Skip navigation.
Home

Kieltäytyminen

(YLE Radio 1, ke 8.10. klo 9.06-10.00)

Mistä kaikesta ihminen on keksinytkään kieltäytyä - seksistä, viinasta, sotimisesta, kauneudesta!

Kieltäytyjää pidetään jollain tapaa parempana ihmisenä. Urheilija saavuttaa suuret voittonsa vasta kivun ja kärsimyksen, kieltäymyksen ja askeesin avulla.

Omituisiin asioihin ovat jotkut lajitoverimme ryhtyneet.

Jotkut ovat ryhtyneet köyhiksi, jotta auttaisivat köyhiä. Jotkut eivät syö kuin kypsentämätöntä ravintoa, toiset vain roskiksista.

Kieltäytyjää pidetään hyvänä ihmisenä. Kaidan tien kulkijoita on ollut tapana ihailla. Heillä on itsekuria ja halua välttää nautinnon houkutukset.

Mutta ovatko he toisia parempia? Korottavatko he itsensä toisten yläpuolelle?

Tätä kysyy Kirsi Virtanen.

Väärää tietoa

Hyvä Kirsi Virtanen
Esitit 8.10. ohjelmassasi sen tavallisen mutta virheellisen väitteen, että aseista kieltäytyminen veisi vankilaan. Sehän ei pidä paikkaansa. Viimeksi aseista kieltäytyneitä pantiin kaltereiden taakse 60-70-luvun vaihteessa. Nyt vankilatuomion saavat ne jotka kieltäytyvät myös siviilipalveluksesta. Ja se on ihan eri asia kuin aseista kieltäytyminen. Vähän tarkkuutta, pliis.

Seppo Hursti, toimittaja emeritus, siviilipalvelusmies (Oulun lääninsairaalan pyykkikuskina 12 kuukautta) vm 1970-1971
Kokkotie 21 90940 Jääli
044 1070744
seppo.hursti@dnainternet.net

Kirsi propagoi -tekeekö toimittaja valintoja vai valinnat hänt

Kirsi jaksaa uudistua. Tänään tuli puhetta kieltäytymisestä aivan kuin mattivanhaselta tai hankenin dosenteilta: adaptiivista kokonaisuden so. talouselämän toimivuudelle välttämättömän sopivan koheesion ja yksilöiden valintojen ennustettavuuden kannalta.

Kieltämiseen yleensä konkreettinen syy

Sukupuolimoraalin kielteisyys on seurausta omistuksesta ja perimyksestä. Kun ihmiskunta alkoi asettua aloilleen kehittyvän maanviljelyksen seurauksena ja alkoi syntyä omaisuutta, joku keksi miettiä, kuka sen perii, ja ajatuksen, että perijän pitäisi olla omaa verta. Siihen asti oli tärkeintä lajin jatkuminen, naiset oli raskaina koko ajan. Matriarkaalisissa yhteisössä asialla ei ollut väliä, äiti oli aina varma. Patriarkaalisissa yhteisöissä ajatus johti sukupuolimoraalin keksimiseen, enää ei ollutkaan sopivaa naisen kääntää takapuoltaan jokaiselle vastaantulijalle. Siitä alkoi naisen omistaminen ja sitominen erilaisin tavoin.

Sika on kaikkiruokaisena kirjaimellissti saastainen eläin, siinä on trikiineitä ja kantapään kautta oli opittu, että sian syömiseen voi kuolla. Aivan kuten kokemuksesta tiedettiin tarkkaan, millaisia sieniä sopi syödä. Kasveja syövät eläimet olivat turvallisia syötäviä.

Kiittäen Hauskoista ja ärsyttävistä ohjelmista Hannu Murros

asiavirheistä

Kirsi Virtanen, kiitos raflaavista aiheista mutta olisi aiheellista pysyä totuudessa ettei sorru propagandaan - vai sekö onkin tarkoitus?

Aseista kieltäytyminen ei johda Suomessa vankilaan- piste. Tutki ennen kuin hutkit. Nämä totaalikieltäyjät kieltäytyvät myös siviilipalveluksesta. Aivan liian vähän esillä on ollut myös mahdollisuus suoritta varusmiespalvelus aseettomana - siis jos omatunto niin sanoo...

itsestäänselvyyksiä

En ole varma, kuuluuko tämä kommenttini kieltäytymis-otsikon alle, mutta liittyy kuitenkin viimeksi kuulemaani Kirsivirtaseen.

