Skip navigation.
Home

Kuinka paljon maksaa inhimillisyys?

Kaikki asiat eivät ole myytävissä, kaikkea ei voi ostaa.
Tällä tavalla ajattelemme vaikkapa rakkaudesta, huolenpidosta ja välittämisestä.
Ne ovat mielestämme sellaisia ominaisuuksia, joita ei saa rahalla. Ei, vaikka tarjoaisi kuinka paljon rahaa tahansa.

Mutta nythän tämä väite on lopullisesti todistettu vääräksi. Inhimillisyys ja lähimmäisenrakkaus ovat myytävissä, nyt ei tarvitse tehdä muuta kuin sopia hinnasta. Kaikki on nähtävästi kaupan - kunhan hinnasta sovitaan.

Lääninhallitusten selvityksen mukaan vanhuksia teljetään huoneisiin, sidotaan sänkyihin ja tuoleihin. Heitä ei viedä vessaan, vaan laitetaan vaippa. Ylen uutisten mukaan vanhukselle saatetaan sanoa: ”Sinullahan on vaippa - ei sinun tarvitse sinne vessaan päästä!”

Niin, minä olen tässä ihmetellyt, että kuinka paljon siitä pitäisi maksaa siitä hyvästä hoidosta.
Minkälainen on vaikkapa ystävällisen sanan käypä taksa? Sehän on sellainen, jolle me emme ole tottuneet laittamaan hintalappua – koska ainahan ihmiselle voi puhua kiltisti ja kunnioittavasti, sehän ei maksa mitään. Tai senhän ei pitäisi maksaa mitään.

Mutta nähtävästi se maksaa se kaunis sana, jos satutaan liikkumaan vanhustenhoitajien piireissä.
Vaikka olisi kuinka alipalkattu ja ylityöllistetty hyvänsä, oikeuttaako se olemaan sanallisesti pahansuopa ja hyökkäävä ja alistava? Lastentarhoissa työskentelevien tätien ja setien palkat eivät nekään ole mitenkään taivaita hipovat, mutta eivät he silti käyttäydy ala-arvoisesti lapsia kohtaan.

Miten paljon pitää vanhustenhoitajille maksaa siitä, etteivät he kiroile vanhukselle, eivät käytä töykeää kieltä tai äreää äänenpainoa? Meistä muista ihmisistä tuo nimittäin kuuluu ihan normaaliin ja kohteliaaseen käytökseen, se, ettei hauku ketään. Joten me emme tiedä mitä sellaisesta käytöksestä mahdollisesti pitäisi maksaa. Paljonko pitää pulittaa siitä, etteivät vanhustenhoitajat enää ärisisi tai kiroilisi vanhuksille? Kertokaa meille, hyvät vanhustenhoitajat. Koska meidän mielestämme ystävällinen sana ja hyväntahtoinen puhetapa ovat ilmaisia hyvien ihmisten käytöstapoja.

Mutta koska te vanhustenhoitajat jatkuvasti olette mankumassa lisää rahaa – jonka avulla te sitten lupailette parempaa hoitoa vanhuksille, niin kertokaa te nyt ihmeessä miten paljon pitää maksaa inhimillisestä kielenkäytöstä?

Jännää minun mielestäni on se, että kaikki sellainen hyvyys, jonka me muut kuvittelemme olevan ilmaista kuten kohteliaisuus ja ystävällisyys, ovatkin vanhustenhuollossa tapoja ja piirteitä joista pitäisi maksaa. Koska nuo hoitajathan omien sanojensa mukaan kohtelevat vanhuksia ala-arvoisesti siksi että heille maksetaan niin vähän.

Jospas nyt sitten vanhustenhoitajat – tai muut asiasta tietävät henkilöt – ottaisivat yhteyttä ja kertoisivat mitä nämä ennen ilmaisiksi luullut ominaisuudet maksavat. Paljonko pitää maksaa tavallisesta inhimillisyydestä ja normaalista, kohteliaasta käytöksestä?

Pohdintaa aiheesta YLE Radio 1 keskiviikkona 16.9 klo 9.05-10.00.

Virtenen haukkuu väärää puuta

Virtanen ei näköjään tajua, että vika ei ole hoitajissa, vaan poliitikoissa.
Hän, onneton ja ymmärtämätön toimittaja, haukkuu alimmalla tasolla toimivia hoitajia, kun pitäisi miettiä, miksei valtion politiikka ole järjestetty siten, että hoitajia olisi tarpeeksi ja työnteko vanhusten parissa olisi palkitsevaa ja mukavaakin.

Kirsi voi sinua

Kirsi olet aika lapsellinen. Suosittelen tutustumista erinäisiin hoitolaitoksiin ja vanhainkoteihin. Hoidon huono taso johtuu resurssien vähäisyydestä. Nytkin uutisissa puhuttiin kuinka taas säästäminen tehdään opetuksessa ja terveydenhoidosta.Eli ihan vääristä asioista.Oletko lukenut kohua herätteneestä uutisesta Kemin vanhustenhuollosta. Siellä omaiset joutuvat auttamaan koska henkilökuntaa on kunta palkannut niin vähän että muuten potilaat olisivat käytännössä paskat housussa koko yön. Tämä ongelma ei ole palkatun henkilökunnan vika. Kunta mielestäni toimii tässä rikollisesti koska ei anna vanhuksille arvokasta elämää. Luepa kemin vanhustenhuollon artikkeli. Mutta sanonpa Kirsi vaan että jos äitisi olisin häpeäisin silmät päästäni puheitasi.

suulla suuremmalla

Kirsi Virtasella tuntuu olevan pitkä kokemus vanhustenhoidosta, vai mistä nuo mielipiteet tulevat- mediastako ? Millä palkalla Kirsi Virtanen radiossa puhuu asioista, joista ei tunnu olevan omakohtaista kokemusta ainakaan oman kokemukseni perusteella. Viikko pitkäaikaisosastolla voisi kummasti saada haluamaan lisää käsiä eikä palkkaa, kuten vanhustenhoitajienkin toive on.

kaikkea roskaa sitä kuulee

Kaikesta sitä toimittajillekin maksetaan palkkaa. Toisten ihmisten ammatin ja työn halventamisesta.Ala-arvoista toimittajan työtä.Tsemppiä kaikille hoitajille ja jaksamista.

jos nyt alentuisin samalle tasolle

Toivottavasti hoitajat menevät lakkoon ja pistävät kehotuksestasi hintalapun kohteliaisuuksille, kuten yksityisellä puolella. Ja toivottavasti sinäkin elät pitkään ja löydät edestäsi mitä taaksesi jätät. Halla-ahokin alkaa kuulostaa mukavalta tai ainakin siedettävältä provosoijalta. Mätäne rauhassa!

Taas keskustellaan

No kyllä pitää pystyä kohtaamaan myös totuus. Johonkin katoaa hoitajilta tahto hoitaa hyvin. Jos sitä on ollut. Ja se hierarkia. Olin puoli vuotta työllistämistuella töissä dementiakodissa ja kyllä ehdin nähdä monenmoista. Toiminnanjohtaja ei suostunut edes puhumaan minulle. Olinhan alinta kastia. Ja mitä mahtoivat olla vanhukset hänen silmissään. Jos kaksi hoitajaa hoiti vanhusta, niin vanhuksen yli puhuttiin edellisillan riennoista. Kyllä teki pahaa.

Minulla ei ollut koulutusta, mutta pystyin kyllä antamaan suukon vanhuksen poskelle.

Kirsi samalla tasolla kuin parjaamansa hoitajat

Kirsi, ystäväiseni! Poliitikotkin ovat ihmisiä. Käsittelit heidän persoonaansa aivan samalla tasolla kuin parjaamasi hoitajat vanhuksia. Sinussa ei kyllä hyvyys tule esille.

siis mitä?

ohjelman pitäisi puffin mukaan olla humoristinen ja kriittinen, mutta nyt vain kritiikitön ja masentava. Ei tuo oikein mennyt väljähtyneen teiniangstin parodianakaan. Tai ennenaikaisen keski-iän kriisin huipennuksena. Mikä oli ohjelman idea? Jos idea oli että ei mitään ideaa eikä ajatusta, miksi pelkästään kiukutella kiukuttelun vuoksi? Voisi toimittajakin tehdä pohjatyöt vaikka itse juttu olisi muka "kieli poskessa" tehty. Ei edes käänteinen esimerkillisyys toiminut. Aihe oli hyvä ja herkullinen, mutta tulos? Ei mennyt riman yli eikä ali, kun oli hyppääjä lasikopissa kahvilla.. korotettu mediamaksu tällaisesta, jee

ei hoitajat ainoita hymyttömiä

Tylyys lisääntynyt joka alalla. Kaikkea ei vaan aina haluta huomata, varsinkin, jos siitä on maksettu kalliisti. Lensin hiljattain. Menomatkalla oli miehistö, joka ei paljon matkustajalle hymyillyt. Eväs tarjottiin totisella naamalla, jonkinlainen olkaahyvä sanottiin. Koneeseen astuessa emäntä kaivoi kaappia, keskikäytävän emot juttelivat keskenään. Tunnelmassa heräsi ajatus, että lentoyhtiö voisi säästää palkkaamalla matkustamomiehistön sijaan koneeseen pari kolme sekuritasta vahdiksi, ainakin alle neljän tunnin lennoille. Sen ajan ihminen tulee hyvin toimeen ilman ruokaakin, riisikuppia ja sämpylää. Varsinkin kun lentoasemille tullessa matkustajilta kerätään vesipullot pois ja jokainen ostaa itselleen asemalta syötävät turvatarkastuksen jälkeen lähtöä odotellessa.
Kirsille aiheita piisaa.

