Liian hienot miehet

Kiitos kirsi kun annoit meille miehille virallisen luvan ryypätä!
-Muuten juuri 4 kk täyttänyt esikoispoikani on kaikilla mittareilla mitattuna erittäin hyvin kehittynyt-itse täytän kohta 56v.

Miehen ylistys oli yksi Kirsin parhaista esitelmistä - puoleen väliin asti. Se oli erittäin tarkka analyysi mm. meidän tilanteestamme. Tietoa oli ja tuli tuutin täydeltä, mutta sitten tuli floppi: Naisen tärkein ominaisuus on pillu ja naisen tärkein tehtävä markkinoilla on ottaa siitä mahdollisimman korkea hinta. Kirsi vie maailman kehitystä suuntaan, jossa ei ole inhimillisiä arvoja. Onneksi kaikki eivät vielä ole niin yksinkertaisia, että arvottaisivat elämänsä vain ja ainoastaan seksin kautta. Haloo, me olemme ihmisiä, niin miehet kun naisetkin. Ylistetään mieluummin molempien arvokkaita ominaisuuksia - monella elämänalueella. Kirsin mukaan mitä nuorempi ja vetovoimaisempi nainen on sitä lähempänän hän on bordellin työntekijää. Mitä ihmiselämää tämä muka on? Ei ainakaan maaseudulla olla vielä näin kapeita eikä kaikkialla kaupungeissakaan. On olemassa vielä myös ehyttä elämää, jossa on monenlaista rikkautta. Seksi, raha ja valta eivät ole elämän koko sisältö.

Tässä kirjoituksessa puutun lähinnä keski-ikäisten miesten näkökulmaan... Katson,että nuoremmat miessukupolvet ovat jo eri tuotosta monessakin mielessä. He ovat 'notkeampia' kohtamaan itseensä kohdistuvat vaatimukset.

-Keski-ikäinen mies ja seksi.
Annetaan kuva miesten olevan kykenemättömiä (haluttomia) seksiin keski-ikäisten naisten kanssa, vaan he -nämä likaiset ja irstaat- tuntevat vetoa nuoriin naisiin, tehden näin itsensä naurettaviksi ja säälittäviksi. Edellisen kaltaisen kuvan saa siis naiskirjoittajien kyhäelmistä valtakunnan medioista.
Edellisen kaltaisen väitteen voisi olettaa olevan ns. unohdettujen, seksuaalisessa mielessä syrjäytyneiden keski-ikäisten naisten katkeruuden tulosta. Usein kuulee nuortenkin naisten suusta väittämän, miten ‘vanhat inhoittavat ukot’ ahdistelevat heitä tehden ehdotuksiaan... Toisaalta nuoret naiset ovat kiistatta kiinnostuneita juuri vanhemmista miehistä ja heitä näkeekin usein mediassa keikkuvan liimautuneena jonkun ‘vanhan inhoittavan ukon’ kainaloon.

-Yksinäinen, alkoholisoitunut keski-ikäinen mies.
Mediassa annetaan kuva keski-ikäisestä elämässään epäonnistuneesta miehestä, jonka urana on ollut työ ja perhe, mutta joka ei ole pysynyt vaimon vaatimusten tasolla (henkisten) ja niinpä hänet on erotettu vaimosta ja lapsistaan ja sen seurauksena hän on kyvyttömänä muuttamaan elämäänsä ajautunut yksinäisyyteen ja sitä kautta alkoholin suurkuluttajaksi. Edellisten seurauksena hän on potentiaalinen uhka yhteiskunnan terveyspalveluille, eli tuleva sairasjonojen jatke.

