Vaatimukset kovenevat, tahti kiihtyy, stressi lisääntyy. Nykyajan ihminen on kovilla. Ennen oli helpompaa.

Me hellimme itseämme väitteellä, että nykyaikainen elämänmeno vaatii ihmiseltä enemmän kuin entiset ajat. Meillä on aina kiire ja tulevaisuus on epävarma. Lamakin painaa päälle.

Miten uskomukseen reagoi siirtokarjalaisten kohtaloita tutkinut tohtori Pirkko Sallinen-Gimpl? "Jokainen voi miettiä miltä äkkilähtö tuntuisi. Ja miten tuskallista olisi joutua polttamaan oma kotinsa vihollisen lähestyessä."

Onko väitteessä teidän mielestänne mitään tolkkua?

Ennakkoluuloja torstaina 22.1. klo 12.15. Toinen lähetys perjantaina 23.1. klo 18.00.

Suomalaisten arkkitehtien joukossa on yllättävän paljon betoni-intoilijoita. Arkkitehti-lehden uutta päätoimittajaakin naurattaa, kun hän kuvailee arkkitehtien rakastamaa näkyä: iso harmaa seinäpinta, jossa ei ole muuta koristusta kuin ehkä yksi varjo.

Mistä johtuu, että arkkitehdit kehuvat ja suunnittelevat hengettömiä betonitaloja, mutta haluavat itse asua 1900-luvun alun kermakakkutaloissa? Ehkä heidän makunsa ei sittenkään ole kovin kaukana heidän halveksumansa kansan moukkamaisesta mausta. Ehkä he sittenkin haluavat samanlaista kauneutta ympäristöönsä?

Lähiöestetiikkaa kyseenalaistavaan väittämään reagoi Arkkitehti-lehden päätoimittaja Jorma Mukala. "Ehkä meillä on vähän liikaa betonia." Ohjelma kuullaan Yle Radio 1:ssä torstaina 8. tammikuuta.

Onko betonibrutalismi kaunista vai törkeää? Käytä tämä foorumi oman näkemyksesi julistamiseen!

Uskalletaanko missään enää rekrytoida uutta työvoimaa ilman psykologisia testejä? Työhönottotestaus on sadan miljoonan euron bisnes Suomessa.

Mitä pitää ajatella, kun politiikan professori saarnaa äänestämisen järjettömyydestä paneeleissa ja luennoilla, ja lähtee sitten itse kunnallisvaaliehdokkaaksi?

Onko meillä äänioikeus vai äänivelvollisuus?

Valtiotieteen opiskelija Jukka-Pekka Rantakokko purskahtaa nauruun, kun kysyn häneltä olisiko hyvä vai huono asia, jos kaikki äänioikeutetut äänestäisivät. Naurattaako kysymys sinua?

Ennakkoluuloja on maanantaina 13.10. pyhän käsityksen kimpussa. Pöyhi sinä asiaa tässä blogissa!

Netissä on pomminteko-ohjeita ja pornoa. Sinne ei kunnon ihmisen tarvitse mennä ollenkaan. Seurakuntien ei pitäisi sekaantua internetiin millään tavalla. Se, että kirkko huseeraa netissä todistaa pappien olevan täysin hukassa.
Näinkö?
Onko netti pahuuden kasvualusta?
Kirkon verkkotoiminnan koordinaattori Hannu Majamäki luotsaa kirkkoa nettiin kovalla vauhdilla. Eikö pahuus pelota?
"Sikiää se pahuus seurakuntakodillakin, sillä pahuus liikkuu ihmisten mukana."