Todella alaarvoista puhetta!

Itse olen lähihoitaja. Onneksi puheet eivät satuttaneet itseäni niin paljon, koska tiedän että hoidan työni hyvin. Kuinka monessa vanhain kodissa olet Kirsi käynyt? Eikä pelkästään käynyt vaan tutustunut vaikka viikon verrran sen toimintaan ja toimintatapohin. Ja ei pelkästään Helsingin seudulla. Sieltä päin ei itselläni ole kokemusta mutta tule vaikka tänne savoon tutustumaan! Eniten sanomissasi harmittaa se että kuuntelijat ymmärtävät puheistasi että KAIKKI hoitajat ovat samanlaisia!! Tiedän että myös ns. "huonoja hoitajiakin" on. Itse vasta vuoden verran ammattilaisena olen joutunut tilanteeseen jossa olemme 10minuutin kahvitauolla, oveen koputetaan ja hoitaja on sanonut koputtajalle että juomme kahvit ja tulemme sitten. Onko tämä sitten aivan kamalan epäoikeuden mukaista?? Ja kuinka moni enää haluaa kouluttautua tälle alalle jos Kirsi Virtanen puhuu hoitajista tähän tyyliin? Sitten meistä hoitajista vasta pula onkin!
-Lähihoitaja 20v

aivan uskomatonta

Aivan häpeällistä puhetta toimittajalta. Kirsi Virtasen syvin loukkaantuminen on tainnut nousta siitä, että HÄNTÄ akateemisena hyväpalkkaisena Ylen toimittajana ei ole noteerattu, vaan ahneet ja röyhkeät, alempaan kansanluokkaan kuuluvat vanhustenhoitajat ovat jatkaneet kahvitaukoaan lasikopissaan hänen koputteluistaan huolimatta...

Kirsi hyvä, jos hoitajat istuvat lasikopissaan, sinä istut omassa norsunluutornissasi, jonne olet itsesi ylentänyt asemaan, jossa voit arvostella käsittämättömän pienillä resursseilla ja henkilökunnalla työskentelevää vanhustenhuollon henkilökuntaa henkilöinä. Asia ei ratkea hoitajia syyllistämällä, vaan polittisella vaikuttamisella. Siihen sinulla olisi mahdollisuus ja vastuukin asemasi puolesta. Käytä sitä ja ota selvää, mistä vanhustenhuollon ongelmissa todella on kyse.

Loton päävoitto -inhimillinen kohtelu.

Kuinka paljon maksaa inhimillisyys, ja miten toimia, että inhimillisyys pikaisesti voittaisi?

Kun Virtasen pakinaan liitettiin moraali ja etiikka voisi tästä asiasta puhua mielin määrin... ja katsoa sitä monelta kantilta.

Jos ajatellaan siten, että vanhainkodissa ovat hoitajat esteenä vanhusten inhimilliselle kohtelulle, mitä pitäisi tehdä hoitajille? Olen samaa mieltä siinä asiassa, että rahan antaminen ihmiselle ei tee hänestä inhimillistä, pikemmin vaikutus on päinvastainen(vrt. esim. optiot).

Afganistanin naiset ovat jossakin mielessä verrannollisia Suomen vanhainkotien asukkeihin... Molempia ryhmiä kohdellaan epäinhimillisesti, mikä molempien ryhmien kohdalla pitänee paikkansakin... Afganistanissa ongelmaa yritetään ratkaista tappamalla Talebanit, sillä heidän sanotaan olevan esteenä naisten inhimilliselle kohtelulle...

Afganistanissa ongelman ratkaisu syö paljon rahaa (Talebanien hengiltäsaaminen), minkä lisäksi ratkaisua vaikeuttaa kaikkien tasojen korruptoituneisuus... Suomikin näyttää sitoutuvan Afganistanin ongelman ratkaisuun, vaikka meikäläisissä vanhainkodeissakin riittäisi ongelmia...

Virtasen pakinassa -vapaasti tulkiten- oli kyse korruptiosta. Koko järjestelmän korruptoituneisuudesta. Korruptio tässä tarkoittaa sitä, että jotta jotakin voitaisiin tehdä -vaikkapa kohdella inhimillisesti- on kyse rahasta. Raha on yhtä kuin korruptoitunut mieli.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei tietenkään ole osoittaa, että vanhainkotien hoitajat pitäisi tappaa, jotta inhimillisyys toteutuisi vanhainkodeissa. Logiikan mukaan näin pitäisi kuitenkin tehdä, jos ajatellaan, että Suomen valtio satsaa Afganistanin ongelman ratkaisuun, ja että Talebanien tappamisella lisätään inhimillisyyttä Afganistanissa.

Vaikuttaa siltä, että yllä oleva kirjoitus on täyttä paskaa? Näin ei ole kuitenkaan ole ollut kirjoittajan tarkoitus, vaan asioilla on tietty yhteys, jos sen haluaa nähdä (tunnustaa).

-pietroboy-

Menkää ihmeessä, te jotka

Menkää ihmeessä, te jotka meitä hoitajia haukutte, itse sinne vanhainkotiin. Te varmasti osaatte työn siellä PALJON paremmin kun me! Me otamme kaikki lopputilin jos työtämme ei arvosteta

näin on

Yhdyn täysin kirjoituksessasi esiintuomiisi asioihin. Olen ollut yli 30 vuotta vanhustenhoitajana. En ole yhtään kertaa sanonut vanhukselle, että hänen pitäisi pissata vaippaansa yms. En ole kertaakaan kironnut heille, enkä ole kuullut kenenkään muunkaan hoitajan kiroavan. Kotona olen useasti suunnitellut, mitä hyvää voin tehdä vanhusten kanssa. Työpaikalla kuitenkin pakolliset perushoitotehtävät vievät kaiken ajan niin, ettei ehdi tekemään mitä todella haluaisi. Ruoka ja puhtaus ovat vanhukselle välttämättömiä. Henkistä ja hengellistä hoitoa he tarvitsisivat vaan enemmän. Hoitajan aika ei tahdo siihen riittää. Ystävällisen sanan pystyy sanomaan muun työn ohessa. Kesällä vanhusten pitäisi päästä ulkoilemaan enemmän. Puutteita hoidossa siis on. Näitä ei ratkaista hoitajien palkkaa korottamalla, vaan palkkaamaan hyviä työntekijöiä lisää. Kirsi Viranen voisi perehtyä asioihin ennenkuin menee radioon puhumaan asioita!!!!

Oikeassa olet

Harvoin olen Virtasen kanssa samaa mieltä, mutta nyt olen.

Olen aikanaan juossut kuusi vuotta pitkäaikaishoidossa olevan luona ja viettänyt hänen luonaan erinäisiä aikoja kerrallaan. Olen siis nähnyt melkoisen osan systeemistä ja kokenut myös, kun yritin saada kohennusta sukulaiseni olotilaan.

Tuolta löytyy kokemuksistani ja vaikka juttu karmivalta tuntuukin, niin se on täysin tosi. Ketjusta löytyy myös yksi viesti, jossa ilmeisesti alan työntekijä vihjaisee, että jos maksettaisiin enemmän, sitä hoitotasoakin löytyisi.

http://portti.iltalehti.fi/keskustelu///showthread.php?t=181238

En usko, että kyse on pelkästään vähäisistä resursseista, sillä lähes aina, kun minulla tuli asiaa hoitohenkilökunnalle, heidät löysi joko kansliasta istumasta tai sitten kahvipöydän äärestä.

Koska läheltä liippaa Virtasen juttua, niin kerrottakoon vielä tämä:

Sukulaiseni oli vastikään siirretty pitkäaikaishoidon nimikkeen alle, kun sitä ennen häntä oli hoidettu kotiinpaluu-mielessä. Sukulaiseni oli pidätyskykyinen eikä häntä oltu vielä pakotettu vaipanpitäjäksi. Tosin katetri oli, joten virtsa valui suoraan pussiin.

Sukulaiseni sanoi, että hänellä oli 'iso hätä'. Koska lonkkaleikkauksesta oli vielä sen verran vähän aikaa enkä ollut tajunnut, että omaisten täytyy hoitaa kuntoutuspuolen asiat, sillä sairaala ei häntä suostunut leikkauksen jälkeen kuntouttamaan, en uskaltanut vielä itse auttaa sukulaistani pyörätuolista pöntölle. Lähdin siis hakemaan hoitajaa, sillä osastolta yhtään en tavoittanut.

