vapautin sorsan ja se sukelsi samantien. Hetken päästä se nousi pintaan laiturin toisella puolella, kunnes sukelsi jälleen. Sen jälkeen en sitä enää nähnyt. Arvoitukseksi jäi, miten sorsa oli moiseen kiipeliin joutunut ja kuinka kauan se oli siinä roikkunut. Tuona päivänä oli erittäin kova ja puuskainen tuuli. Liekö se vaikuttanut asiaan. Jos vaikka oli yrittänyt laiturille laskeutua ja jäänyt vajaaksi. Kuva: Heikki Riekkola
Linnut Olemme kaverini Matin kanssa vuorotelleet kuvauspaikalla kahden kuukauden ajan, auringon noususta puolillepäivin. Kunnes 28.4 alkoi tapahtua ennen tavanomaista poislähtöä hieman kymmenen jälkeen.Odotetut merikotkat, kolme yksilöä saapuivat vanhemman valkopyrtöisen johdolla ja varisten saattamina. Jäällä oli vielä kalan jätteitä lokkien jäljiltä syötäviksi. Kun olen käynyt kuvasarjaa tarkkaan lävitse, niin kiinnostuksen kohde selvisi vasemmalla olevasta merikotkasta. Kysynkin mikä esine on kiinnitetty kuvassa olevan kotkan pyrstösulkien juureen ? Alan asiatuntioilta olen saanut monenlaisia ehdotuksia, kuten polttoainesäiliö, taskumatti, sateliittipaikannin. Kuva: Raimo Aho, Raahe
Linnut Sorsaemo adoptoi telkänpojat? Kuvan lähetti Raili Rintala. Juha Laaksonen vastaa: Vesilintupoikueissa näkee joskus eri lajien yksilöitä, joten tapaus ei siinä mielessä ole aivan ainutlaatuinen. Tässä tapauksessa on kyse kuitenkin sattumasta, jossa ilmeisesti muutama minuutti on ollut ratkaiseva. Telkkäemon on nähty poistuvan pesältä, vaikka osa sen poikasista on jo kuoriutunut. Syytä tähän ei voi tietää. Ilmeisesti pöntöstä on kuulunut piipitystä ja ohi uinut sinisorsanaaras on kiinnittänyt siihen huomiota. Se on reagoinut ääniin, koska naaraan omat poikaset ovat juuri kuoriutuneet, ja emo on vielä herkässä tilassa, eikä ehkä tunne täysin omia poikasiaan. Naaras on siis kutsunut myös telkän poikasia ulos pöntöstä ja nämä ovat hypänneet ja sinisorsa ottanut ne hoiviinsa. Jos telkkäemo olisi ollut paikalla, se olisi hätistänyt sinisorsan pois. Nyt telkänpojat leimautuivat sinisorsiin, joten niiden identiteetti lienee epäselvä. Ne eivät todennäköisesti tunnista lajikumppaneitaan myöhemmin. Eloonjäämismahdollisuus väärässä poikueessa voi kuitenkin olla aika hyvä, koska telkänpojat saalistavat itsenäisesti.

  Kuuntelijoiden aikaisemmin lähettämiä luontokuvia

Muualla Yle.fi:ssä