Tänään kuultiin lisää jo edellisessä lähetyksessä kuunneltua Verdin jousikvartettoa e-molli. Tällä kertaa katkelma oli viimeisestä osasta (Scherzo fuga. Allegro assai mosso). Soittajina jälleen Quartetto Italiano.
"Affluenza"-teemasta (ks. wikipedia) ovat kirjoittaneet mm. Oliver James (Affluenza: How to be successful and stay same), John De Graaf, David Wan ja Thomas H. Naylor (Affluenza: the All-consuming epidemic) sekä Clive Hamilton ja Richard Denniss (Affluenza: When too much is never enough).
Lähetyksen teemana oli jälleen rintamamiestalo, jota sivuttiin jo 7.11. lähetyksessä. Tällöin suositeltiin myös Åke Särkisen teosta Jälleenrakennusajan pientalo (Rakennustieto, 2005) sekä Jouko Taskisen toimittamaa Rintamamiestalot: rakentajien muistikuvia (Rakennustieto, 2006). Tällä kertaa Heikki Kukkonen mainitsi Mika Waltarin Alvar Aallon vaikutuksesta kirjoittaman teoksen Rakennustaide ja standardi: jälleenrakentamisen peruskysymyksiä (1942) rintamamiestalojen perusteoksena.
Tietoa jälleenrakentamisajasta löytyy mm. Suomen rakennustaiteen museon sivuilta http://www.mfa.fi/files/mfa/tiedotemateriaalit/jalleenrakennus.pdf
Liisa Horelli mainitsi Kirsi Saarikankaan väitöskirjan Modern houses for modern families: gender, ideology and the modern dwelling - the type-planned houses of the 1940s in Finland (1993). Tämän lisäksi Horelli viittasi omaan väitöskirjaansa Asunto psykologisena ympäristönä (1993).
Puheeksi tuli myös Gaston Bachelard ja hänen teoksensa Tilan poetiikka (La poetiqu de l'espace 1958; suom. 2003).
Lähetyksen loppupuolella tehtiin varsin kiinnostava rinnastus Simpsonit-sarjan päähenkilö Homer Simpsonin ja Dostojevskin Kellariloukko -teoksen (1864, suom. 1959) päähenkilön välillä (kellarista henkisenä tilana).
Ei suomalainen keksintö
Rintamamiestalon suomalaisuus ja sodanjälkeisyys on myytti. Samantapaisia puutaloja on rakennettu Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa jo 1930-luvun lopulta lähtien. Ulkoisena esikuvana on 1920-30 -lukujen keskieurooppalainen, lähinnä saksalainen yhden perheen kivirakenteinen pientalo. Rankorakenne tuli maahamme lähinnä jenkkien kautta, samoin sahanpurueristys.
Taloja on kutsuttu myös evakkotaloiksi, sillä maaseudulla tämäntyypiset uudistilat ovat lähinnä siirtolaisten asumuksia. Itse asun omakotitalossa, jonka Raudusta lähtöisin ollut kirvesmies rakensi perheelleen 60 vuotta sitten.