Löysin hoitajat kahvitteluhuoneesta. He ilmoittivat, että tulevat aikanaan. Minulla olisi ollut jo kiire lähteä, mutta en halunnut jättää sukulaistani, joten jäin odottelemaan. Melkoisen tovin päästä sitten yksi hoitaja tulikin.

Pyysin, että hän auttaisi sukulaiseni heti pöntölle. Hän ilmoitti tylysti, että hän hoitaa järjestyksessä potilaat. Sukulaiseni oli järjestyksessä viimeinen. Kun hänen vuoronsa viimein tuli, niin 'iso hätä' olikin jo ohi.

Seuraavan kerran kun tulin, sukulaiseni olikin jo pakotettu vaipanpitäjäksi, mikä oli hänelle kova paikka.

Minusta kyse on myös rekrytointiongelmasta. Oli selkeä ero eri osastojen välillä. Kun sairaalanvaihto oli ajankohtainen, kävin toisen sukulaiseni kanssa katsomassa eri pitkäaikaishoidon osastoja. Osastoissa oli iso ero niin avoimuuden, ilmapiirin, osaston ulkonäön yms. kanssa.

Kauhistuttaa, kun Helsingissä on vanhusten pitkäaikaishoito nyt keskitetty yhteen sairaalaan. Rekrytoimalla sopivaa porukkaa, voidaan tehdä mitä vain...

Omaisten puuttumista tilanteeseen hillitsee se, että aktiivisen omaisen toiminta saatetaan kostaa puolustuskyvyttömälle vanhukselle.

Myös rehellisyttä areenalle

Kirsi Virtanen puhui täyttä asiaa, mutta vain harvat näkyvät ymmärtäneen hänen sanojaan.
Hän mainitsi alussa, että KAIKKI hoitajat eivät ole kuvauksen mukaisia. Ja kysynkin nyt aivan vilpittömästi: miten voi olla mahdollista, että ystävällinen sana tulisi helpommin, jos maksettaisiin parempaa palkkaa?
Silloinhan kysymys on siitä, että hoitajat eivät arvosta ihmisyyttä eivätkä omaa työtään.
Loputon saarnaaminen resurssipulasta on tässä yhteydessä ihan tarpeetonta. Olen itsekin nähnyt niin monenlaista löysäilyä, etten suostu ikinä uskomaan KAIKKIEN resurssipulaan. Se on vain selitys, kun ei haluta muuttaa OMAA käyttäytymistä. Juttelu työtoverien kesken on esim. paljon suositumpi ajankäyttötapa kuin potilaiden luo kiiruhtaminen. Eihän sitä kahviakaan tarvitse kaikkien yhtäaikaa juoda.
Jos me lopultakin suostuisimme katsomaan totuutta silmiin, muutos parempaan olisi jo alkanut. Silloin kun mistään ei tihkuisi niitä löysäilytarinoita päättäjätkin voisivat uskoa työntekijöiden puhetta.
Lopuksi vielä se yksi kysymys: miksi huono käyttäytyminen voidaan lakaista maton alle ja siirtyä puhumaan resursseista? Ihminen voi käyttäytyä kauniisti, vaikka hän olisi alituisessa nälässä.
Suosittelen kaikille luettavaksi Viktor E. Frnaklin kirjaa "Ihmisyyden rajalla".
Käyttäytymistavat ovat oma valinta ja perustuvat OMAAN asenteeseen. Maailma ei ole minua varten, vaan minä maailmaa

Kirsi Virtanen

Kritiikissäänkin voi olla analyyttinen. Yksipuolinen tietyn ryhmän leimaaminen toiminnassaan samanlaiseksi on ala-arvoista. Toimittajakunnassakin on varmasti työtään erilaisella intensiteetillä ja moraalilla tekeviä ihmisiä.

Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa siellä työskentelvä hoitaja teki kantelun lääninhallitukseen laitoksen tilanteesta muutama vuosi sitten. Kantelun tuloksena laitokseen saatiin kymmeniä koulutettuja hoitajia lisää.

Kirsi Virtanen voisi käydä kokeilemassa puolen vuoden jakson hoitotyötä esimerkiksi yövuorossa 50 vanhuksen kanssa ainoana hoitajana. Kokeilujaksosta saa varmasti uuden ohjelman. Tosin hänellä ei ole asianmukaista koulutusta tehtävään.

Suomen vanhustenhoidossa on erittäin paljon korjattavaa, mutta ongelmia on monilla tasoilla, on hyvin kritiikitöntä lähteä syyllistämään päätöksenteon alimmalla portaalla olevaa ryhmää kokonaisuutena. Palkka ei tässä keskustelussa ole se keskeinen asia. On paljon vikaa rakenteissa ja asenteissa, päätöksenteossa, ihan arkijärjen ja inhimillisyyden tasolla.

Kirsi Virtanen on aikaisemminkin kritisoitunut sairaanhoitajia, kirjastonhoitajia tavalla, joka kertoo enemmän ennakkoluuloista kuin kriittisestä pohdinnasta. Toimittajan ammattitaitoa on analyyttinen ajattelu ja kokonaisuuksien hahmottaminen ja asioiden tarkastelu eri näkökulmista. Pelkkä poleemisuus tyhjänä puheena ja ennakkoluuloina ilman perusteita on aika ikävä ohjelmakonsepti. Pelkkä provosointi ei johda mihinkään.

Me muut vastaan ne mätämunat

Joopa joo! Ketään ihmistä, varsinkaan "heikompaa", ei saa kohdella huonosti. Sitäpaitsi jokainen on tuleva vanhus, ellei satu kuolemaan ennen sitä. Huonoa kohtelua ei voi puolustella millään, sehän on tosi. Rahan mankujina en ole kuitenkaan oppinut vanhusten hoitajia tuntemaan, vaikka joitakin heistä tunnenkin.

Mutta voi Sinua K.V. Puhut tyyliin "Me Muut" (=kohteliaat, ystävälliset, inhimilliset ja HYVÄT ihmiset ihan ilmaiseksi ja itsestäänselvästi) vastaan Suomen Vanhusten Hoitajat"(=mätämunat, rahan mankujat jne PAHAT). Surkuhupaisaa.

Olet varmaan osannut mankua kohtalaisen maksun jutuillasi, joista kohtelias puhetapa ja ystävällisyys usein puuttuu, mutta juuri se varmasti pönkitsee egoasi.

Asioissa on monta puolta

Hyvä toimittaja, olette aivan oikeassa siinä, että kohtelias käytös ei maksa mitään. Toivon sitä myös omaisilta. En pysty puhumaan kuin oman työyksikköni puolesta, mutta varmasti kuvailemanne kaltaisia tapahtumia on voinut sattuakin, ei tosin tarkoituksella ja tahallisesti. Ihmisiähän me hoitajatkin olemme.

Vanhainkodeissa ja muissa hoitolaitoksissa aamutyöt eli pesut ja suihkuttelut, haavahoidot ja lääkehoidot pyritään pitkälti tekemään aamuvuoron aikana, johon on varattu myös enemmän henkilökuntaa. Illan aikana on hoitajia vähemmmän ja yössä vain yksi tai kaksi (riipuen toimipisteen koosta) ja tästä syystä esim. iltatoimet ja vuoteeseen laitot pyritään tekemään illalla, kun hoitajia on hieman enemmän.

Omaisten tullessa käymään illalla, hoitajat pyrkivät antamaan rauhan ja yksityisyyden perheelle. Hoitajien tauot on suunniteltu niin, että työtehtävät olisi tehty ennen niitä. Tästä syystä kahvi- tai ruokatauolta ei mielellään lähdetä vessattamaan. Jokainen voi itse miettiä, miltä ruoka maistuu moneen kertaan uudelleen lämmitettynä ja vaikka toisen vatsantoimitusta seurattuaan. Lisäksi tauon ollessa ohi, uudet tehtävät jo odottavat ja ruoka saattaa usein jäädä syömättäkin.

Ikäihmisellä saattaa usein olla virtsankarkailuvaivaa, jolloin vaippojen käyttö on perusteltua. Valitettavan usein omaiset eivät myöskään ymmärrä, että virtsahädän tunnetta saattaa erityisesti naisilla olla, kun on kohdun- ja virtsarakon laskeumavaivaa (esim. taustalla useita synnytyksiä). Tällöin virtsahädän tunne saatta olla viidentoista minuutin välein eikä wc:ssä tule tulosta. Hoitajat tiedostavat tämän ja tästä syystä wc-reissuja on jätetty väliin. Omainen puolestaan kokee tilanteen väheksyntänä ja epäasiallisena käytöksenä. Tässäkin auttaa avoin keskustelu.

Vanhainkotien asukkaat ovat yhä huonokuntoisempia ja autettavampia. Viriketoimintaa ei juurikaan ole, kun hoitajien aika menee perushoidosta huolehtimiseen. Omaisten rooli ei vanhainkodeissa olekaan toimia hoitajina vaan tuoda tuulahdus ulkopuolisesta maailmasta, antaa lämpöä ja läheisyyttä. Toimikaamme yhdessä arvokkaan vanhuuden eteen.