-Naisten suhtautuminen keski-ikäisiin miehiin, joiden naiset näkevät olevan esteenä heidän monenkaltaisille tasa-arvopyrkimyksilleen.
Jos on vähänkin seurannut nais/mies -keskustelua, ei voi välttää mielikuvaa siitä, että nainen on uhri, joka haluaa pitää kynsin hampain kiinni uhrin asemastaan voidakseen niin ollen turvallisesti käydä kaikilla tasoilla miehen (keski-ikäisen) kimppuun. Jos miehet käyttäisivät samanlaista kieltä naisista, kun naiset mediassa käyttävät miehista, niin useimmat miehet kulkisivat jo hilut kintuissa. Naisilta sallitaan panettelua, valheita, vääristelyä ym. vain siksi, että he ovat valinneet uhrin aseman ja viihtyvät hyvin asemassaan, sillä jos he nousisivat siitä ylös he eivät voisi enään turvautua edellisen kaltaiseen miehen halveksuntaan, vaan tasa-arvoisina olisivat vastuussa puheistaan samalla tavalla kun mieskin on vastuussa mitä suustaan laskee kyseessä ollen media ja varsinkin puhuttaessa naisista.

-Keski-ikäinen mies ja koti.
Koti on naisen valtakunta edelleenkin, vaikka nainen onkin mediassa huolestunut siitä kuka vie roskiksen jne... on hän edelleenkin kodin sielu, eli määrää siitä mitä kotiin hankitaan, millainen sen ilme on väreineen, muotoineen jne.. Mies sipsuttelee sukkasillaan johonkin määrättyyn nurkkaan, minkä nainen on hänelle osoittanut, tai sitten hän menee omaan valtakuntaansa esim. autotalliin, missä voi hengittää vapaammin. Mies on kodissaan ulkopuolinen edelleenkin, eli niin kuin historia hyvin osoittaa on mies ollut kodissaan ulkopuolinen aina koko historian kulun ajan. Mies on aina valmis lähtöön, ja kun nainen sitten eräänä päivänä osoittaa hänelle ovea lähtee mies yleensä vastaan panematta jättäen myös lapsensa, joita hän toki rakastaa, mutta koska hän on henkisiltä kyvyiltään (naisen mukaan) niin paljon alempana naista, niin mies ei tohdi esittää mitään vaatimuksia edes rakastamiaan lapsia kohtaan.

-Mies ja nainen työelämässä.
Yhteen hiileen puhaltaminen on miehen ja naisen välisessä suhteessä mennyttä aikaa, yksinkertaisesti syystä että he kilpailevat työelämässä keskenään. Kilpailu saattaa olla rajuakin, sisällyttäen varsinkin keski-ikäisiin miehiin paineita, jotka eivät ole millään lailla perusteltuja, saati oikeudenmukaisia. Koska nainen on edelleenkin uhrin asemassa voi hän ilman vastuuta lyödä pöytään väittämiä siitä, mitä kaikkea mies voikaan tehdä hänen tasa-arvonsa, uralla etenemisensä ym. suhteen, nimen omaan siten että juuri keski-ikäinen mies on esteenä kaikille naisen asemaa parantaville pyrkimyksille.
Koska nainenkin on nykyään uraputken uhri (eli pahoinvoinnin) ei hänellä tahdo enään riittää voimia kodinkoneiden kytkinten painamiseen, vaan hän on alkanut vaatimaan että mies ottaa tehtäväkseen painella näitä keksimiäänkin kytkimiä, kytkimiä, jotka ovat käytännössä lopettaneet kotityöt lukuunottamatta lastenhoitoa, mikä sekin on ohjattu yhteiskunnan ja koulun tehtäväksi. Nainen on edelleen uhri myöskin kotioloissa, vaikka kotona ei juuri enään tahdokaan löytyä sellaista tekemistä, mikä osoittaisi uhrina olemisen oikeutetuksi.

