Skip navigation.
Home

Lähetys 19.9.2008

Tällä kertaa - 19.9. - juttutupaan tulee vierailemaan tuttu mies, Pekka Visuri, joka on valtiotieteen tohtori ja eversti.

Emme näet halua sivuuttaa sitä, että koulun, armeijan ja kukaties kirkonkin perinteinen tapa tavoitella päämääriään pakottamalla ihmisiä tai taivuttelemalla näitä "vetoamalla kunniantuntoon" tai ihanteisiin ei ole ehkä koskaan toiminut kunnolla.

Nytkin (Juha Mälkki, "Herrat, jätkät ja sotataito") on korostettu väitöskirjatasolla "pienryhmäorganisaatiota" eli sellaisia velvollisuuden ja häpeän tuntoja, joita herättävät vain tutut kaverit.

Tuo tutkija sanoa paukauttaa, että 1939-1944 jääkärieliitti eli huomattava osa kenraalikuntaa ei ollut koskaan nähnyt suomalaista sotamiestä luonnossa. Sitä vastoin reservin upseerit, kadettiupseerit ja aliupseerit olivat kouluttaneet näitä "kansansotilaita" asevelvollisina, jolloin ainakin fiksuimmat olivat huomanneet, mikä tehoaa ja mikä ei.

Kirjoittaja sanoo, että meininki oli monin paikoin merkillisen samanlainen kuin savotoissa - kymppejä ja ukkoherroja uskottiin, jos he olivat itse uskottavia.

Huonoa työtä tehtiin kyllä Suomen armeijalle tai Kemi-yhtiölle, mutta ei useinkaan tutussa porukassa eikä tutuille työnjohtajille.

Sen esti säädyllisyys eli häpeä.

Kysymme perjantaina, miksi nykyajan liikkeenjohto pyrkii niin usein käsittelemään joukkoja esimerkiksi innostamalla ihmisiä pökerryksiin. Joukot eivät kumminkaan tee työtä, vaan ihmiset.

Ja ihmisiä on joka lähtöön.

Tämä tästä ja loput radiossa.

yleistä häpeää

Eikös ne puliukkolaumat olleet perua sota-ajasta? Traumoihin ja ehkä häpeääkin vedettiin viinaa. Ja kerrotaan, että sodan jälkeen maalaiskylissä lauantaisin kokoontui suuria porukoita juomaan viinaa ja korttia löymään. Sotaveteraaneja kaikki. Mahtoiko SMP sitten kanavoida hurmoshenkisesti näitä miehiä takaisin elämään.

tiedettiin jo

Eikös 30-luvulla ainakin jo Tulenkantajat-lehti tiennyt Saksan keskitysleireistä, jonne ei tosin vielä tuolloin koottu juutalaisia? Mutta Suomessa siis ainakin jotkut tiesivät, mitä Saksassa tapahtui.

Pulikot ja muut

Näin oli. Ei siitä vieläkään halua huudella, mutta olen tietävinäni, että pääpostin roskalaatikossa asui eräässä vaiheessa kaksikin Mannerheim-ristin ritaria.

Tiedettiin

Taatusti tiedettiin. Keskitysleiri-sana oli tuttu. Mitä leirien oloista meillä tiedettiin, siitä ei ole varmuutta. Luulen että jotkut tiesivät tappamisista ja jotkut harvat tuhoamisleireistä.

Keskustelussamme tuli esiin se faktana pitämäni asia, että keskimääräinen sotilas, keskimääräinen luutnantti, ehkä jopa keskimääräinen poliitikko olivat tietämättömiä tuhon todellisesta luonteesta ja laajuudesta.

Paradoksaalista kyllä Stalinin gulagista meillä tiedettiin. Tämän osaan sanoa, koska isänpuoleisia sukulaisiani kerättiin niihin ja tietoa tihkui.

Sotien jälkeen 1950-luvulla julkaistut Arvo "Poika" Tuomisen kirjat sisälsivät nyt arvioiden hämmästyttävän määrän jokseenkin oikeaa tietoa asiasta.

Samoin 50-luvulla ilmestyi Unto Parvilahden "Berijan tarhat".

