Skip navigation.
Home

Suomalaiset osaavat kieliä

Kolme neljästä suomalaisesta osaa ainakin yhtä vierasta kieltä. Tätä pidetään kansainvälisesti kovana tasona. Mutta miten syvää on suomalainen osaaminen? Voiko kehua kielitaidollaan, jos osaa tilata oluen Zimbabwessa tai Jakartassa? Miten vivahteikasta kommunikoinnin vieraalla kielellä tulee olla? Ja miksi 95% koululaisista lukee enkkua? Äidinkielenään englantia puhuu kuitenkin vain viitisen prosenttia maailman ihmisistä. Miksi kouluissamme ei opeteta mandariinikiinaa, panjabia tai japania?

Fennougristiikan tutkija Janne Saarikivi kohtaa väitteen maanantaina 28.1. kello 11.40 Yle Radio 1:ssä. Sinä voit räväyttää kommenttisi tähän blogiin vaikka heti. Kän vii spiik längvitsiis oor not? Du ju spiik inglis?

Politiikkaa vai pedagogiikkaa?

Laki estää kahden kielen lukijoita valitsemasta esimerkiksi yhdistelmää englanti-ranska, ranska-venäjä jne. Sen toisen kielen pitää olla aina (suomen)ruotsi. Tai sitten pitää otta kolmas kieli ja sen viimeistään on oltava (suomen)ruotsi.

Englantihan ei ole pakollinen kieli jos ihan tarkkoja ollaan.

Mitä tulee käsitteeseen "kotimainen kieli" niin sen käyttäminen todistaa, että kieliopinnot on Suomessa politiikkaa eikä pedaogiikkaa.

(Suomen)ruotsia opetetaan ihan samoilla vieraan kielen opetusmenetelmillä suomenkielisille kuin muitakin vieraita kieliä, koska pedagogisestihan se on vieras kieli suomenkieliselle.

En minä ainakaan mitään eroa huomannut englannin ja ruotsin opetuksen välillä, vaikka jälkimmäistä väitetään "kotimaiseksi kieleksi".

Kyllä me osataan ihmetellä jos jossain muussa valtiossa kouluopetukseen,pedagogiikkaan ja kielten tutkimukseen sotketaan (puolue)politiikkaa mutta malkaa ei nähdä omassa silmässä. Tv:n aamuohjelmassakin tänään opetusministeri Sarkomaa puhui "kotimaisista kielistä". Säälittävää ja tunnen myötähäpeää ministeriä kohtaan.

Lopuksi joku voisi kertoa miksi minulle "kotimaisen kielen" oppitunnilla koulussa opetettiin Ruotsin kansallislaulua?

Ihan tyhminäkö meitä pidetään. (meitä=kansalaisia)

Suomalaiset osaavat vieraita kieliä

Jassoo. Näkökohtia on niin monta kuin meitä. Olin alun perin katkera siitä, että ruotsin kirjan esipuheessa ilmoitettiin käytettävän Suomen ruotsinkielisen teatterin kieltä (= ääntämistä). Kun yli 50 vuotta olen motkottanut asiasta, yleinen vastaus on että opettajatkaan eivät osaa/opi rikssvenskaa. Sitten kouluaikojen olen paljolti seurustellut aito ruotsalaisten kanssa. Tiedän omasta sivuopiskelusta, että yliopistossa tehdään tarkkaa työtä ja opiskelijat oppii varmasti.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansallislaulut opetettiin jo keskikoulun laulutunneilla. Osaan ne ulkoa, myöhemin tai jo silloin Ranskan myös. Monessa skandinavisessa kokouksissa yleisö on kerännyt pisteet, esimerkiksii kerran oli Norjan kansallispäivä ja spontaani kansallislaulu kaikui komeasti.

Totta kaikki mitä tämänpäiväinen esitelmänpitäjä esitti asiasta. Valmistuin itse laskentaekonomiksi, mutta joka työpaikalla sain tehtäväksi yhä enemmän kielitehtäviä ja mielenkiinto ajoi syventymään joka kieleen niin että olin lopulta Renkaiden pääkääntäjä kunnes (onneksi) siirryin freelanceksi. Olen myös iltatöinä opettanut kieliä itse.

Kaiken perustana on kunnollinen suomenkielen taito. Latinan sananparren mukaan 'non multa, sed multum. Eli ei monia, vaan aina kunnolla. Opettajissakin on eroja. Omalla tyttärellä oli keskikoulussa mainio englanninopettaja, lukiossa vaihtui. Tyttö oli epätoivoinen, alkoi inhota englannin tunteja ja ihmetteli ääneen miksi opettaja ääntää niin kurjasti - eikö se edes kuuntele englanninkielisiä tv-ohjelmia!

Osaan itse suomen lisäksi ruotsia, englantia ja saksaa ihan sujuvasti (liittyy siis ammattiin), lisäksi ranskaa, venäjää ja latinan pohjalta italiaa tyydyttävästi. Jos on jostakin innostunut, oppii helposti, ja oppimiseen tarvittava energia on kieli kieleltä pienempi. Jokaisella on lahjansa, vaikka käsityö tai kokkaaminen tai autojen räplääminen. Ja jos on saanut lahjan, on suorastaan synti olla sitä käyttämättä (sanoi Seija-Sisko Raitio eräällä kuorokurssilla). Tulipa pitkä vuodatus.

Kielipolitiikkaa eikä pedagogiikkaa

Suomenruotsi on Ruotsissa asuvien suomenruotsalaisten mielestä eri kieli ja ovat hakeneet sille vähemmistökielen asemaa. Ruotsin radion Sisu-radio lähettää erikseen uutisia suomenruotsiksi, koska oikea ruotsi ja tämä suomalainen "tankeroruotsi" eroavat toisistaan niin paljon.