Pahalle tuulelle

Piti sulkea radio hetkeksi, kun en saattanut kuunnella loppuun asti Kirsin lapsellista juttua. En ole hoitaja enkä vanhus, mutta tiedän sen, että ei kannata koskaan puhua p**kaa jos ei esitä faktaa sen rinnalla.

Järjettömiä yleistyksiä ja säälittävää vetoamista yleistämällä luotuihin mielikuviin. Luulen, että tuolla jutulla olet saanut pilattua monen ihmisen päivän. Hyvää päivän jatkoa sinulle.

Tämä järkyttää jo minuakin siis toimittajan yksioikoisuus

Toivoisin kovasti että Kirsi vierailisi jossain vanhusten hoitokodissa tai mikä nimi nyt saattaa ollakkaan, en oikein ymmärrä mikä tutkimus tällainen on. Esimerkkinä tämä huutaminen ja tuiskiminen, tosin toisille vanhuksille pitää huutaa että he kuulevat, jos ei ole kuulolaitetta. Haluaisin kyllä nähdä senkin kun Kirsi Virtanen selittää riehuvalle dementikolle miksi hänet sidotaan oman turvallisuutensa vuoksi ja vielä ilman huutamatta kun samalla aikaa tulee nyrkistä tai joku puree ja voisihan hän taluttaa tämän vessaankin jos saa pidettyä kiinni ja ennen kuin hätä on "kädessä".
Vanhustenhoito ja geriatria on niin erikoista ja moninaista että ei siinä kuullun perusteella voi mitään sanoa.

Kyllä tämä ohjelma oli niin hoitohenkilökuntaa syylistävä että ihmettelen ellei tästä tämän jälkeen puhuta.
Virtasen pitäisi huomata se että ei hoitajat sitä rahaa omaan palkkaan tahdo vaan siksi että saisimme lissää niitä hoivaajia että ne vessakäynnit ja juttutuokiot olisivat mahdollisia rauhallisesta ruokailusta puhumattakaan.

Kari Karvinen

perehdy, Kirsi, paremmin asioihin

Olipa aikalailla PAKSUA tekstiä Kirsi Virtasen puheet vanhustenhoitajista. Olen ollut yli 30 vuotta täällä savossa vanhustenhoitajana. Pidän vanhuksista, koska he ovat tätä maata puolustaneet ja rakentaneet meille hyvän olon. En ole milloinkaan kironnut, enkä ole kuullut muidenkaan hoitajien kiroavan vanhuksille! WC:hen on autettu heidät jne. Kotona usein olen suunnitellut, mitä haluaisin heidän kanssaan tehdä. Käytännön pakolliset työt (puhtaus ja ravinto) vievät vaan niin suuren osan ajasta, ettei ehdi tekemään kaikkia palveluksia. Henkistä ja hengellistä hoitoa vanhukset tarvitsisivat enemmän. Muun työn ohessa voimme sanoa kauniita ystävällisiä sanoja. Kesäisin vanhusten pitäisi päästä enemmän ulos. Puutteita siis on. Ne eivät korjaannu hoitajien palkkoja korottamalla, vaan palkkaamalla hyviä hoitajia töihin (ulkoiluttamaan ja istumaan vanhuksen vieressä kädestä kiinni pitämässä jne). Vanhusten omaisten kanssa olen pitänyt erittäin tärkeänä tehdä yhteistyötä. He ovat vanhuksen elämänkaaren asiantuntijoita. Toivon, että Kirsi Virtanen perehtyy seuraavalla kerralla asioihin ennenkuin menee radioon puhumaan!!!

Olihan siellä vähän totuuttakin, mutta..

Kuten monet minua ennen ovatkin jo kirjoittaneet, on Kirsi V. minunkin mielestäni hiukan hakoteillä pohtiessaan perimmäistä syytä vanhustenhoidon tämänhetkiselle surkealle tilalle. En usko, että asiat ovat kehnolla tolalla pahojen ja epäinhimillisten hoitajien takia. Eivät kai ne hoitajat ole sen pahempia tai epäinhimillisempiä kuin kukaan muukaan meistä, tai ne hoitajat, jotka tekivät työtään vaikkapa 1970- ja -80-luvuilla (no, heistäkin varmasti monet ovat edelleen keskuudessamme). Kyllä kysymys on ennemminkin siitä, ettei henkilöstöä ole yksinkertaisesti tarpeeksi. Tuskin kaikkein äititeresamaisinkaan jaksaa olla jatkuvasti hymyileväinen, aina altruistinen ilopilleri, jos joutuu huolehtimaan yksin, tai vaikkapa työparinkin kanssa kymmenistä vanhuksista, eikä työstä saadussa palkassakaan ole varsinaisesti hurraamista (tuskinpa tilanne aivan näin paha missään päin Suomea on, mutta ajattelin vääntää rautalangasta..). -Niin, sanovat, ettei raha tuo onnea, ja että parhaat asiat ovat ilmaisia, mutta kyllähän se leipä silti vatsaa lämmittää ja yönsäkin nukkuu paremmin, kun tietää, että tilillä on sen verran rahaa, että voi syödäkin seuraavana päivänä.

Myönnetään (sen perusteella, mitä olen itse parin kesän ajan nähnyt), että kahvitaukoasian suhteen Virtasen puheissa saattoi olla hiukan perääkin. Mutta luulen, ettei siinäkään ole kysymys pelkästä itsekkyydestä tai halusta "näyttää vanhuksille paikkansa". Taukoja tarvitaan työssä kuin työssä, etenkin raskaammissa töissä, jollaista vanhustenhoito eittämättä on, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tietysti siitä varmasti voidaan keskustella, tarvitseeko kaikkien hoitajien käydä kahvilla yhtä aikaa, vai olisiko mahdollista vaikkapa "hajauttaa" taukojen pitämistä niin, että aina olisi joitakin hoitajia "valmiustilassa". Toki kahvi- ja muut yhteiset tauot ovat tärkeitä luotaessa työpaikan sosiaalista ilmapiiriä, mutta vanhusten hyvinvoinnista olisi joka tapauksessa jotenkin pyrittävä huolehtimaan myös näiden taukojen aikana.

Terveisin hoitotyötä läheltä nähnyt ja sitä itsekin tehnyt opiskelija.

Vastaus Kirsille !

Kuuntelen Kirsi Virtanen pakinoita aina kun siihen on tilaisuus. Hänen pakinansa ovat nasevia ja mielenkiintoisia.

Tämä vanhuskeskustelu ei ollut ollenkaan poikkeus.

Mutta silti lyhyesti vähän hajanaisia huomioita puuttumatta mitenkään nyt yksityiskohtiin. Ehkä sitten joskus ...hmmm :)

Ensinnäkin täytyy huomioida nämä omaiset, jotka ovat jättäneet oman lähisukulaisensa toisten huomaan - kuka laiskuuttaan - kuka välinpitämättömyyttään - kuka ... hmmm - voi kauheaa mitä ajattelin !!

Kaikenkaikkiaan heillä on tästä vähintään huono omatunto - joskus jopa viha ja kuoleman toivo että perintöön päästäisiin vihdoinkin käsiksi, kun ei ymmärrä kuolla ajoissa. Tästä huonosta omastatunnosta sitten sikiää tämä hoitohenkilöstön painostus - jollekinhan nämä negaatiot täytyy kostaa ja hoitajat ovat tähän hyvä kohde koska heitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Mikä tilaisuus !! Puolustuskyvyttömien hoitsujen kimppuun on kiva ja helppo käydä - myös näiden toimittajien ja asiantuntijoiden jotka näitä selvityksiä tekevät.

Asiantuntijat ovat sitten luku sinänsä. Asiantuntijat ja poliitikot (lähinnä nyt vasemmisto ja keskusta) ovat tämän tilanteen saaneet aikaan ja he ovat osasyyllisiä tästä "kauheasti" tilanteesta - ainakin siitä että omaiset ovat jättäneet vanhuksensa yhteiskunnan hoitoon eli heitteille. Oman osuutensa peittämiseksi he sitten rustaavat kaikenlaisia selvityksiä eivätkä taatusti edes mieti mitkä olisivat korjaustoimenpiteet, koska aika menee omien vuosikymmenten virheiden peittelyyn. Sama ilmiö on tuttu koulumaailmasta - nuorison rappeutuessa ei ole voimaa hoitaa tätäkään ongelmaa kun vaan paljastuisi omat vuosikymmenien aikana tehdyt virheet. Eli tuhoutukoot myös nuoret ...

Tästä päästäänkin kätevästi seuraavaan asiaan. Nuorten työmotivaatio on lähes puolella tuhottu eli mistä saadaan esim. uutta hoitajasukupolvea kun nykyhoitajat haukutaan ja masennetaan työeläkkeelle ja eläkkeelle. Nykyhoitajat ovat vielä sinisilmäisiä empaattisia ja hyväntahtoisia - oikeita hoitajia - mutta tämä nouseva sukupolvi viisveisaa vanhuksista, kun ovat biletyksen ym. meseilyn tiellä. Työpaikallahan on kiva vähän feisbuukata ja meseillä työ- ja yöaikaan. Hoitotyön tehkoot he jotka sen ovat keksineet ja jossei heidän "hoitonsa" kelpaa niin viekööt kotiinsa vanhuksensa. Tässä on tulevaisuuden skenaariota kerrakseen.