-Keski-ikäisen miehen ja päättävässä asemassa olevan naisen suhteutuminen eräisiin kysymyksiin.
Suomessa käytiin eräässä vaiheessa keskustelua tarvitaanko täällä seksityöläisiä Keski- Euroopan tapaan. Päättävässä asemassa olevat naiset ovat olleet sitä mieltä ettei seksipalveluja tarvita. He ovat myöntäneet tarvetta olevan joidenkin onnettomien suhteen, jotka eivät kykene syystä tai toisesta saamaan naiselta, mutta nämä onnettomat ovat vain joitakin ‘elefantteja’, jotka voisivat runkata tms. rauhoittaakseen itseään. Toisaalta he (päättävässä asemassa olevat naiset) suhtautuvat myönteisesti lakiin, joka sallisi seksin myymisen, mutta kriminalisoisi sen ostamisen. Tässä, jos missä näkyy edelleenkin naisen halu olla uhrin asemassa. Jopa koulutetut päättäjänaiset haluavat pitää kanssasisarensa edelleen uhrin asemassa ja tällä kertaa seksuaalisen uhrin, eli uhrilta ei voi ottaa pois oikeutta myydä itseään, mutta julmalta keski-ikäiseltä mieheltä voidaan ottaa mahdollisuus päästä naisen syliin kerran pari kuukaudessa.
Millainen olisi yhteiskuntamme, jos naiset saisivat päättää kaikesta. Tälläkin hetkellä on olemassa katkeroitunut keski-ikäinen naismassa, joka valtaan päästyään olisi todellinen uhka miesten edes jonkinmoiselle tasa-arvoiselle elämälle tässä yhteiskunnassa. Mistä naisten katkeruus sitten oikein johtuu? Katkeroituneita naisiahan tapaa joka kerta, kun avaat ulko-oven, menet vaikkapa markettiin ostoksille, eli he eivät ole mikään kuviteltu joukko keskuudessamme. Ikioma ajatukseni asiasta on seuraava: he eivät ole löytäneetkään sitä onnea, mikä näytti olevan aivan nurkan takana, heidän ulottuvillaan... vain muutaman ratkaisun päässä: avioero heti, kun lapset ovat isoja, itsenäinen asema niin kotona, kuin työelämässäkin. Kuvitelma siitä, että asettumalla miehen asemaan onni löytyy... Mitä sitten jäi onnen tavoittelusta jäljelle? Kroisit puheet ‘tyttöjen’ kesken. Painuminen entistä syvemmälle uhrin asemaan, siihen tuttuun ja turvalliseen uhrin asemaan, josta on niin helppo huudella inhottaville, haiseville keski-ikäisille miehille.

-Keski-ikiäinen mies ja väkivalta.
Herkullisempaa aihetta tuskin voi enään löytää - tarkoitan aihetta, jolla voi lyödä keski-ikäistä -tai yleensä miestä. Väkivalta on miehessä itsessään, ja se on hänessä siksi, ettei hänellä määrätyn pisteen jälkeen ole enään muita keinoja käytettävissään. Fiksuimmat selittävät miehen väkivallan edellisellä tavalla, ja vielä fiksummat muistavat noin niin kuin tasa-arvon nimissä lisätä, että toisinaan naisetkin toimivat edellä kuvatulla miehisellä tavalla.
Miehen väkivaltaisesta käyttäytymisestä on kirjoitettu maailman sivu niin paljon tekstiä, ettei tässä enään tarvitse sortua moiseen, totean vain väkivalla olevan muitakin syitä, kuin sen että se on ikään kuin rakenteellisesti miehessä koko ajan. Niin ei voi olla. Edellinen tulkinta on taas kerran niiden tulkintaa, jotka tulkitsevat asioita jonkin kumman ‘oman edun’ nimissä, ikään kuin se ‘oma etu’ olisi todellinen niille, jotka joutuvat elämään todellisuudessa jonkun väkivaltaisen miehen kanssa.
Väkivalta on yhteiskunnallinen ilmiö, eikä se poistu ellei yhteiskuntaa muuteta muotoon, missä ei väkivallalle ole enään sijaa. Niin kauan kuin on erilaisia väkivaltaan perustuvia toimia, joita kohdistetaan kansalaisiin, niin kauan on myös väkivaltaa toisia kansalaisia kohtaan, sillä kansalaisen on vaikea kohdistaa pahoinvointaan muuhun kuin kanssaihmisiin syystä, että väkivallan institutiot ovat niin hyvin suojattu kansalaisten protesteilta. Kaikki pakkoon perustuva kansalaisia kohtaan aiheuttaa moralisessa ihmisissä suuttumusta, mikä on myöskin väkivallan siemen. Jokainen tietää että esim. armeija on tarkoitettu määrätyissä tilanteissa tavallisia oman maan kansalaisia vastaan, yhtä lailla, kun se on tarkoitettu toisen maan tavallisia kansalaisia vastaan. Väkivalta on rakennettu yhteiskunnan sisään rekenteellisesti, ennemminkin kuin se olisi rakennettu yksittäisen ihmisen sisään rakenteellisesti. Yksittäinen ihminen haluaa elää rauhassa ilman väkivaltaa luonnostaan, ainoastaan luonnottomat rakennelmat ajavat hänet väkivaltaisiin tilanteisiin... myöskin itseään kohtaan.