Eräs asia, joka tekee Kirsi Virtasen kuuntelemisen tuskalliseksi, on itsestään selvyydet. Virtanen esittää suurena havaintona Aallon Gutzeitin talon rumuuden. Senhän on jokainen katsoja itse havainnut, ja jo kauan sitten. Eikä sitä varten edes tarvitse lähestyä satamaa mereltä päin.

Kyseisen talon rumuus ei kuitenkaan yhtään vähennä Villa Mairean kauneutta, eikä sitä melkein ylimaallista tunnelmaa, jonka valtaan siellä vierailija joutuu.

Heimo Viitanen, Orivesi

Miksi Kirsi asuu maassa, jossa ei ole mitään hyvää?

Kirsi se on niin ylimielinen, Ruotsissa kasvaneena kuvittelee olevansa jotenkin PAREMPI kuin me rivisuomalaiset. Jo hyvä tapakin opettaa, ettei makuasioista pidä kiistellä. On erittäin tökeröä leimata tietty ihmisryhmä tyylitajuttomaksi sen vuoksi, että itse ei pidä siitä mistä he pitävät. Kirsihän on viime aikoina lytännyt mm. suomalaiset sadut (esimerkiksi muumit ovat kuulemma niin tylsiä, ettei niitä jaksa haukottelematta lukea) ja monta muuta suomalaista tapaa ja perinnettä - nyt viimeisimpänä hän haukkui suomalaisten rakkauden yksinkertaiseen ja pelkistettyyn. Vaikka eiväthän kaikki rakasta pelkistettyä: esimerkiksi mummoni on hyvä esimerkki suorastaan ylitsepursuavan rimpsuisista ja röyhelöisistä verhoista ja huonekaluista. Ehkäpä se onkin niin, että niukkuudessa kasvanut haluaa ympärilleen paljon roinaa ja "kermakakkua", kun taas yltäkylläisyydessä elänyt haluaa pelkistää, jotta ei tuntisi tukehtuvansa. Itsessäni huomaan tuota hamsterin vikaa, vaikka toisaalta nautin päästessäni vaikkapa kylään pelkistettyyn mutta ei silti askeettiseen ympäristöön.

Rasittavinta on tuo norsunluutornista huutelu. Kun kerran Ruotsissa asiat on niin paljon paremmin - ihmiset fiksumpia, rakennukset kauniimpia, kirjailijat parempia - niin miksi ihmeessä sinä Kirsi et muuta sinne? Kerran sanoit, että ehkäpä muutatkin. Miksi silti kiusaat itseäsi asumalla tällaisessa junttilassa, jossa ihmiset eivät ymmärrä mistään mitään - ja miksi kiusaat meitä?

Joku varmaan kyselee miksi MINÄ kiusaan itseäni kuuntelemalla sinua? No, useimmiten saat minut nauramaan. Lähes joka kerta saat minut ajattelemaan jotakin asiaa toiseltakin kantilta - vaikka useimmiten kuitenkin lopulta totean olevani siitä asiasta toista mieltä.

Siitä olen yhtä mieltä, että Aalto on suunnitellut varsinaisia rumiluksiaKIN. Totta kuitenkin on sekin, että hänen kynästään on peräisin erittäin kauniita rakennuksia ja esineitä.

Ja kerrottakoon sitten, miksi minä kieltäydyn monesta asiasta; otetaan ensimmäiseksi vaikka alkoholi. En ole ikinä ollut "päissäni", en edes maistissa. En ole edes halunnut olla. En voi sietää MITÄÄN käynyttä, en edes simaa. Pelkkä heikko tuoksukin saa minut voimaan pahoin. Haistelen totta totisesti mieluummin vaikka ihmispaskaa. Jos minulle asetettaisiin vaihtoehdoksi juoda lasi viiniä tai vaihtaa kaksivuotiaan lapsen (tai 92-vuotiaan papan) kakkavaippa, valitsen vaipanvaihdon. Se oli se ensimmäinen syy. Toinen syy on se, että monet elämän surullisimmista asioista - onnettomuudet, surmatyöt, pahoinpitelyt, lasten huostaanotot - ovat kiinteästi kytköksissä humalatilaan ja/tai alkoholismiin. Kolmas syy on se, että sanonta "ilo ilman viinaa on teeskentelyä" on mielestäni totaalisen pielessä. Eikö se ole toisin päin? Jos tarvitsee humalatilaa pitääkseen hauskaa, SEHÄN se sitä teeskentelyä on!

