Tämän blogin sisältöjä, haastatteluita sekä muuta materiaalia on koostettu lopulliseksi raportiksi. Aikaisemmin blogissa olleet versiot ovat siis vanhentuneita, mutta jäävät luettavaksi projektin luonteenkin vuoksi.
Raportti on avoin kommentoinnille ja siihen lisätäänkin ns. jälkiliite joka koostuu ajatuksista sekä ehdotuksista joita se synnyttää. Raportissa mainittavaa linkki-kokoelma avataan ja sitä päivitetään lähiaikoina kattamaan nettiaudioon sekä haastateltaviin liittyviä linkkejä.
Täällä siis luettavissa ja ladattavissa tämänhetkinen lopullinen versio (pdf):
http://www.nettidokumentti.fi/Kaikuluotain_Nettiaudioraportti_8.2.pdf
Pyörimistä asian ympärillä osumatta ytimeen
Luin raportin hyvinkin tarkkaan ja kuuntelin kaikki projektiin liittyvät audiot. Tämä oli valitettavasti hyvinkin tuskallinen projekti suurimman osan ajasta, lähinnä "asiantuntija"valintojen takia. Näistä johtuen tuntui koko ajan että raportti pyörii tehokkaasti asian ympärillä osuen vain satunnaisesti asian ytimeen.
Kun katsoo projektin vierailevia tähtiä, voi vain ihmetellä minkä takia suurin osa näistä on "vanhan" median edustajia. Totta kai niitäkin on tarpeellista raporttiin saada perspektiivin saamiseksi, mutta perspektiivin mielestäni tulisi olla sekundaarista itse asioista puhumisen ottaessa etusijan. Tuija Aallon, Paula Salovaaran ja kenties itseni lisäksi ei haastateltavana ollut ollenkaan ihmisiä jotka olisivat todella ottaneet aktiivista roolia nettiaudion kehittämiseksi. Kaikkein surullisimpia on jo suurta kuuluisuuttakin saanut "Podcasting on sitä kun nörtit leikkivät radiota"-kommentti.
Ihmetystä herättääkin kautta kentän miksei projektiin otettu enempää indie-tekijöitä ja podcastaajia kumoamaan perinteisen median edustajien ennakkoluuloja. Tosiasia kuitenkin on että vaikka indie-puolelta tulee aina hirvittävää roskaakin, on sillä jo luonteensa ja spontaaniutensa vuoksi olla aina askeleen isoja mediataloja edellä. Itselleni jäi nyt kohtuuton tehtävä edustaa koko suomen indie-podcastingpiirejä. Tämä ei anna oikeanlaista kuvaa toiminnasta, koska esimerkiksi itseni ja Hessu Järvisen toiminta ja päämäärät ovat fundamentalistisesti päinvastaisia, ja uskaltaisinpa väittää että Naurispajan Virba ja Hirppiskin antaisivat täysin erilaisen kuvan koko kentästä. Miksi näitä henkilöitä ei otettu mukaan raporttiin on kysymys jota voi vain ihmetellä sillä väittäisin että nettiaudion kehityksessä Suomessa pienellä mutta äänekkäällä podcastaajien joukolla tulee olemaan suuri rooli.
Äärimmäisen hienoa kuitenkin on että tällainen projekti on YLEn toimesta tehty. Sinänsä ajoitus on harmillinen että Areena tuo nettijakeluun koko Suomessa uuden vallankumouksen eikä se ehtinyt tähän projektiin mukaan. Ehkäpä uusi kierros asian tiimoilta olisikin ajankohtainen varsin piankin.