-Keski-ikäinen mies ja seksuaalinen väkivalta.
Jokainenhan on lukenut mediasta, että mies tekee seksuaalisia tekoja, jotka ovat rikoslain alaisia. Muistan siskonikin kerran oikein suutuspäissään, huulet vapisten sanoneen ja ihmetelleen, miksi se on aina mies, joka tekee ne hirveimmät teot. Väkisinmakaamiset avioliitossa, raiskaukset metsiköissä, sekaantumiset alaikäisiin jne.
Edellämainitut ovat kaikki tekoja, joilla syyllistetään koko mieskuntaa, eikä vain niitä, jotka ovat potentiaalisia tekijöitä. Ne ovat syytöksiä, jotka ovat vain osa siinä pitkässä ketjussa, millä pyritään osoittamaan huomio tuohon kurjaan olentoon, joka vieläkin kehtaa elää ja hengittää senkin jälkeen, mitä olemme hänestä viime vuosien aikana saaneet mediasta nähdä, kuulla ja lukea.
pietroboy: http://sites.google.com/site/kaikujareflektio

Tuo yllä oleva kirjoitus on kirjoitettu pari vuotta sitten, se kuitenkin sopii tähänkin päivään. Mielestäni pääkysymys ei olekaan itse mies, vaan nainen muuttuvan yhteiskunnan paineessa. Mieheen kohdituvat paineet lienevät (osin) naisperäisiä (voiko näin sanoa?. Naisiin kohdistuvat paineet ovat muutoksen alla koko ajan, eikä niiden aiheuttaja ole mies, kuin vain välillisesti. Voi kuitenkin sanoa, että nainen on sopeutuvampi muutokseen, kuin mies. Tässä on mielestäni suurin ero miehen ja naisen välillä. Ero kääntyy naisen hyväksi juuri naisen paremman sosiaalisuuden (verkostojen)vuoksi... tässä on miehillä kirimistä.

