Skip navigation.
Home

Saa laulaa ja joku kuuntelee

Haastattelin YLE:n Uusien palveluiden kehityspäällikköä Tuija Aaltoa sulkeutuvassa kahvilassa. Alussa hurisee astianpesukone taustalla. Ja lopussa.

Tuija on monipuolinen ja aktiivinen nettiaddikti. Monen blogin veturi ja uusiin ajatuksiin innostuva entinen radiotoimittaja. Valtaosa Ylen uusista, tai oikeastaan ajan hengen mukaisista tuotteista on syntynyt Tuijan myötävaikutuksella. Yhteisöalustat, blogit ja podcasting.

Näköalapaikka ja vaikutuspaikka tulevaisuuden monimediaiseen audiotarjontaan. Haastattelussa mielenkiintoisia ajatuksia Ylen suhteesta netissä julkaistavaan omakustanneaudioilmaisuun. Tämä omakustanneaudioilmaisu on sanahirviö jolla yritän kattaa yksityiset podcast-lähetykset sekä muut radiotakin jäljittelevät audion siivut netissä. Uusia asioita, uusia sanoja.

Ylen tehtäviin voisi tulevaisuudessa kuulua liittoutuminen ja tukeminen nettiaudioon liittyvissä asioissa. Ajatusten ja ideoiden sekä taloudellisenkin atmosfäärin luominen.

Kuunneltavissa jälleen leikattu versio, ilman kysymyksiä olevaa puheen virtaa.

Tämä projekti tulee sisältämään lukuisia haastatteluja nettiaudioon liittyvissä asioissa. Muutamia Yleläisiä ja pääasiassa ulkopuolisia näkemyksiä. Ajatuksia kehityksestä, tulevaisuudesta. Kaikesta koostetaan lopuksi julkinen raportti, nettiaudion ajankuva.

"On tärkeää miettiä sopivia aihealueita ja käydä dialogia netin kanssa. Uudet välineet antavat paljon mahdollisuuksia, kaksisuuntaisuus täytyy olla lähtökohtainen asetelma. Ylen nettilähetykset ovat vielä kehityksen alkutaipaleella, mutta aktiivisuutta uusien tapojen ja muotojen etsimiseen on.

Kymmeneen vuoteen ei ole tapahtunut juurikaan kehitystä, nyt kuitenkin kehittymässä uusi sukupolvi radion kuuntelijoita sekä tekijöitäkin. Netti tarjoaa mahdollisuuksia tehdä sellaisia kohdennettuja ohjelmia joihin Ylella ei ole resursseja. Pelkästään lisämateriaalin esittelemiseen käytettynä netti ei pääse oikeuksiinsa."

Haastattelun ajatuksia. Koko haastattelu kuunneltavissa alhaalla

- ei kannata tehdä huonosti sitä minkä joku tekee jo paremmin

- ylen nykyrooli on tarjoilla ohjelmia myös netissä, leikattunakin

- tarjonta laajentunut parempien yhteyksien ja laitteidein myötä

- kymmeneen vuoteen ei ole keksitty mitään uutta, vaikka kehitys ollut nähtävissä jo silloin

- nautinto ei ole enää peleistä ja vehkeistä kiinni

- yle pystyisi tekemään jopa paljon ensilähetyksiä nettiin, resurssikysymyskin

- mietinnässä aihealueet, aiheet joilla voisi ensisijaisesti mennä nettiin, julkaista netissä

- Nettiä ei rajoita mikään, netissä voi edetä tarinan kerronnan ehdoilla, hyvän sanoman ehdoilla

- ylen podcast-tarjonta on laajentunut, jonkin verran voidaan julkaista suoraan

- originaalipodcastit, varta vasten nettiin tehdyt podcastit uupuvat vielä

- podcastit eivät ole olleet massatoimintaa, mutta ne jotka ovat palvelun löytäneet ovat todella tyytyväisiä

- täytyy aina miettiä panos-tuotossuhdetta, nettiin julkaiseminen saattaa hyvinkin mennä ohessa

- ylen podcastien yksi tärkeä tehtävä on antaa mahdollisuuksia monipuolisempaan kuunteluun

- suomessakin monia yksityisiä podcastaajia, jotka tehneet kymmeniä pitkiä lähetyksiä

- erityisalueisra tehdyt podcastit rikastavat tarjontaa ja ovat sellaisia joita yle ei pysty tekemään

- olisi hienoa että podcastien myötä kehittyisi uusi sukupolvi radion tekijöitä

- yle voisi ostaa lähetyksiä tai kehittää niitä eteenpäin, mutta ei päämääränä ei välttämätön

- kilpailun näkökulma on hedelmällinen, mutta dialogin olemassaolo tärkeämpää

- yksityisten podcastien laatu vaihtelee, karuja äänityksiä mutta hyvää sisältöä ja toisinpäin, tuottaja-apu voisi terästää niitä

- palaute, kannustaminen ja teknisen osaaminen välittäminen tärkeää, yle voisi osallistua ja saada palautetta toisinpäinkin

- yle ei lähteä oppimestariksi, netti on vapaa alue ja ihmiset tekevät mitä haluavat, joku kuuntelee

- netistä tulee yhä tärkeämpi ylelle, internettiä kannattaa miettiä kaksisuuntaisesti, haaste ja tärkeää muistaa

- ei voida enää miettiä tai sanoa että "olkaa te yleisö, me tehdään ohjelmia"

- muutama vuosi sitten pohdittiin paljon sitä, että netissä julkaistaan lisämateriaalia, mutta onkin ehkä tärkeämpää miettiä ohjelmien kohdalla julkaisemisen mediavalikoimaa, missä välineissä ko. ohjelma tavottaisi kohdeyleisönsä

- yksi usein radiolähetyksissä kuultu fraasi on puhe näköradiosta, nyt meillä on mahdollisuudet siihen

- työkalut ovat olemassa, täytyy miettiä mitä halutaan kertoa ja näyttää


"Kaikuluotain: Tuija Aalto" (17'10)

Kuuntele ohjelma alla olevalla soittimella tai lataa ohjelma (mp3).