Kieltäydyn useimmiten myös musiikista, jossa käytetään voimakkaasti rytmisoittimia. Niistä tulee levoton olo. Päätä alkaa särkeä, ja joskus kun olen joutunut matkustamaan autossa, jossa poppi soi kovalla, olen huomannut vielä usean minuutin kuluttua autosta nousun jälkeen sydämen hakevan edelleen normaalia rytmiä. Marssimusiikki on eri juttu - sen rytmi antaa sopivasti puhtia mm. siivoukseen. Sen rytmi on säännöllistä. Lisäksi marssilauluja kuunnellessa harvemmin kuulee "kiekaisuja", joita ilman viihdemusiikkia ei nykyään edes tehdä. Jos vaikka Idolsiin pyrkisi laulaja, joka löytää oikean sävelkorkeuden "koukkaamatta" alempien sävelten kautta, hänet naurettaisiin ulos - koska hän osaa laulaa.

Kieltäydyn käyttämästä trendivaatteita. Useimmiten ihmiset, jotka seuraavat jokaista muodin oikkua, näyttävät pikemminkin naurettavilta kuin tyylikkäiltä. Vasta parin vuoden kuluttua trendi alkaa hiljalleen muokkautua vähemmän räikeäksi - osin toki myös silmä tottuu siihen, mutta suurin syy on se, että ollaan nähty, mitkä "hullutukset" sopivat normaaliin arkeen ja mitkä eivät, ja vaatteet tehdään sen mukaan.

Kieltäydyn myös tuhlaamasta aikaani meikkaamiseen. Peitepuikko minulla oli joskus vuonna nakki ja peruna. Ostin sen ennen hääpäivääni peittämään kaulalleni raskauden vuoksi nousseita hormoninäppyjä. Kolmen vuoden kuluttua löysin peitepuikon vessan lattialta saman epelin tuhoamana, joka välillisesti sai minut hankkimaan sen. Jos olen jonkun mielestä ruma, niin pakkoko sen on minua katsoa. Minulla on parempaakin tekemistä kuin nousta tuntia tarpeellista aikaisemmin sutimaan naamaani kilotolkulla pakkelia. Ja kuvitelkaa, silti olen usein kuullut sanottavan, että olen kaunis. Usein jopa itsekin kehtaan ajatella niin.

Niin. Joku voisi ajatella minun olevan kieltäytymisen mestari. Kieltäydyin nimittäin seksistäkin suhteellisen pitkään, vaikka mahdollisuuksia olisikin ollut. Ja ihan vapaaehtoisesti tein niin. Vasta kun löysin ihmisen, jonka kanssa todella halusin jakaa loppuelämäni, tunsin olevani valmis luopumaan neitsyydestäni. Ja uskokaa tai älkää: vaikka olimme rakastelleet säännöllisesti jo monen kuukauden ajan, vasta häiden jälkeen tunsin oloni ehjäksi seksin jälkeen. Joten kyllä, tulin siihen tulokseen että ainakin minun kohdallani seksi oli tarkoitettu avioliittoon, koska se muuttui miljoona kertaa paremmaksi kuin taikaiskusta - tai papin aamenesta. Ja hei: eipä ainakaan tarvitse miettiä, vertaako puoliso minua eksiinsä - koska seksin suhteen eksiä ei ollut. Opetimme toisiamme, opiskelimme kirjojen, lehtien ja videoiden avulla - aikaahan meillä oli (ja on) lopun ikämme. Olimme samalla viivalla. Eikä tarvinnut kummankaan tulla aviovuoteeseen terveyskeskuksen kautta, jotta voisimme olla varmoja, onko toisella joku tauti.

Että juu. Monelta olen suojeltunut. En silti elämän kovuudelta. Kuitenkin koen, että kieltäytymällä näistä aiemmin luettelemistani asioista en todellakaan ole menettänyt mitään, vaan saanut paljon: turvaa, eheyttä, terveitä selviytymiskeinoja. En koe olevani mitenkään parempi ihminen kieltäytymisteni vuoksi - toki poikkean paljon valtavirrasta. Olen monia kokemuksia köyhempi, mutta mitä enemmän mietin asiaa, sitä varmempi olen, että elämäni ei muuttuisi ainakaan parempaan suuntaan, vaikka tietäisin millaista on olla kaatokännissä, onko mieheni penis suuri, pieni vai keskikokoinen, saisinko kajalin ja ripsivärin avulla aikaan vaikutelman, että silmäni ovat suuremmat, tai miltä tuntuu puristua viinanlöyhkäisten ihmisten sekaan festarikentällä. Jep jep. Ja lisäksi olen täysin varma siitä, että näillä eväillä myös lapseni kokevat kasvuympäristönsä turvalliseksi.

