Skip navigation.
Home

Viitteitä lähetykseen 7.11.2008

Tänään kuulimme välimusiikkina ensimmäistä osaa (Largo) Bachin sonaatista viululle ja cembalolle no. 5, f-molli BWV 1018. Viulua soitti David Oistrakh, pianoa Lev Oborin.

Markku Kuisman teokset olivat tietysti keskeisessä osassa tämän lähetyksen keskusteluissa. Niistä useampi mainittiin jo lähetyksen ennakkokirjoituksessa, mutta täsmennettäköön sen verran, että mainitun metsäteollisuuden historian nimi on Metsäteollisuuden maa ja Kuisma on vastuussa sarjan ensimmäisestä osasta (Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620-1920 vuodelta 1993, korjattu painos 2006. SKS) sekä uusimman, viidennen osan (Kriisi ja kumous, SKS 2008) toimittamisesta.

Pietarista ja siirtolaisuudesta puhuttaessa mainittiin historiantutkija Max Engman, jonka teoksista aiheen osalta tärkein lienee Pietarinsuomalaiset (WSOY, 2004).

Koronkiskonnasta (usuria) keskuteltaessa mainittiin Tuomas Akvinolainen ja Giovanni Pico della Mirandola. Tuomas kirjoittaa usuriasta Summa Theologiaen kysymyksessä 78. Lutherin yhteydessä viitattiin saarnaaja Johann Tetzeliin, joka "inspiroi" Lutherin 95 teesiä.

Rothschildin pankkiirisuvusta on kirjoittanut mm. lähetyksessä muutenkin mainittu Niall Ferguson (The House of Rothschild, 2 osaa 1997-1998). Lähetyksen aiheen kannalta keskeinen on myös Fergusonin The Cash Nexus: money and power in the modern world 1700-2000 (2001).

Yrityshistorioista Kemppinen kehui Örnulf Tigerstedtin teosta Handelshuset Hackman (Kauppahuone Hackman, 1940; 1952, viimeinen osa Tigerstedtin keskeneräisen käsikirjoituksen pohjalta 1991).

Rintamamiestaloja käsittelevistä kirjoista voidaan mainita Åke Särkisen Jälleenrakennusajan pientalo (Rakennustieto, 2005) ja Jouko Taskisen toimittama Rintamamiestalot: rakentajien muistikuvia (Rakennustieto, 2006).

Sellutehtaista

Eilisen Svenska dagenin anti sellutehtaiden hajujen luokitukseen: sulfiitti haisee fiinille ja sulfaatti faanille.

Jukka Isotalo

Ohjelman tunnusmusiikista

Kuuntelen lähes pelkästään Radio Ylen ykköstä eikä useinkaan tapahdu että kuulisin kanavalta jotakin joka ärsyttäisi minua - leijun onnellisena kauniin musiikin ja kiinnostavien puheohjelmien sielua ja mieltä hyväilevillä aalloilla. On pari poikkeusta - ja pahiten minua riipii J Kemppisen ohjelman tunnusmusiikki. Se kuulostaa siltä kuin ikäloppu sirkushevonen, sulkasatoinen töyhtö vinosti päässä repsottaen, jalokivet pölyisestä koristesatulasta jo ajat sitten pudonneina, karvat kyljistä kuluneina laahautuisi säälittävästi eteenpäin puoliksi polvillaan - ja aina välillä kaukaisen musiikin kuullessaan tai kuvitellessaan nostaisi päätään ja ponnistautuisi sydäntäriipaisevaan piruettiin, lysähtäen kuitenkin voimattomana ja alistuneena takaisin tuskallisen surkeaan laahustukseensa.

Mitä on tuo kauhea musiikki ja voisiko sen mitenkään vaihtaa - tunnen fyysistä pahoinvointia sitä kuullessani.

Ohjelman kuuntelija - ainakin joskus olin...

sulfiitti vai sulfaatti

Terveiset Kotkasta
Kyllä se selluloosatehdas (jos puhutaan sulfiitista ja sulfaatista) tuli ensimmäisenä Valkeakoskelle 1885 ja se oli sulfiitti.

Ensimmäiset sulfaattitehtaat tulivat sahojen yhteyteen, esim. tänne Kotkaan Hallaan, Hovinsaarelle ja Norskan sahan viereen Kotkansaarelle tähän ikkunani alle

On muuten vahinko, että hienosta Markku Kuisman historiikin toisesta painoksesta on kuvat vaihdettu, ensimmäisessä oli sahojenkin kuvia.

terveisin Aimo Soukka

Rintamamiestalosta

Rintamamiestaloista näkyy tuleen - lienee erään kirjan ja elokuvan "syytä" - yleiskäsite ns. tyyppitaloille, joita on suurin osa maamme ns. rintamamiestaloista.

Kun puhutaan rintamamiestaloista, pitäisi oikeastaan - useimmissa tapauksissa, joissa ei tiedetä rakennuksen alkuperää ja syntyvaiheita - puhua tyyppitalosta, joita rakensivat ja asuttivat aivan muut kuin rintamiehet.

Lisätietoja tyyppitaloista löytyy mainitusta kirjallisuudesta.