Lisäys 28.11. Tuijan aiheeseen liittyvä äänikirje, eli jatkoajatuksia: Kuka tekee dokumentaarista ääni-ilmaisua verkossa?

Tuijastakin piti ottaa kuva tyhjässä kahvilassa, kaukaa, unohdin. Metodi! Tässä alla kuva ratikasta kun muistin, matkalla poispäin.

Pois

Tuija Aalto netissä:

http://www.tuhatsanaa.net/

http://blogit.yle.fi/tuijataallahei

http://www.tuija.tv/

http://www.flickr.com/photos/tags/tuhatsanaanet/

Tässä alla aiheeseen

Tässä alla aiheeseen liittyvä kommentti, joka teknisistä syistä oli toisaalla netissä hetken.

Tuija Aalto:

Olisipa muuten vinkeää kuulla vaihteeksi sellainen versio haastattelusta, jossa, jos kysymykset pitää leikata pois, olisi tilalle jätetty kysymyksen mittainen tauko. Eikö se olisi ihan yhtä luonollista tai luonnotonta kuin se, että haastateltavan puhe leikataan (aika hengästyttäväksi) monologipötköksi? Miettii hän, joka jatkoi aiheesta lyhyen äänikirjeen verran itsekseen tänään.

Uskoisin tälläisen

Uskoisin tälläisen leikkelytyylini juontuvan dokumentaarisesta taustani. Feature-ohjelmissa ei haastatella vaan tavallaan haastettelusta tehdään materiaalia muun sälän oheen. Eli olen tottunut käsittelemään asioita näin. Tosin tämän projektin luonne onkin tiedon keruu.

Audiotyypit saavat antaa monologilausunnon maailmalle. Ja varsinainen keskustelu käydään täällä netissä.

Sinänsä musta on ihan kiva kuunnella luonnottomia monologipötköjä, hyvää taustapölinää tauotta!

Tämä äänikirjeesi on kiva. Haastattelun mukavat jatkot toisesta kahvilasta. Eikä haastettelijaa taaskaan missään.

Audion äänittäminen julkisilla paikoilla on vaivaannuttavaa, olen itse harrastanut sitä dokkareita tehdessäni ja viimeaikoina päätynyt äänittämään kännykällä. Eli tavallaan puhun puhelimeen, mutta itseasiassa äänitän ohjelmaan liittyvää materiaalia.

Kuvallinen itseilmaisu ja heiluminen kameran kanssa muistomerkeillä on normaalia, mutta turisti äänittämässä audiokuvaa jossakin? Tai audiobloggaaja puhumassa mikkiin kannettavan äärellä kahvilassa? Ehkä kaikki liittyy äänen suureen intimiteettiin, se tuotetaan ihmisen sisällä ja sillä on persoonallinen soundi. Kuvat ovat usein vain kuvia ja kamerasta kuuluu naks.

Hei,Paljon

Hei,
Paljon mielenkiintostahan tuossa pätkässä on. Muutama idea jotka voisi olla kehitettävissä. Podcastaajille, tai ainakin minulle, olisi harvinaisen mukava osallistua johonkin workshoppiin jossa aina teeman mukaan saisi avustusta. Toinen idea olisi joka viikko(?) kuukausi(?) tiettyyn aikaan tuleva ohjelma radion puolelle jossa valittuja paloja podcasteista.

Hannu Sääskilahti, ShsWeb Podcast
http://www.shsweb.fi/shs/podcast/

Tohtori Murken kootut tauot?

Meillä Turun Kauppakorkeassa 50-luvun lopulla oli kansantalouden proffa Veikko Halme, joka myös teki vakiesitelmiä radioon. Hän piti aina pitkät tauot, antoi kuulijan ajatella.

Savolaisilla on rytmityksen lahja. Siippani rajuin mielenilmaus oli monet vuodet Hmm.

Sitten tuli hänen puhuessaan ulkopuolisen ystävän kanssa jatko: Hmm sano pikkusonni...

Nyttemmin on paljastunut kokonaisuus: ...kun ei ensin meinannut yltää.

Tauko ja hiljaisuus on myös musiikissa ehdoton elementti. Laulan enämpi kuin soitan, rytmissä on oman äänen tauon aika elettävä hyvin intensiivisesti. Polveilevat rytmit tuovat melodiaan eloa.

Kaunis puheääni radiossa on itselleni mieluinen tausta vaikka toisesta huoneesta. Eri kielten äänteet, vieraiden kielten murteet, rikssvenska. Hannu Reimen kielisarjaa seuraamme aina. Kiitos teille puhetyöläisille.

Television kuva kahlitsee oman mielen kuvitusta, radio tulee lähelle.