Skip navigation.
Home

Viitteitä lähetykseen 25.1.2008

Aloitetaan viitteet jälleen lähetyksen musiikkikappaleista. Tänään kuulimme kaksi pätkää Johann Sebastian Bachilta:

Partita no. 2 d-molli (BVW 1004), osa 5: ciacconna sekä Sonaatti no. 1 g-molli (BVW 1001), osa 3: siciliana. Molemmat esitykset soitti Jascha Heifetz.

Bachin musiikin yhteydessä otettiin esille myös tanskalaiskirjailija Peter Høegin uusin romaani Hiljainen tyttö (2006, suom. 2007), jossa lähetyksessä kuultu chaconne on melko suuressa osassa.

Vieraana oli tällä kertaa siis mm. OTT, Oikeustieteen professori Kimmo Nuotio. Lisätietoa Nuotion tutkimushankkeista ja julkaisuista: http://www.helsinki.fi/oik-vaasa/nuotio.htm

Kimmo Nuotio viittasi Päivi Hirvelän väitöskirjaan Rikosprosessi lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa (2006). Tutkimuksen tiivistelmä: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/rikos/vk/hirvela/tiiviste.html

Keskustelun taustalla oli jo aiemmassa blogimerkinnässä mainittu Janne Kivivuoren kirja Rikollisuuden syyt (2008). Lisätietoa teoksesta löytyy kustantajan sivuilta http://www.nemokustannus.fi/kirja/kirja_rikollisuudensyyt.htm

Kivivuori toimii Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologisen yksikön johtajana. http://www.optula.om.fi/

hohhoijaa

Eiköhän olisi aikaa lopettaa ohjelma Kemppinen ennen kuin pääsee tapahtumaan suurempaa vahinkoa. Ohjelma tuhlaa niin kuulijoiden kuin haastateltavienkin aikaa: toimittaja tyhjäkäyttää nimekkäitä vieraitaan, pomppii epäloogisesti aiheesta toiseen ja onnistuu vielä ärsyttämään kuulijoita akateemisesti sievistelevällä puheellaan.

Hyvinkin

...paras lähetys tähän mennessä. Kuuntelin talvisella iltakävelyllä - välillä livetti, sauvoista oli otettava tukea, mutta sellaiset olivat mukana. Ja liukkaan kelin uhalla oli lähdettykin harrastamaan. Aina kun askel sai pidon, matka joutui vallan mainiosti ja muutama ihan uusikin näkymä tuli esiin muuten tutussa maisemassa. Hienoa kuulla OH:n kommentteja, Nuotion tyyli viehätti taas.

Samaa mieltä kuin rienzi.

Samaa mieltä kuin rienzi.

Jopa Egon Friedellistä saattaa vielä joskus tulla varsinainen 'revolveritoimittaja', kun hän oppii käyttämään ovelaa harkintaa eli 'lempeää' ohjailua juontointerventioissaan.

Laajat teemahypyt eivät välttämättä ole kovin kuuntelijaystävällinen tapa viedä keskustelua eteenpäin, mutta kyllä niissä on pointtinsa.

Erilaisten perspektiivien analogiset ja piilevän kausaaliset yhteydet ovat älyllisesti kiihottavassa vaikeaselkoisuudessaan ajattelun suurinta herkkua eli ohjelmassakin mainittua kompleksisuutta.

*
Loppusitaatti oli lakonisuudessaan Perfect.

Mutta on sitten toinen juttu, pitäisikö sivilisaatioon suhtautua Hobbesin vai Rousseaun tavoin.

Onko sivilisaatio välttämätön paha ja pakko, jonka perusfunktio on taata edes jonkilainen rauha egoististen ihmisten eli itsekkäitten intressien välille (Hobbes) vai rousseaulaisittain (tai pikemminkin marxilaisittain) korruptoiva valtakoneisto, joka rajoittamattoman yksityisomistuksen ('väärän' itsekkyyden) sallimisen seurauksena lisää jatkuvasti kurjaliston eli sivilisaation makrotalouden kannalta jotakuinkin tarpeettomien ja hyödyttömien ihmisten määrää?

Freudin muun muassa Nietzschen Moraalin alkuperän toisesta esseestä modifioima pessimistinen tulkinta sivilisaatiosta ihmisen viettien tyydytystä (ja siten onnellisuutta) tukahduttavana 'makrovankilana' on ongelmallinen, mutta selvää lienee, että sekä Nietzschen, Freudin että Eliaksen sivilisaatioiden asukit ovat käyneet läpi perusteellisemman 'koirakoulun' kuin yksikään muu eläin.

Moraalisesti paremmaksi tämä 'kesytetty' sivilisaatioihminen ei kuitenkaan liene tullut? Mitä nyt hieman tekopyhemmäksi...

RR

Ä. Lymystön edessä, rähmällään

Pyhä ja yksinkertaisuus kohtaavat. Kuuntelemme keisaria. Mitä näemme me, liehakko ja lapsi? Niin suuri on keisarin kaipuu, että se pitää löytää, tehdä.