Puutuinkin vähän noihin asiantuntijoihin ja tutkijoiden ja poliitikkoihin, jotka keskittyvät nykyaikana vain omien virheidensä peittelyyn kuten natsisaksan romahtaessa ikään .... Pontevaa porukkaa tässä suhteessa - täytyy myöntää. Se virhe minkä he kaikessa ideologisuudessaan aikoinaan tekivät oli se, että ihminen ei ollutkaan kone jota voidaan tutkia tieteellisesti ja näin rakentaa myös hoitotyön osalta mekaaniset rakenteet ja keinot. En tässä nyt puutu ollenkaan sosialistisiin ideologioihin joissa kaikki ihmiset piti saattaa yhteiskunan huomaan. Virheet ovat olleet hirvittäviä.

Mutta nämä asiantuntijat, poliitikot ja tutkijat ovat onnistuneet kyllä tehokkaasti tuhoamaan tämän viimeisen hoitajasukupolven työmotivaation. Heidän jälkeen ei tule enää minkäänlaisia motivaation omaavia hoitajia - pelkkiä palkkarenkejä vaan, joiden ainut työ on keksiä syitä sairaslomille ja muille lomille jossa massiivisesti pyritään välttämään työtä. Vanhukset jää jatkossa kokonaan vaille hoitoa. Itse suuren ikäluokan edustaja otan tämän jo visusti huomioon. Onnekei meillä hengellisissä piireissä vielä hoidamme vanhuksemme ja taatusti saamme myös sen verran hoitoa että selviydymme jokapäiväisesti elämästä - itse kuitenkin myös paljon ponnistellen voimiemme mukaan.

Mutta kuka hoitaa näitää satojatuhansia maallikoita ? Käytännössä jatkossa ei kukaan !!

Miten nykyhoitajien työmotivaatio on tuhottu systemaattisesti ?

Ensinnäkin nämä huonon omantunnon omaavat omaiset tekevät tätä tuhoamistyötä joka ikinen päivä haukkumalla - kiinnittämällä huomiota vain virheisiin, jotka sinänsä ovat mitättömiä. Positiivisen palautteen puute ja jatkuva haukunta tuhoaa kenen tahansa - empaaattisenkin hoitajan työmotivaation. Hän ei vaan enää jaksa !! Pako on ainut mahdollisuus - joko sairaslomalla taikka sinne lasiseinän taakse. Jotenkin on vaan ihan pakko suojata omaa psyykettään . Ihan pakko - muuten romahtaa ja tuhoutuu itse hoitolaitokseen. Tätäkö halutaan ?

Omaisten ja viranomaisten lisäksi myös vanhukset tekevät kaikkensa tuhotakseen hoitajien työn. Hehän ovat vielä terveitä tekemään vaikka minkälaista tuhotyötä. Voimissaan olevat vanhukset ovat yleensä vähintään keskiluokkaisia - heillä on ollut kova elämä, joka vanhana sitten purkautuu negatiivisella tavalla vääjäämättä. He ovat usein tottuneet vaatimaan, käskemään, pelaamaan poliittista ym. pelejä, käyttämään toisia hyväksi, käyttämään kyynärpäätä, .... kaikenkaikkiaan he ovat paljon elämänsä aikana tuhonneet lähellä olleiden elämää. Nämä synnit ovat alkaneet vanhana sitten vaivata, mutta miten kostaa pettymykset, kesken jääneet kostot, .... ja kenelle ?? Hmmmm - ainut vaihtoehto ovat nämä hoitajat - vain heille voidaan kostaa - ongelmana on vaan että keinot ovat vähäiset.

Eräs keino oli minkä koki eräs nuori, idealistinen, empaattinen herkkä hoitajan alku. Kun hän sai suurella työllä (ei ollut vielä paljon kokemusta) vanhuksen siivottua, pestyä ja puettua ja hellästi silittäen poskea valkoisten puhtaitten lakanoiden väliin niin mitä teki tämä vanhus joka ikinen kerta. Hän oli pidätellyt ulostustaan ja virtsaansa koko päivän tätä yhtä ainokaista hetkeä varten. Pirullisesti silmiin katsoen tämä vanhus laski kaiken alleen hajun ja äänen ollessa infernaalinen. Tämä tuhosi tämän nuoren hoitajan psyykkeen - taikka melkein ! Pelastimme hänet pois tästä työstä ja hän siirtyikin sitten sairaanhoitajaksi ja on yhä työssään hoitaen heitä jotka kiitollisuudella ottavat hoitoa vastaan. Tämä oli vain yksittäistapaus, mutta tällainen - eri asteisena vain - on sääntö vanhusten hoitolaitoksissa. Jokaisella vanhuksella on paljon purettavia pettymyksiä joita ei voida omaisten kanssa purkaa (omaisillahan on omat kiireensä) ja ne sitten purkautuu tähän hoitohenkilöstöön todella raakalla tavalla. Kysymys vain kuuluu että miten nämä hoitajat jaksaa ? Miten ?

Ainiin se tutkimus - taikka selvitys missä ei ollut mitään uutta. Paljonkohan oli näiden vanhojen ja tuttujen asioiden kirjaaminen uudelle tietokoneelle maksanut. Itse olisin tuon selvitystyön tehnyt sadalla eurolla parissa tunnissa - yksin.

Siinähän vain listattiin kaikki se välttämätön käytäntö. Naisia metsästävt ja häiriköivät miehet tulee ainakin yöajaksi sulkea huoneeseen että muut saa nukuttua. Muistinsa menettäneet tulee sitoa, koska ovat vaaraksi itselleen ja joskus myös muille. Lääkettä tulee antaa jotta saadaan tuskissaan jatkuvasti huutava rauhoittumaan. Sänkyjen laidat tulee nostaa koholle aina - itsekin pyysin sitä ollessani sairaalassa että voin vapaasti kääntyillä etten vaan putoa. Tässä selvityksessä ei ollut mitään negatiivista - vain sitä normaalia ja täysin välttämätöntä käytäntöä.

Miten näistä - ihan normaaleista - asioista saatiin sitten näin negatiivinen juttu ? Sitä tässä ihmettelen. Ainiin - tuossa yllähän jo ehdinkin kirjoittaa osan niistä syistä.

Anteeksi että kirjoitin näin lyhyesti ja puuttuen vain joihinkin epäkohtiin.

itse nähnyt

Työskentelin opiskeluaikoina kesäisin pitkäaikaissairaiden (dementikkojen) osastolla , ja voin vakuuttaa Kirsi Virtasen tietävän nyt mistä puhuu. Sairaalan henkilökunta työskenteli epäilemättä kiireen alaisena, mutta pahaa teki nähdä miten vuodepotilaille tuputettiin ruokaa niin että nämä olivat lähes tukehtua .Monet vanhukset olivat ennen ruokailutilanteita jännittyneitä ja kauhuissaan, eivätkä pystyneet sitä sanoilla ilmaisemaan. Pesutilanteet olivat masentavia. Ihmisen ei tarvitse alentua robotiksi; ellei itseltä löydy eettisyyttä asettamaan omia työtapoja kyseenalaiseksi, ollaan hukassa.Tämä koskee varmasti muitakin ammattialoja,myös esim. opettajat saattavat toimia mielenvikaisen tavoin (nähty tämäkin).
Kiitos Kirsi siitä,että herättelet meitä mainioilla ohjelmillasi !

Sinunkin pitäis kokeilla vanhustenhoitoa!

Olen kuunnellut jonkin verran pakinoitasi ja olet sanaluukustasi purevantuntuinen täti. Osaan kuvitella sinut työtoverinani vanhaikodissa yökkönä valvomassa neljä, viisi yötä perätysten 10,5 tuntia/per yö. Jatkaisit hommaa kanssani neljä vuotta. Takuulla pärjäisit hirveydessäs keskivertohoitajalle.

Nykyinen käsitys ihmisestä pyritään latistamaan joksikin sattuman oikuksi. Ollaan vain tässä sitten joitakin evoluution huipentumia. Sinäkään Kirsi et tarvitse Jumalaa, mutta tunnustat kuitenkin ihmisen tarvitsevan inhimillisyyttä. Mistä sitten tämä kaipaus inhimillisyyteen tulee? Nykyinen ateistinen ajattelu heijastuu hoitajienkin asennoitumisessa ihmiseen. Vanheneva ihminen on vain haiseva paskakasa, aivan kuin mätänevä sieni syysmetsässä - potkaistaan sivuun lenkkipolulla. Eikös asia ole todellakin näin, jos ihminen on vain jokin sattuman oikku.

Ihminen väittää ettei usko ja tarvitse Jumalaa, mutta käytännössä vaatii kuin ihmisellä pitäisi sittenkin olla jokin syvempi ulottuvuus ja tarkoitus.