Sitte ilmapiiri muodostui kireämmäksi

Yleisiä asioita

Muutama ilmoitusluontoinen asia:

-viime ohjelman blogimerkinnässä käytiin hyvää keskustelua ohjelman nettiversion teknisestä toteutuksesta. Nyt voidaankin lyhyesti todeta, että mp3-erehdykset (ohjelman mp3-versiota ei saatavilla) ovat johtuneet inhimillisestä erheestä ja tästedes niiden pitäisi olla netissä aina lähetyksen jälkeen. Muista teknisistä kysymyksistä sen verran, että sivujen java-alustasta ollaan lähitulevaisuudessa siirtymässä flashiin, joka ehkä ratkaisee joitain ongelmia (?). Samalla pitäis ratketa Windows Media -tiedostotyypin ongelmat muuta kuin Windowsia käyttävillä koneilla. Tiedostojen nimeämisestä - asiasta on ollut Yle:n päässä keskustelua, mutta tilanteen kehitys on vielä epäselvä.

-19.9. lähetyksen viitteet pyritään kokoamaan omaksi merkinnäkseen lähipäivinä, kunhan lomiltaan palaillut bloginpitäjä kuuntelee lähetyksen.

Tietääkö vai eikö tietää?

Mainiossa To be or not to be -elokuvassa (Ernst Lubitsch Yhdysvalloissa, julkaisu keväällä 1942 - Mel Brooks teki hersyvän re-maken 1980-luvulla) on seuraava kuolematon katkelma (http://www.imdb.com/title/tt0035446/quotes):

"Josef Tura: [disguised as Colonel Ehrhardt] I can't tell you how delighted we are to have you here.
Professor Alexander Siletsky: May I say, my dear Colonel, that it's good to breathe the air of the Gestapo again. You know, you're quite famous in London, Colonel. They call you Concentration Camp Ehrhardt.
Josef Tura: Ha ha. Yes, yes... we do the concentrating and the Poles do the camping.
"

Keskitytäänpä hetkeksi miettimään miksi tämä naurattaa nyt ja miksi se nauratti, oli ainakin ajateltu naurattavan, silloin.

Java vs. Flash

Ennemmin Javaa kuin Flashia.
Videon pyöritys vaatinee Javassakin käytännössä jonkinlaista natiivia binääritukea, koska kieli on hidas. Audion soitto eri formaateissa onnistuu kuitenkin Javassa ihan alustariippumattomastikin vähäisempien laskentatehovaatimusten vuoksi. Flash taas on siinä suhteessa rajoitettu tiettyihin vähemmän vapaisiin formaatteihin, joista taas voisi toivoa YLEn siirtyvän pikemminkin pois tai ainakin säilyttävän suoran mahdollisuuden siihen.
Java on myöskin alustariippumattomampi kuin Flash, joka on käsittääkseni vain de facto-standardi eikä siten edes kunnolla mahdollista toteutuksia uusille alustoille.

Paras vaihtoehto kuitenkin olisi päästä eroon kaikesta skriptauksesta. Ainakin kaikesta turhasta skriptauksesta. Mahdollisuus päästä aina käsiksi suoraan sisältöön skriptauksen ohi olisi myös mukava olla.
HTML5 saattaisi hyvinkin ratkaista monet ongelmat tämän suhteen. Se sisällyttää osan toiminnallisuudesta suoraan selaimeen, jolloin alustariippumattomuus on automaattista. Se olisi varmaan syytä ottaa ainakin rinnakkaiseen käyttöön.

Nimeämisestä vielä sen verran, että nimen loppuun kai vielä voisi laittaa versioinnin. En kuvittele olevan mahdotonta, että jotain ohjelmaa editoitaisiin jälkikäteen syystä tai toisesta. Journalistisesti ja avoimuuden periaatetta noudattaen olisi kuitenkin hyvä, jos jälkikäteinen editointi kävisi jotenkin ilmi ja jos myös sitä edeltävä materiaali olisi saatavissa.

MP3-linkkiin koskettu

Mitäs noille MP3-linkeille oikein on tehty?
Tai oikeammin, mitä palvelin nyt tekee erilailla?

Aikaisemmin linkit vielä toimivat, mutta nyt ei soitin enää saa yhteyttä. Sekä selain että wget kyllä vielä toimivat saavat ohjelman ladattua, mutta tuo varsinainen soitin (foobar2000) ei sitten enää suostukaan verkosta soittamaan.

PEBKAC tai jotain (MP3-linkkiin koskettu)

Näyttää siltä, että soitto-ohjelman verkkosäikeen prioriteetti on liian alhainen. Ongelma tästä tulee jos CPU paahtaa täysillä.

Re: PEBKAC tai jotain (MP3-linkkiin koskettu)

Ei, kyllä tässä nyt jokin silti pissii.