Saapuvilla:
- Olavi Heinonen, eläkkeellä oleva korkeimman oikeuden presidentti; väitellyt muinoin rikosoikeudesta;
- Kimmo Nuotio, professori, rikosoikeus,
- Martti Mäntylä, professori,
- Jukka Kemppinen
(ja ehkä joku vielä)
Aihe: rikollisuus
1. Media vetoaa "yleiseen oikeustajuun". Rangaistuksia pidetään yleisesti liian lievinä ja joskus liian kovina. Mikä merkitys "yleisellä oikeustajulla" on, kun se ei perustu tosiasioiden tuntemukseen.
2. Kuka tuntee tosiasiat eli rikokset ja niistä määrätyt rangaistukset?
3. Onko rikoksista tuomitseminen osa demokratiaa?
4. Miksi julkisuudessa ei huomata, että valtion selvä velvollisuus turvata kaikin keinoin kansalaisten koskemattomuus ei liity erikoisemmin rikoksista tuomitsemiseen?
5. Miksi julkisuudessa ei huomata, että poliisinkin mahdollisuudet estää vahinkoja ovat rajalliset?
6. Kun eri vuosikymmeninä on pidety yllä rauhanliikettä ja Sadankomiteaa ynnä muuta, miksi kukaan ei ole koskan perustanut siviili-rauhan-liikettä? Paitsi Birger Jaarli 1300-luvulla.
7. Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että rikosten vähentäminen tapahtuu tehokkaimmin kodeissa ja kouluissa?
8. Miksi ihmisten on niin vaikea nähdä rikollisuuden ja syrjäytymisen välistä yhteyttä?
9. Miksi ihmisten on niin vaikea nähdä, että kontrolli joissakin tapauksissa lisää rikollisuutta sen sijaan että se vähentäisi sitä.
Siis:
suomen kielellä on yksi hyvä kirja rikollisuudesta, Janne Kivivuori, Rikollisuuden syt (2008). Sitä ei esitellä sanomalehdissä eikä se tiettävästi kiinnostanut suuria kustantajia - siis niitä, jotka elävät rikollisuuden kaunokirjallisella kuvailulla.
Piiloviesti pehmoilijat ja kovan linjan toimijat on väärä ja valheellinen. Ei kukaan näissä asioissa toimiva yritä suosia rikoksentekijöitä rikoksen uhrien kustannuksella.
Etenkin Yhdysvalloista löytyy loputtomasti tutkimustietoa ankarien ja erittäin ankarien rangaistusta tehosta. Se teho ei ole kehuttava.
Erilliskysymys: onko oikeuslaitoksemme amerikkalaistumassa? Ovatko asianajajat liian kalliita? Selviääkö taloudellisista rötöksistä, jos kustantaa todella hyvän asianajajan?
Tekninen kysymys: Helsingin keskustassa tietotekniikkaan perustuva valvonta on kuulemma maailman tiheintä ja tehokkainta. Voidaanko ihmisten turvaa parantaa tästäkin teknisillä innovaatioilla? (Voidaan, jos halutaan.)
Moraalinen vai tarkoituksenmukaisuuskysymys.
Huomenta!
Itse maallikkona ihmettelen, miksi oikeusoppineet keskustelevat kovin pragmaattisella tasolla rikosten rankaisemisesta.
Kysymyksessä ei kuitenkaan ole pelkkä tarkoituksenmukaisuuskysymys, vaan hyvin perustavalla tavalla moraalinen kysymys.
On kai yleisesti hyväksyttyä, että jotkut rikokset ovat paheksuttavampia ja vakavampia, kuin toiset.
On kovin vaikea ymmärtää, miksi oikeuskäytännön mukaan on vähemmän paheksuttavaa tappaa ihminen tarkoituksella (tappo), kuin syyllistyä törkeään huumausainerikokseen.
Suomessa on erittäin vakava väkivaltaongelma, ja asettamalla väkivaltarikosten tuomiot selvästi nykyistä ankarammaksi, annetaan yhteiskunnan tasolla viesti, että ongelma on tiedostettu, ja siihen halutaan puuttua.
Tällä voisi ajan mittaan olla asenteita ja väkivallan kulttuuria muuttava vaikutus.