Ihminen opetetaan eläimeksi ja ei ihme jos hän alkaa käyttäytyä sitten kuin eläin. Eikös tämä pitäis olla sitten hyväksyttyä luonnollisen valinnan mukaisesti. Nuori, terve sukupolvi antaa satikutia vanhalle, pelinmenettäneelle lajitoverilleen. Niin tapahtuu eläinkunnassakin!

Jos et tätä hyväksy, niin sitten sinun on alettava pohtia, ettei ihminen sittenkään ole eläin vaan Jumala on luonut hänet omaksi kuvakseen.

Eräs Kaija vain!

Itse saan palkkaa

Itse saan palkkaa vanhustenhoidosta 1300e/kk kun verot on otettu pois. Enkä muistaakseni koskaan ole valittanut. Vaikka tiukkaakin joskus tekee. Olisi mukava jos Kirsi Virtanen vaivautuisi nyt vastaamaan tässä blogissa kysymyksiin!

Kuka opettaisi ihmisen paremmaksi - eläimeksi?

Eräälle Kaijalle sanoisin, ettei inhimillisyys, tai ateismi sulje toisiaan pois. Enkä oikein hyväksy ajatusta, että ateismi olisi nykymenon syy. Ihmisillä on kaikenlaisia kokemuksia toisistaan, joita ei luonnollisesti pidä yleistää... itsellänikin 'tosiuskovaisesta', joka keräsi tavaraa niin, etteivät lattiat ja seinät riittäneet...

Tässä erään katolisen papin muistelo: 'Aloin voida pahoin heti, kun astuin sakastista kirkkoon. Minusta tuntui, että olin lattiarätti, johon toiset pyyhkivät elämänsä.Te ette tiedä mihin kaikkeen ihmiset kykenevät.Te ette myöskään ole nähneet heidän kasvojaan niin läheltä, heidän tekopyhyyttään, heidän himokkuuttaan, heidän haisevia vuoteitaan, heidän rahanhimoaan. He tulivat luokseni yhä uudelleen ja uudelleen, ja minä jouduin antamaan heille anteeksi yhä uudelleen ja uudelleen. Mutta ajan mittaan tunsin itseni karmealla tavalla myötäsyylliseksi, osaksi suhdetta, josta he eivät päässeet eroon, osaksi heidän niljakasta olemustaan. Minä pakenin, menin luostariin, saatoin sietää ihmisääniä ainoastaan silloin, kun ne lauloivat.... (Cees Nooteboom 'Seuraava Tarina' WSOY 1996)

Jos näin on, niin kuin kirjailija kertoo yllä olevassa katkelmassa, niin eikö tämä kerro myös uskovaisista karua kieltään. Uskoisin nimenomaan uskovaisten menevän uskoutumaan(pyytämään anteeksi syntejään)(tässä tapauksessa katoliselta papilta).

Näenkin asian siten, ettei ateismi tee ihmisestä epäinhimillistä 'vanhustenhoitajaa' ja uskovainen on syntisäkki siinä, kuin muutkin... ero on vain siinä, että uskovainen tarvitsee anteeksiannon voidakseen jatkaa...
...eräs pekka...

Mitä ihmettä??

Yleisradio - missä lienee teidän etiikka ja moraali kun tälläistä "totisen totena" radioaalloille päästätte?

Mietitkö koskaan mitä suustasi päästät?

Tiedätkö miten monet kerrat vanhusten palvelukodissa työskentelevä vaimoni on tullut itku kurkussa kotiin,oltuaan yksin pitkän iltavuoron kymmenen huomionkipeän vanhuksen pyöritettävänä,joista muutaman ajankulu kuuluu olevan puhdas kiusanteko hoitajiaan kohtaan. Näiden muutaman vanhuksen paikka olisi mielenterveysyksikkö,mutta ei säästösyistä sinne lähetetä. Ja säästösyistä ei toista hoitajaakaan vuoroon palkata. Onneksi vaimoni tuskin ohjelmaasi kuuli.Itsestänikin jo niin pahalta tuntui että kanavaa oli vaihdettava. En tajua miten kansan rahoittamalta kanavalta voi tällaista yhden tärkeän ammattiryhmän lokaamista tulla???!

Ikävää

Olinpas ollut päivän töissä vanhusten parissa. Päivä oli ollut mielenkiintoinen ja itsekseni olin ylpeäkin kaikesta siitä mitä olin saanut aikaiseksi. Illalla oli tarkoitukseni vielä kuunnella radioita... Yritin kyllä kuunella. Enpä muista milloin olisi radio-ohjelmasta tullut oksettava olo. En kaipaa enää tätä ohjelmaa.

Kirsi Virtaisen puheenvuorot ovat oivaltavia ja rohkeita

Kirsi Virtasen puheenvuorot ovat erittäin tervetulleita suomalaiseen keskustelukulttuuriin. Toimittaja katsoo asioita uusista, tuoreista näkökulmista ja seuraa ilmiselvästi tarkalla silmällä maailman menoa. Kirsi Virtasen vanhusten hoitoa koskeva puheenvuoro oli ajatuksia herättävä ja keskusteluun innoittava, kuten hänen lukuisat muutkin puheenvuoronsa ovat olleet. Lisäksi hän on rohkea ja hallitsee sarkasmin jalon ja perin harvinaisen taidon. Harmi vain, että niin harva kuulija pystyy vastaanottamaan ironian jaloja helmiä. Olen samaa mieltä Kirsi Virtasen kanssa siitä, että hoitokulttuurissa ja asenteissa on varmasti parantamisen varaa - näin lyhyesti kommentoituna.

Helt fel!

Kirst beskyller en stor del av vårdarna inom äldreomsorgen för brist av empati m.m. En drivkraft varför människor vill jobba inom vård och omsorg är ju för att man känner empati mot andra människor. Ja du tillägger ju att visst finns det säkert även goda vårdare. Svaret är att de allra flesta är goda vårdare- även rötägg finns - som i alla branscher. Kan du alls förstå hur de känns att bli beskylld för att vanvårda våra åldringar? Visst finns det i viss mån resursbrist, personalbrist men vi vill jobba för att åldringarna skall ha en värdig ålderdom. Vad jobbar du för? Vad vill du? Trampa ner en hel yrkeskår? Lite mer medmänsklighet tack.

Djupt besviken lyssnare

Cecilia Isaksson vårdare o. finlandssvensk el. huggorm var det visst.

Hävettää toimituksen puolesta

Kirsi Virtasella on esittelyn mukaan "kriittinen, mutta humoristinen??" ote pakinoissaan.
Kuuntelin 15.9 tullutta ohjelmaa Yle Areenan kautta, ja kyllä tekisi mieli työntää sormet kurkkuun ja oksentaa.
Luokatonta "asiaa"! Missä on todellinen tieto, tutkiva journalismi? Ei riitä, että työpöydän takaa ladataan laskiämpärillinen raskasta ja vaativaa työtä tekevien niskaan. Laatua voi sentään vaatia; halvalla saa halpaa..
Jos Ylen toimittajien taso on tätä, niin ehkä kannattaisi tosiaan panna toimituskuntaa kilometritehtaalle.
Itse teen vanhusten hoitotyötä sydämellä, aivan vapaaehtoisesti alalle hakeutuneena. Nyt meidät motivoituneet, hoitotyötä tekevät leimataan pienen marginaalin vuoksi ahneiksi, julmiksi psykopaateiksi.. Häpeä Kirsi!

Asiallisesti hoitajien palkkauksesta

Ajattelisin, että pääsemme keskustelemaan asiallisesti hoitajien palkkauksesta ja sen kehittämisestä vasta sitten, kun siirrämme tunteet vähän syrjemmälle.
Ensin kuuntelin Kirsi pakinointia hieman tuohtuneena, mutta pätkän päästä luulen saaneeni kiinni hänen pointistaan. Vanhuksillakin on oikeus inhimilliseen kohteluun, eikä raha itsestään muutu inhimilliseksi kohteluksi.

Itse terveydenhoitoalan ihmisiä läheltä seuranneina ajattelen, että 99% hoitoalan työntekijöistä erittäin mielellään kohtelisi työnsä kohteita inhimillisesti. Itse asiassa ihmisten auttaminen ja kohtaaminen ovat heitä suuresti motivoivia asioita. Ja suuri osa hoitajista kokee turhautumista, kun inhimilliseen kohteluun ei ole mahdollisuutta.

