Skip navigation.
Home

Perjantaina 5.12.2008

Tämän perjantain keskusteluvieras on amiraali Juhani Kaskeala, jonka sanotaan edustaneen erittäin arvostettujen komentajien joukossa vielä uudenlaista ammattitaitoa.

Puhumme etupäässä pienistä asioista, vain parista isosta.

Asevelvollisuuden laita on hiukan sama kuin koulun. Muinaiset mielikuvat vaikuttavat käsityksiin nykyisistä oloista, vaikka 1970-luvun armeijalla ja 1980-luvun peruskoululla ei kuulu olevan juuri mitään yhteistä nykyisten järjestelmien kanssa.

Aika on nyt toinen myös siksi, että sotaveteraanit eivät ole enää työelämässä, ja heidän joukkonsa ja siten henkilökohtaiset muistot harvenevat.

Tutkimusten ja tiedustelujen mukaan aikoinaan autoritaarisiksi väitetyt poliisi ja armeija nauttivat Suomessa epätavallisen suurta luottamusta.

Näinkö on ja jos on, kenen työn tulosta?

Luettelo puolustusvoimain komentajista

* Suomen tasavallan joukkojen ylipäällikkö
o ratsuväenkenraali Carl Gustaf Emil Mannerheim (28.1.–30.5.1918)

* Suomen sotajoukkojen ylipäällikkö
o kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkman (31.5.–12.8.1918)
o sota-asiaintoimituskunnan päällikkö (sotaministeri),
kenraalimajuri Vilhelm Aleksander Thesleff (13.8.–27.11.1918)
o sotaministeri, eversti Karl Rudolf Walden (27.11.–31.12.1918)

* Suomen armeijan päällikkö
o kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkman (1.1.–19.6.1919)
o kenraalimajuri Kaarlo Edward Kivekäs (20.6.–11.9.1919)

* sotaväen päällikkö
o kenraalimajuri Karl Fredrik Wilkama (12.9.1919–7.8.1924)
o kenraaliluutnantti Vilho Petter Nenonen (8.8.1924–16.4.1925)
o jääkärieversti Lauri Malmberg (17.4.–1.10.1925)
o kenraaliluutnantti Karl Fredrik Wilkama (2.10.1925–21.5.1926)
o kenraaliluutnantti Aarne Sihvo (22.5.1926–15.1.1933)
o kenraaliluutnantti Hugo Viktor Österman (16.1.1933–16.10.1939)

* sotamarsalkka, myöh. Suomen Marsalkka C. G. E. Mannerheim
(17.10.1939–12.1.1945, myös ylipäällikkö 30.11.1939 alkaen)
* jalkaväenkenraali Axel Erik Heinrichs (12.1.–1.7.1945)
* kenraaliluutnantti Jarl Frithiof Lundqvist (2.7.1945–3.6.1946)
* jalkaväenkenraali Aarne Sihvo (4.6.1946–31.5.1953)
* jalkaväenkenraali Kaarlo Aleksander Heiskanen (1.6.1953–28.10.1959)
* jalkaväenkenraali Jaakko Sakari Simelius (29.10.1959–12.11.1965)
* jalkaväenkenraali Yrjö Ilmari Keinonen (13.11.1965–30.4.1969)
* kenraali Kaarlo Olavi Leinonen (1.5.1969–14.3.1974)
* kenraali Lauri Sutela (15.3.1974–11.10.1983)
* kenraali Jaakko Valtanen (12.10.1983–28.2.1990)
* amiraali Jan Klenberg (1.3.1990–31.10.1994)
* kenraali Gustav Hägglund (1.11.1994–3.6.2001)
* amiraali Juhani Kaskeala (4.6.2001 alkaen)

Eikö mitään hävettävää?

Tietenkin Mikkelin päämajamuseossa voidaan esitellä myös kuvia toisen maailmansadan aikaisten saksalaisjohtajien vierailuista, toisin kuin natsien aikanaan hallitsemassa Saksassa.
Sen sijaan arvostettu puolustusvoimain komentaja osui kyllä harhaan, kun sanoi, ettei meillä ole historiassamme mitään hävettävää. Jos keskitytään vain itsenäisen Suomen historiaan, kai sentään verinen sisällissota vuonna 1918 ei ollut kunniaksi eivätkä myöskään heimosodat 1910- ja 1920-lukujen vaihteessa kuten ei myöskään jatkosodan hyökkäysvaihe Suur-Suomi -haaveineen?