Kirsi Virtanen on kovin ihmeellinen ilmiö

Kiitos ennenkuulumattomien aiheiden superanalyyttiisestä käsittelystä. Olet onnistunut löytämään elämän epäkohdat ja avaat aiheet meille aivan ihmeellisellä tavalla. Avaat eteemme uusia näköaloja ja saat meidät ajattelemaan.Nykyisin olen itsekin parempi ihminen.
Häpeän naamioitumistani maskuliininsen nimimerkin taakse. Mutta toisaalta syyllisyyteni helpottaa heti, kun ymmärrän ajatella itsenäisesti. Ensinnäkin Kirsi Virtanen on todennäköisesti keksitty hahmo, jonka takaa löytyy journalismin terävimmästä kärjestä muodostettu työryhmä. Ei näin syvälle porautuvia tutkimuksia vaikeista aiheista pysty yksi ihminen laatimaan, ehei. (tähän kohtaan sopisi kuiva kirsinaurahdus) Toiseksi, minua ei hämätä. Juuri näin minun halutaan ajattelevan, muttä minäpä näen tämän naamiointiyrityksen läpi totuuden. Kirsi Virtanen on olemassa, hän on yli-ihminen! Ylen Radio 1:n esimiehillä on todella syytä onnitella itseään tästä poikkeuksellisesta kyvykkyydestä, jota aiemmin ovat osoittaneet korkeintaan seppoheikinheimot ja kaisavarikset.
Ihmeellistä on saada nauttia Kirsi Virtasen elegantista intonaatiosta ja kompaktista älystä.

Vanhan testamentin viisaus

Kirsi ei ole saanut selville miksi juutalaiset kieltäytyvät sian ja monen muun nisäkkään sekä muidenkin lahkojen eläinten lihasta. Ei siltikään, vaikka mainitsee joitakin asiaa pohtineita lähteitä. Uskottavaa ratkaisua en ole minäkään nähnyt esitettävän, vaikka melko yksinkertainen analyysi paljastaa asianlaidan.
Pitää vain löytää jokin tekijä, joka yhdistää kamelia, sikaa, käpäläeläimiä ja tamaania. Tämä on ensimmäinen vaihe. Seuraavassa vaiheessa testataan soveltuuko se ei-nisäkkäisiin edes osapuilleen.
Saastaisuuden avainkysymys on ruokaeläimen oma ruokavalio - mahdollisesti myös muut elintavat. Sikaa ja jänistä (sekä monia jyrsijöitä) yhdistään taipumus syödä ulosteita. Kyllä vain, jäniskin syö omia papanoitaan. Tämä kierrätystapa on jäniksen märehtimistä, se parantaan kuitupitoisen ruuan hyötysuhdetta.
Kissa puolestaan suolistaa kyllä toisinaan saaliinsa, muttei aina. Kun se syö hiiren paskoineen karvoineen, sekin on koprofagi. Niin on myös koira. Se syö sitäpaitsi raatoja (kissa myös, vaikkei kovin pilaantuneita). Ulosteen ja raadon syönti on yhteinen nimittäjä. Tähän kategoriaan tulee, myös kameli, joka syö ainakin luita (syökö se myös muuta raatoa tai ulosteita, ei ole tiedossani).
Huomaa, että nauta ei halua laitumella syödä edes ruohoa lantakasan lähettyviltäkään; loistoukat, kun liikkuvat ruohossa.
En voi testata teoriaani tamaanin suhteen, koska tietoa tuosta eläimestä on vaikea saada.
Petolintujen suhteen on tietysti samoin kuin kissan ja koiran. Suomuttomat kalat ovat usein myös raadonsyöjiä, mm nahkiainen ja ankerias. Äyriäiset ovat Lähi-idän olosuhteissa epäilemättä olleet merkittävä ruokamyrkytysten ja esim. hepatiitin lähde.
Mooseksen laki on tässä kohtaa nimenomaan hygienialaki, yksi vanhimpia (vanhin?). Tämä koskee myös teurastussääntöä.
Jos voit täydentää tietojani, voit lähestyä sähköpostilla nenimoute@gmail.com.
Tervepä teille
Sika-Eemeli

kieltaytyminen on ihanaa jos

kieltaytyminen on ihanaa jos ei sita saa mita haluaa