Hoitoalallakin (johdon toimesta) työ on pyritty muokkamaan vastaamaan teollisuudesta lähtöisin olevia työn tuottavuuden ja prosessien sujuvuuden koodeja. Kun hoitoyksikön tai yksittäisen työntekijän työtä arvioidaan, arvioinnin kohteena ei ole se, kuinka inhimillisesti, lämpimästi tai kokonaisvaltaisesti toista ihmistä kunnioittaen hoitaja on työnsä tehnyt. (Ja väitän edelleen, että suurin osa hoitoalan työntekijöistä haluaa tehdä työnsä lämpimästi potilas/vanhus huomioiden.) Kun hoitoyksikön työn onnistumista ja arvoa arvioidaan, kriteereinä voivat olla esim suoritteiden määrä, työn tehokkuus tai prosessin sujuvuus.
Ja koska johto/päättäjät ovat kiinnostuneita suoritteista eikä potilaan/vanhuksen hoitokokemuksesta, niin kuuliaiset hoitajatkin alkavat tavoitella johdon määrittelemiä tavoitteita. Luopuvat omista unelmistaan saada auttaa ja tukea vanhuksia ja taipuvat olemaan hoitoa suorittavia koneita. Tekevät kuuliaisesti lukuiset kirjalliset työn tilastointiin liittyvät työnsä, vaikka tilastointi ei tunnukaan mielekkäältä, mutta se on käsketty tehdä, jotta voidaan mitata työn tuottavuutta ja prosessin sujuvuutta.

Jos hoitajien tai hoitoyksiköiden työtä arvioitaisiin ja siitä maksettaisiin esim sen perusteella, kuinka tyytyväisiä vanhukset ovat saamaansa kohteluun tai hoitoon tai sen perusteella, kuinka kauan monta minuuttia hoitaja käyttää keskusteluun vanhuksen kanssa, niin totta ihmeessä hoitajat keskustelisivat enemmän ja tukisivat emotionaalisesti vanhusta. Mutta kun johdon asettamat päämäärät liittyvät sujuvuuteen ja nopeuteen, (eivätkä lämpimyyteen ja tukemiseen), niin tuorekin hoitaja oppii kyllä muutaman kehityskeskestelun jälkeen noudattamaan johdon päämääriä.

Siis hieman kärjistäen: täytyy valita, haluammeko esim vanhuksia hoitamaan tehokkaita hoitokoneita, joista on karsittu inhimilliset, vain turhan takia aikaa vievät ominaisuudet (tällaiseen suuntaan johdon asettamat tavoitteet tällä hetkellä vievät)
vai lämpimiä, inhimillisiä lähimmäisiä, jotka saattavat "tuhlata" aikaa esim keskusteluun. Ja minun väitteeni on, että hoitajat haluaisivat kyllä paljon mielummin toimia auttavina lähimmäisinä kuin hoitokoneina.

Ja jos saan itse valita, niin mielummin kuolen hoivaavan, lämpimän hoitajan työn kohteena muutamia vuosia aikaisemmin, kuin tehokkaan, kylmän, lääketieteen viimeisimmän teknologian mukaisen hoitoprosessin kohteena pari vuotta myöhemmin.

Bravo Kirsi!

Suuresti arvostamani Sakari Topeius, joka oli paljon muutakin kuin satusetä - mm. maamme ensimmäinen tutkiva yhteiskuntakriitikko ja journalisti - kirjoitti aikoinaan koskettavan ja opettavaisen tarinan vanhuksen kohtelusta:
Vanha isoisä ei enää käsien vapinan vuoksi pystynyt syömään siististä vaan läikytti päälleen. Silloin hänen poikansa ja miniänsä panivat hänet syömään sian kaukalosta. Eräänä päivänä perheen pieni poika veisteli puunpalaa. "Mitä veistelet?" kysyi isä. "Veistän kaukaloa teille, jota saatte sitten käyttää, kun olette vanhoja", vastasi poika. Tällöin mies ja vaimo ymmärsivät tehneensä väärin, katuivat itkien pahaa tekoaan, ja isoisä sai jälleen syödä ruokapöydässä ihmisten tapaan. Tarinan opetusta miettiköön jokainen tykönänsä.

Omasta kokemuksesta voin sanoa, että vanhusten kohtelu ei ole aina sellaista kuin pitäisi. Kun valitin aikoinaan lääkärille vanhan äitini syömättömyyttä, hän tokaisi:"Eiköhän tuossa ruhossa ole vielä lihaa". Äitini ei ollut mitenkään ylipainoinen, olihan vain tavallinen pikkuisen pyöreä suomalaisnainen. Niinpä! Vanheneminen todella pelottaa. Mutta ehkäpä se kaukalo odottaa niitäkin, jotka nyt kohtelevat avuttomia vanhuksia ihmisarvoa loukkavalla tavalla...
Tytär

Kirsi on terävä tarkkailija

Kirsi Virtanen on yhteiskuntamme sosiaalisen tilan huipputerävä havannoija, jonka näkemykset ja mielipiteet nojaavat kaikkien meidän saatavilla olevaan viranomaistietoon ja yksinkertaisesti hänen omiin inhimillisiin ja mielestäni aivan oikeisiin johtopäätöksiin siitä,missä Suomi nyt makaa. Kirsi olet vakuuttavan ihana. Miksi et julista TV:n puolella, jossa jonninjoutavuudet mitäänsanomattomat hilluvat.Sinun intelligenssiäsi herpaantumattomasti kuuntelee ja väkisin pidät meidät karismasi otteessa. Olet asioiden ytimessä ja siihen harvat pystyvät, politikoista tuskin kukaan. Peräänkuulutat ja pistät meidät tavikset väkisin ajattelemaan oikeita tosi asioita laajasti valoittamalla ja rivien välissä on Kirsin huumorinkukka loistossaan.Vatsalihakset olivat jumpassa.Jos kuuntelija ei näe jutustasi metsää puilta vika ei ole sinun hyvä Kirsi.Muuten yksi asia vielä.Johtajien pitää ruveta johtamaan. Ihailen persoonaasi toimittaja Virtanen.

Keskustelun monipuolistuttaja

Ihan terävä lisä monipuolistuttamaan vanhuskeskustelua.

Sikäli tätä on helppo kommentoida, että ohjelman ehkä tärkein vanhustenhoitoa koskeva pointti meni metsään: eivät hoitajat halua palkkaa lisää siksi, että he voisivat olla ystävällisempiä vanhuksille.

Palkkaa vaaditaan lisää siksi, jotta alalle hakeutuisi ja laitoksiin saataisiin enemmän työntekijöitä. Kun ala näin alkaa kiinnostaa useampia, sille tulee lisää arvostusta. Tämän jälkeen eri tason päättäjät, kunnat ja etenkin valtio alkaisivat tajuta, mihin rahaa oikeasti kannattaa sijoittaa: arvostettuun vanhustenhoitoon. Ja tämän jälkeen vanhukset alkaisivat saada yksilöllisempää hoitoa.

On ollut hoitajia, jotka ovat pyytettömästi edenneet kutsumusuransa huipulle: vanhustenhoitajaksi. Tällaiset korvaamattomat yksilöt alkavat olla jo poikkeuksia. Valitettavasti näiden kutsumushoitajien vuoksi päättäjät kuitenkin ovat voineet pitää naisvaltaista alaa huonosti palkattuna.

Jos vanhusala olisi arvostettua, moni valitsisi sen harkinnan jälkeen tarpeeksi kilpailukykyisenä, kuten nykymaailmassa asioita ja ammatteja arvotetaan: "Hmmm, tietenkin voisi opiskella vaikka vanhustenhoitoa, se on hyödyllistä ja arvostettua työtä. Raskasta tietenkin, mutta onneksi siitäkin maksetaan hyvin".

Vanhustenhoidon ja hoitajien arvostusta ohjelma ei todellakaan lisännyt.

Tekisikö toimittaja vastaavia pakinoita alle 2000 euron kuukausipalkalla?

Hyvä Kirsi!

Näyttää monelta menneen Kirsin pointti täysin ohi. Ei siihen todellakaan tarvita lisää rahaa, jotta vanhukselle voitaisiin tarjota edes tarpeeksi mielenkiintoinen näkymä siitä pyörätuolistaan. Kirsi ei myöskään yleistänyt, vaan sanoi heti aluksi, että tämä ei koske kaikkia hoitajia. Ja kaikki tämähän oli siinä julkaistussa tutkimuksessa, johon oli haastateltu juuri vanhusten parissa työskenteleviä.

pientä rajaa!

Suuresti ihmetyttää, mitä Kirsi Virtanen haki tällä mauttomalla ja vastuuttomalla yksinpuhelullaan.Vanhustenhoito on aiheena ajankohtainen ja siitä tulee käydä keskusteluja, mutta asialliselta pohjalta.Miltä ikääntyneen ja pian ehkä jo apua tarvitsevan mahtoi tuntua kuunnnella tuota lähetystä? Vanhusten itsemurhaluvut ovat riittävän korkeat maassamme jo ilman tälläisiä mustamaalaavia esityksiä. En tunnistanut itseäni, enkä työtovereitani puheestaan. Paljon positiivista kerrottavaa kyllä olisi.Työntekijöitä on liian vähän työmäärään nähden ja palkka on aivan liian pieni, sitä ei käy kieltäminen. terveisin hoitaja 35 vuoden työkokemuksella

Väärin meni koko kysymyskin...