Kouluissa pitäisi päättää lopultakin kumpaa kieltä opetetaan suomenruotsia vai ruotsia. Mitä tulee kielitaitoon kun "liisamuori" otti lähtökohdaksi luetella kielitaitoa niin olen asunut ensinnäkin Suomen lisäksi Saksassa, Norjassa ja Ruotsissa. Kieliä olen opiskellut koko ikäni mm. ranskaa, italiaa, espanjaa, viroa "pakollisen" englannin lisäksi. Kielikursseilla olen ollut tietenkin myös ulkomailla. Kielet ovat kuitenkin vain harrastus.

Mainittakoon, että Norjan valtion matkailuportaalissa on erikseen info ruotsiksi, koska ruotsalaiset eivät ymmärrä norjaa (bokmol/nynorsk). http://www.visitnorway.com

Suomen kielen kohdalla rahat kuulema loppuivat kuten tavallista;) Sama ongelma Uumajassa: http://www.visitumea.se

Valitettavasti naapurimme ovat erittäin vihamielisiä suomenkielisiä matkailijoita ja asukkaitaan kohtaan, koska se on institutionaalista.

Suomessa kun kielten opetus on valitettavasti politiikkaa eikä pedagogiikkaa ja sen vuoksi on pakko uskotella, että olisi olemassa kieli nimeltä skandinaviska.

Jos skandinaviska olisi kieli niin miksi Suomessa myytäviin tuotteisiin on lailla määrätty pakolliseksi ruotsinkieliset tuoteselosteet ja parasta ennen-teksti? Tai miksi norjalaiset tv-ohjelmat tekstitetään ruotsiksi?

Koko kuvio on poliittinen ja kielipolitiikka on sotkettu pedagogiikaan ja jopa kielitieteeseen.

On huomattavaa, että yliopistoissa on ns. pohjoismaisten kielten laitoksia. Ikäänkuin suomi, kveeni ja mäenkieli ja saamen kielet eivät olisi pohjoismaisia kieliä. Niissä koulutetaan ruotsin kielen opettajia kuitenkin. Oikeampi nimi laitoksille olisi tietenkin pohjoisgermaanisten kielten laitokset.

Mielenkiintoista on, että Suomessa puolikielisyystutkimus on iso NO-NO.

EU ja kielet

Aika naivia tekstiä Janne Saarikiveltä. Kyllä mepeillä on muutakin tehtävää kuin pitää virallisia puheita, jotka tulkataan, usein aika heikosti vielä. Kyllä lobbaus ja smalltalk ovat edelleenkin valtaa niissä ympyröissä.

Toisekseen vaikkapa EU:n puiteohjelmissa yritysten on turha kuvitella jättävänsa projektihakuemukset Suomen kielellä. Tuskin kukaan on koskaan yrittänytkään. Ei niitä käännetä eivätkä eri maiden evaluaattorit ymmärrä Suomea.

Terve järki voittaa teoreetikon kuvitelmat!

Lauri Gröhn
Nauvo
www.synestesia.fi

Suomalaiset osaavat kieliä?

Kyllä osaamme. Kielen ammattilaiseksi (mielenkiinnon ajamana) olen jatkuvasti sitä mieltä, että kunnollinen äidinkielen taito on aina aa ja oo. Itselläni 3-vuotisessa keskikoulussa oli fantastico rehtori Vilho Jauhiainen, joka antoi pitävät rakennuspuut kielelle. Sana - sanaluokka - taivutusmuoto - lauseenjäsen. Kälmejä tehtäviä, joskus tuntui siltä että kaikkein konkelimmat kohdat oli tarkoitettu mun ja Villen kaksinpuheluksi.

Olen itsekin varsin paljon opettanut työväenopistossa kieliä - englanti, saksa, ruotsi. Olen visusti sitä mieltä, että nimenomaan alkeissa on opittava vaikka kuinka vähän niin kunnolla, ääntäminen ennen kaikkea.

Hauska muistuma: työväenopistossa oli ilmoitettu alkamisaika alkeis/jatkokurssille. Jatkokurssille tuli vain yksi teknikko, joka osasi kieltä mutta ei vähejään ääntämistä ollut tekussa opetettu. Kävimme puolentoista tunnin ajan ääntämisen logiikan läpi - opetus upposi viisaaseen nuoreen mieheen. Nuoret osaavat nykyään ihailtavasti, ehkä jännittävät vähemmin kuin ikääntyvät.

suomalaiset eivät osaa kovin hyvin puhua kieliä

Suomalaisilla on melko huono kielitaito, he eivät ole kiinnostuneita maailman valtakielistä, englanti ei ole
puhutuimpia kieliä maailmassa, niitä ovat sen sijaan mm. arabia, kiina,ja venäjän sukuiset kielet. Näitä kieliä tullaan tarvitsemaan yhä enemmän tulevaisuudessa. Olisi jo korkea aika aloittaa esim. arabian kielen opiskelu vähintäänkin vapaaehtoiskielenä lukiossa!Arabian kielen
ajattelumalli on erilainen, sen opiskelussa aivotoiminta
joutuu pohtimaan asioita eri kannalta kuin tutuissa eurooppalaisissa kielissä. Myös islamin uskonnon ymmärtämiseen arabian opiskelu antaa laajempaa näköalaa.
Herätys, suomalaiset opetelkaa aivan uusia ja tuntemattomia kieliä! Silloin vältytte myös vanhuuden dementialta! vaikeiden kielten opiskelu on parasta aivojumppaa!