Me hellimme mielikuvaa luontosuomalaisesta, jolla on vähintään toinen jalka metsässä. Myyttinen luontosuhde tarkoittaa sitä, että me saamme jo äidinmaidossa tiedot ja taidot elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Jos suomalainen joutuu yksin erämaahan, hän selviää, kunhan malttaa kuunnella vaistoaan.
Ja kattia kanssa! Suomalainen on sisätilaihminen, joka katsoo luontoa mieluiten auton ikkunan läpi.
Maanantaina 1.9. Metsäntutkimuslaitoksen professori Liisa Tyrväinen reagoi väittämään.
Reagoida voi myös tässä ja nyt: oletteko te luonnossa kuin kotonanne - vai hätää kärsimässä?

Ennen vanhaan oli niin helppoa. Jos auton rekisterinumero alkoi A:lla tai B:llä, oli ratissa tietysti härski helsinkiläinen. Pääkaupungin asukkaita saa vapaasti haukkua. Stadin kansahan ON itseään täynnä. Siellä kopistellaan tärkeä ilme naamalla katuja pitkin. Eikä hyväksytä muun Suomen ihmisiä joukkoon.
Pirjo Maijala Rovaniemeltä kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidepalstalle alkukesästä: "Helsinki on ikävä, likainen, ruma kaupunki, jonka asukkaat ovat etupäässä välinpitämättömiä ja tylyjä."
Syntyperäisenä helsinkiläisenä rohkenen olla eri mieltä. Entä te? Kommenttikenttä on teidän!

"Elämästä pitäisi muodostua mosaiikki, jonka jokainen laatta toimii pienenä pelastuslauttana. Jos yksi pettää, saa jalansijan toiselta. Ei ole mahdollista luoda yhtä tahoa, joka vastaa kaikkien kansalaisten turvaverkoista", sanoo hallintotieteen professori Risto Harisalo Tampereen yliopistosta.

Meillä elää vahvana myytti sosiaalisista verkoista, jotka koppaavat kansalaisen hänen pudotessaan. Pitääkö tällaisia turvaverkkoja rakentaa vai onko huono-osaisuudelta välttyminen yksilön omalla vastuulla?
Toimiiko demokratia, toimiiko hyvinvointivaltio?

Ennakkoluuloja 26.5. maanantaina klo 11.40 ja 22.45.
Toimittajana Eve Mantu.
Kerro sinä: kenen vika on, että asunnoton alkoholisti on asunnoton alkoholisti?

"Miehet haluavat valtaa, saavutuksia ja seksiä. Naiset haluavat ihmissuhteita, pysyvyyttä ja rakkautta", kirjoittavat monialakonsultit (?!) Allan ja Barbara Pease kirjassaan Hormonien sota.

Yhteiskuntatieteilijä Henry Laasanen, (mars.) pureskelee yleistä väittämää sukupuolieroista maanantaina 31.3. 2008 klo 11.40. Toimittajana Eve Mantu, (venus.)

Onko sukupuolten välillä ylittämätön väärinymmärrysten miinakenttä? Onko meillä marsilaisilla ja venuslaisilla mitään yhteistä? Minussa herää epäilys, että kyseessä on sittenkin parisuhdeoppaita tehtailevien monialakonsulttien salajuoni. Mitä te olette mieltä? Oletteko mies, joka ei ymmärrä naisia? Mies, joka ei ymmärrä miehiä? Nainen, joka ei ymmärrä miehiä? Nainen, joka ei ymmärrä naisia? Ei-kumpikaan, joka ei ymmärrä ketään?
Kommenttikenttä on teidän!

"Kokous voi olla keskeinen osa työyhteisön luovuuden laukaisualustaa - tai luovuuden lukitsemisjärjestelmää", sanoo kasvatustieteen tohtori Jussi T. Koski. Neuvotteluhuoneissa käytetään liikaa aikaa jaaritteluun ja sosiaaliseen pörhistelyyn.
Jussi T. Koski pääsee sanomaan sanottavansa maanantaina 3.3.

Käydäänkö teidän työpaikallanne kokouksissa antoisia, soljuvia keskusteluja? Ovatko kokoukset yhteisen oppimisen ja sopimisen areenoita vai puuduttavia informaatiosulkeisia?
Kommentoikaa!
Eve Mantu