Kirsti pointti meni ihan ohi itsestään! Ei tietenkään tarvita lisää rahaa että kohdellaan vanhukset ainutlaatuisena yksilöna kun ovatkin. Kuka hän on väittämään sellaista! Ainahan niitä mätämunia jokaisessa alalla niitä varmasti löytyy- valitettavasti myös vanhustyössä. Mutta älkää yleistäkää! Oletteko kuullut semmoisesta kun, Kiire, liian vähän henkilökuntaa? Aikoinaan olin kesätyössä dementikko osastolla. Olin yksin ja 13 potilasta. Monta piti syöttää, melkein jokainen tarvitsi apua WC käynnin aikana jne jne. On täysin kohtuutonta syyttää hoitajia kaikesta! Silti vaikka tein tötä per***leesti enpä minä enkä varmaan joku muu kiroillut eikä kohdellut huonoksi. Sitä enemnnän pidin vahuksista. Halattiin välillä ja silittelin poskea. On tärkeää myös koskettaa. Hävetkää sekä mätämunat että Kirsi Virtanen!!
Cecilia Isaksson vårdare och huggorm a la Kirsi Virtanen

Who's your Daddy?

Kirsi mitä jos vaihtaisit alaa, vaikka lähihoitajaksi? Kunnon toimittajaksi sinusta selvästikkään ei ole.
Itse olen hoitaja ja olen kouluttamassa itseäni toisen alan töihin. Kunnioitan jokaista hoitajaa joka jaksaa työtään tehdä vanhusten parissa. Siinä roolissa missä hoitajat ovat tänä päivän ei ole todellakaan helppo olla.

Vähän näkökulmaa minun kannaltani:
Tällä hetkellä olen tekemässä keikkatyötä tuttuun hoitopaikkaan. Niinkuin kirjoittelustani näkee minulla on täällä ollessa myös paussia. Hoidan täällä yli 20 vuodepotilasta. Työvuoroni on vajaa 11 tuntia. Joka viidennes potilas on kohdellut minua fyysisesti väkivalloin ja yhtä moni henkisesti.
Vaikka olen hyvä kuntoinen työ on minullekkin hyvin fyysistä ja usein käy että muutaman yövuoron jälkeen sairastun flunssaan.
Johtuen harvinaisen hyvästä fyysisestä kunnostani ja lyhyestä urastani minulla ei ole selkä eikä niska vaivoja, kuten suurimmalla osalla hoitajista.
Tahdon vain sanoa, että suurin osa hoitajista tekee työtä parhaansta mukaan, vaikka tämä on erittäin ihmistä tappava ala ja jokainen hoitaja tekee sitä VAPAAEHTOISESTI.

Kirsi, Kirsi,,,

Nyt kävi suoraan sanottuna vituttamaan. Olen lähihoitajaopiskelija, vanhustenhoidossa työtä tehnyt ja pari vuotta keikkahommana ja tietenkin koulun kautta ollut harjoitteluissa erinäisillä osastoilla. Kokemusta ei siis vielä ole kovin paljon, mutta uskoisin että työntekijänä paljon enemmän kuin sinulla, Kirsi Virtanen.

Hoitajia on monenlaisia. Loistavia, hyviä, työstään innostuneita on, mutta toki huonojakin työntekijöitä, työhönsä leipiintyneitä, kyllästyneitä, vittuuntuneita. Mutta tämäkin asia olisi korjattavissa monin eri tavoin. Maallikon silmissä yleensä parempi palkka olisi se, joka saisi meidät hoitajat innostumaan töistämme. Paskanmarjat, sanon minä. JOKA IKINEN hoitaja on tiennyt ammattia valitessaan, että tältä alalta sitä rahaa ei tule. Voisin melkein vannoa, että kukaan hoitaja ei fyrkan takia ole alalle lähtenyt.

Työuupuminen on SAIRAUS. Kun 20 vuotta pyyhit pyllyjä 8 tuntia päivässä, monina päivinä myös kauemmin, alkaa työ pikkuhiljaa ottamaan päähän. Nyt jokainen teistä miettii, että mitäs lähdet tommoselle alalle. No siksi lähdemme, kun rakastamme ihmisiä, ihmisten kanssa olemista, hoitamista ja hoivaamista. Minulle tutuiksi tulleilla osastoilla suurimmassa osassa työhyvinvoinnista huolehditaan hyvin. Työnantaja ja työkaverit huolehtivat jokainen omasta sekä työkaverin työhyvinvoinnista. Työpaikoilla tarvitaan työnohjausta (sessioita joissa työnohjaaja keskustelee työntekijän kanssa erinäisistä asioista, esim. työssä jaksamisesta) ja enemmän käsiä työntekoon.

Omaisen silmissä pikainen vierailu saattaa antaa kuvan paskasta työnteosta. Kun olin eräässä sairaalassa töissä, kävi siellä omaisia todella harvoin. Surullisen harvoin. Ja visiitit olivat korkeintaan kaksi tuntia, vähimmillään 10 minuuttia. Kun käyt osastolla kerran kuussa vaikkapa puolen tunnin ajan, mikä oikeus sinulla on tulla sanomaan että hoidan työni päin helvettiä? Ei minkäänlaista. En mäkään voi sanoa, että ootpa sä paska toimittaja, kun kirjotat tämmöisen kurajutun. Olen lukenut kaikki sinun kirjoittamasi tekstit, monet eivät ole mielestäni kovin kummoisia mutta tämä pisti vihaksi. Älä kirjoita asioista, joista sinulla ei ole minkäänlaista käytännön kokemusta. Okei, omaisen näkökulmasta ehkä, mutta työntekijän. Kun osastolla on 20 potilasta, joista lähes jokaisella pitää tehdä perushoidolliset tehtävät (vaippahoito, syöttäminen, pukeminen, liikkumisessa avustaminen, peseytyminen päivittäin) puoli kahdeksan ja yhdeksän välillä ja töissä aamuvuorossa suunnilleen viisi hoitajaa, ei jää aikaa jutteluun, vitsailuun, kaikkeen mitä ihan oikeasti JOKAINEN hoitaja haluaisi tehdä. Ja voi Kirsi, eikö sulla ole koskaan huonoa päivää? Olet sitten varmaan joku yli-ihminen. Kyllä minä näin nuorenakin, mitään kokemattomana, aivan varmasti nousen ja olen noussutkin väärällä jalalla sängystä töihin.

Ja arvaappa mitä Kirsi, kuten noinkin upeana ja helvetin fiksuna toimittajantolvanana tiedät, hoitoalalla, nimenomaan vanhusten puolella, on pulaa hoitajista. Tämmöinen paskanjauhanta RADIOSSA josta monet ehkä alaa miettivät nuoret saavat vaikutteita, vaikuttaa siihen, lähteäkö alalle. Mieti mitä puhut, Kirsi.

Omaisille sen verran, että vierailkaa mummojenne ja pappojenne luona useammin. Miten voin olla loppupäivän töissä iloinen, kun söpö kiva mummeli aamupesujen aikana jo itkeskelee, kun ei ole lapset käyneet moneen viikkoon vierailulla tai ei ole saanut lapsenlapsia nähdä aikoihin.

Kirsi, mene oikeasti jossain vaiheessa tutustumaan vanhustenhoidon paikkaan. Haluaisin nähdä, kun sinä yrität huitovalle, huutavalle, sinua huoraksi, lutkaksi, kullinlutkuttajaksi tms. haukkuvalle vanhukselle (esim. alzheimerin tautia tai dementiaa sairastava vanhus huonona hetkenään) jutella mukavia, laittaa vaippaa taikka vaikka syöttää samaan aikaan. Kyllä siinä hymy katoaa monesti hoitajan naamalta eikä vanhus sairautensa takia ymmärrä käyttätyvänsä huonosti, ennen kuin korottaa ääntään.

Toivoisin, että tekisit jotain tämän kirjoituksesi eteen. Haukkumalla hoitajia netissä lasket jo ennestään matalaa työintoa vielä enemmän.

Mutta tosiaan, vitutuksen maku jäi suuhun. Kun minä hoitajana 30 vuoden päästä ja ehkäpä sinä potilaana kohtaamme, niin saatan ehkä käskeä sun kusta housuun. Huom, housuun, ei edes vaippaan.

Kahvi- ja ruokatauolla ei mielellään lähdetä vessattamaan

Omaisten tullessa käymään illalla, hoitajat pyrkivät antamaan rauhan ja yksityisyyden perheelle. Hoitajien tauot on suunniteltu niin, että työtehtävät olisi tehty ennen niitä. Tästä syystä kahvi- tai ruokatauolta ei mielellään lähdetä vessattamaan. Jokainen voi itse miettiä, miltä ruoka maistuu moneen kertaan uudelleen lämmitettynä ja vaikka toisen vatsantoimitusta seurattuaan. Lisäksi tauon ollessa ohi, uudet tehtävät jo odottavat ja ruoka saattaa usein jäädä syömättäkin.

Yllä oleva on lainaus vanhustyön ammattilaisen kommentista. On mielenkiintoista ettei kommentoija edes itse huomaa mitä sanoo.Päiväkodissa ei moinen tulisi mieleenkään. - Sivumennen sanottuna itsekin vessatan itseni, kun siltä tuntuu; odottelematta että tuntuisko vielä tunnin tai puolen tunnin kuluttua.
Nim. Vanhusko vain työtehtävä