Lähetyksen musiikki oli tällä kertaa Chopinin sonaatti no. 3 h-molli op. 58. Teoksesta kuultiin sen toista osaa (scherzo-molto vivace). Pianistina William Kapell.
Kemppinen viittasi Norbert Eliasin ajatuksiin, jotka käynevät parhaiten ilmi hänen magnum opuksestaan Ûber den Prozess der Zivilisation (1939). Teos on käännetty englanniksi vuonna 1969 nimellä The Civilizing Process. Suomeksi Eliakselta löytyy mm. teos Saksalaiset: valtataistelut ja habituskehitys 1800- ja 1900-luvuilla (alkuteos 1989, suom. Paula Nieminen, Gaudeamus, 1997).
Samassa yhteydessä mainittiin myös Joseph Needhamin seitsenosainen Science and Civilisation in China (1954-2004).
Kun keskustelu pyöri yliopistojen historian ympärillä, voidaan mainita myös Matti Klingen kolmiosainen teos: Helsingin yliopisto 1640-1990 (Otava, 1987-1990).
Lähetyksen ennakkotiedoissa mainittiin jo yksi kansleri Raiviota käsittelevä artikkeli, joten laitetaan tähän vielä linkki toiseen.
http://yliopistolainen.helsinki.fi/52003/2.juttu.html
Paras tähän astisista
Tätäkään jaksoa ei sitten tullut ainakaan viikonlopuksi podcastingiin. Nokian mobiililaitteet eivät millään ota taipuakseen Ylen suoratoistolinkkeihin (uutiset ovat poikkeus), onnneksi lopulta sain jakson kolmen mobiililaitteen voimalla kuuluville; tämähän oli sarjan tähän asti paras jakso!
Liian usein vieraat jäävät kohteliaasti hiljaa sivulle, kun Kemppinen arvaamatta ottaa sivuliun keskijäälle kolmoisakselihyppyyn; nyt Raivio selvisi liehuvin lipuin sekä läpsäyksestä seitsemällä runokokoelmalla että vasemman käden koukusta Kiovan kautta Juliardiin. Toivottavasti hän tulee pian uudestaan vieraaksi.
Aiheen ei tarvitsisi olla tämä sama, vaikka lähes käyttämättömäksi se otsikkotasolla vielä jäikin. Kahden (silloin ehkä jo ex-)kanslerin puutarhapaini (Lehti-Raivio) olisi kuulemisen arvoista.