Tällä kertaa lähetyksen musiikki oli varsin koneellista, kyseessä oli nimittäin midi-versio Bachin tuttuakin tutummasta sävellyksestä Toccata ja fuuga d-molli BWV 565.
Kuten mainittua, Sven Hirn on julkaissut lukuisia kirjoja mm. teatterista, sirkuksesta, ravintoloista, elokuvista ja valokuvauksesta. Keskeisimpiä tämän päivän aiheen kannalta lienevät seuraavat:
- Helsingin huvielämän mitä, missä, milloin 1830-luvulta 1910-luvulle, Helsingin kaupunki 1985
- Huvia ja herkkuja. Helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2007 http://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=1817
Puhuttaessa kahvilakulttuurin aiemmasta tutkimuksesta, Sven Hirn mainitsi Bo Lönnqvistin. Asiaan liittyviä teoksia:
- Arjen säikeet: aikakuvia arkielämään, sivilisaatioon ja kansankulttuuriin. Atena, 2000.
- Laiva oli lastattu...:ihmisiä, ajatuksia, tekoja entisaikain Helsingissä. Helsingin kaupunginmuseo, 1995.
- Lönnqvist & Rönkkö: Helsinki - kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. Tammi, 1988.
Välikevennyksenä mainittiin tanskalainen pilapiirtäjä Robert Storm Petersen (tunnettu kynänimellä Storm P.). Petersenin tuotantoa ei ole suomennettu, vaikka Tanskasta löytyy jopa miehen teoksille omistettu museo.
Lähetyksen loppupuolella luettiin lainaus Urho Kekkosen nimimerkillä Lautamies kirjoittamasta pakinasta ("Lautamiehen lavitsalta"), joka ilmestyi Suomen Heimo -lehden numerossa 12 vuonna 1927. Teksti kuuluu Kansalliskirjaston Kekkos-kokoelmaan, joka on ilmaiseksi tutkittavissa osoitteessa https://oa.doria.fi/handle/10024/7353
Suora linkki kyseiseen tekstiin: http://tinyurl.com/3cu5eb
Vaikka aihetta ei lähetyksessä sivuttukaan (ja puhe oli nimenomaan Suomesta), kahvilakulttuurista puhuttaessa ei voi jättää mainitsematta Wienin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kahvilaelämää, erästä Euroopan kulttuurielämän keskuksista. Eräs erinomainen kirja aiheesta on Allan Janikin ja Stephen E. Toulminin Wittgenstein's Vienna.
Me kahvilassa - - nautittihin
Aihe sopi kuin kahvi kuppiin Kemppisen ohjelmakonseptilla. Nettikuuntelijana ilahdutti myös uusi kekseliäs tapa pitää meidät musiikeissa mukana (soitto ei muuten tainnut olla nuoteista asti täyskoneellista, ote oli taitelijan).
Kiitos.
Ceterum censeo, isommat aiheet kuitenkin vaatisivat tällä menettelyllä pidemmän käsittelyajan, kuten viikon takainen ohjelma kaikella onnistuneisuudellaankin taas osoitti. (Kyseiseen jaksoon viitaten täytyy muuten todeta Kemppisen kunniaksi, että hän näemmä uskaltaa ja selvittää myös näpäköitä vieraita, sellaisia jotka osoittivat aktiivisuuden lisäksi myös puheenjohtajan virheitä.)