Olin äskettäin eräässä Venäjän Karjalan kylässä ja majoituin suuressa vapaisiin suuntiin kuuluvassa pastoriperheessä. Asustelin perheen olohuoneessa, vieressä keittiö ja pesutilat. Perheen nukkumistilat olivat kirkkorakennuksen yläkerrassa.
Alussa majoitusjärjestely ressasi ja mietin, että miten kestän tässä hälinässä neljä vuorokautta ja pohdin mikä tällä kaikella on tarkoituksena.
Kysymys selvisi sitten kokemani myötä. Sain tavallani intensiivikurssin perheen toiminnasta ja siitä miten homman tulisi hoitua - olisipa mahdollista kokemani välittää tämän ajan perheterapeuteille, psykologeille ja sosiologeille. Voin yksinkertaisesti sanoa, että homma toimi.
Tuossa pastorin perheessä oli seitsemän yhdestä yhdeksään vuotiasta lasta ja ajoittain paikalla hääri vielä ystäväperheiden muksuja. Pere on syvästi kristillinen ja se näkyi koko ajan arjessa: aamut aloitettiin yhteisellä hartaudella. Isä kokosi pienimmät syliin ja äiti ja isommat olivat kehässä ympärillä polvillansa. Laulettiin kuorossa kaunnisti, luettiin Sanaa, jota isä selitti ja lopussa oli rukous. Mies oli selvästi vahva perheen pää ja auktoriteetti, ei sellainen irvistelevä, ärähtelevä hirviö vaan määrätietoinen, jämäkkä rakastava turvahahmo. Vaimo hiljainen, työteliäs huivipää, miestään kunnioittava mutta ei mikään alistettu. Luontevasti tukeutui mieheensä ja myös mies otti päätöksissänsä huomioon vaimon toiveet ja voimavarat, esim. Miten on Natasha järkestetäänkö ensi viikolla se ja se juttu ym. Puolisovat keskustelivat paljon asioista yhdessä.
Lapset olivat hyvin sosiaalisia, ei edes nuorimmainen monesti itkenyt, leikkivät rajustikin yhdessä, mutta ei pahempaaa kinastelua, vanhemmat hoivailivat ja auttoivat nuorempiaan. Lapset olivat ikäisikseen ihmeen omatoimisia ja kypsiä. Äiti oli saanut porukkansa toimimaan ja puhltamaan yhteen hiileen ja he auttoivat paljon kotiaskareissa. Äiti oli kuin pomo ja lapset luontevasti avustivat tiskatessa, pyykätessä, siivouksessa ja juhlasalin kattauksessa. Kyllä lapsilla oli sitten oma aikansakin leikkiä vapaasti. Vaikka oli pääsiäisen aika, äidillä liikeni aikaa myös leikin ohjaukseen lapsillensa: opetti kutomaan, lukemaan laulaamaan ja pianonsoittoa. Siinä mamma vain vienosti hymyillen hyräili hengellisiä lauluja ja työ sujui kuin leikitellen. Jos tuli jokin vaikea ongelma, äiti totesi: Kysytään isältä! Vaikka olosuhteet olivat meikäläisittäin vaatimattomat ja elintaso niukkaa, ei ilmapiirissä ollut mitään kireyttä, stressiä ja näkymätöntä seinää, joka vallitsee monissa ns. nykyajan moderneissa perheissä.
Aluksi luulin, että äiti on ammatiltansa jokin lastentarhanopettja, mutta olikin sannut teknillisen koulutuksen. Isä oli ollut viisitoista vuotta sitten toivoton alkoholisti ja narkomaani. Uskoontulo oli pelastanut täysin nuoren miehen.
Itsekin kristittynä olen hieman sisimmässäni protestoinut perinteistä raamatullista perhe- ja avioliitomallia, mutta käsityksen on pakko muuttua kokemani jua nökemäni perusteeella. Vastaavaa olen ollut huomaavinani Venäjällä toisissakin perheissä - Raamatulline malli näyttää toimivan.
Kysyin sitten lähtiessäni tältä pariskunnalta, että olen ihan yllättynyt teidän perheestäni ja tiedustelin, mikä selitys heillä olisi moiseen harmoniaan ja onneen. He vain vastasivat, että he vain soveltavat niitä ohjeita, mitä Raamattu antaa pereestä ja avioliitosta ja ovat saaneet opetusta vanhemmilta sananpalvelijoilata. Perheen molempien puolisoiden vanhemmat eivät ole kristittyjä.
Kun Jumala antaa ihmiselle elämisen, miehelle ja naiselle luontaiset kyvyt ja lahjat elää perheessä ja avioliitossa ja roolijaon, (perheessä tytöt olivat lettipäisiä tyttöjä ja pojat poikia ja työtkin ja leikit sukupuleen soveltuvia), homma toimi!
Myös seurakunnan tilaisuudessa alle kolmivuotias jaksoi istua paikalla isän vieressä yli kakasi ja puoli tuntia ja lapset olivat hyvin kasvatettuja ja kohteliaita, mutta eivät tympääntyneitä. Aamulla kun tulkivat yläkerrasta, kysyivät, nukuitteko hyvin ym.hyvää huomenta vieraallekin ym.
Olin kokemastani suorannaisesti mykistetty.
Nykyinen modernismi on sekoittanut kaiken ihmisyyden ja seurauksena on PAHOINVOINTI. Lapset ja nuoret voivat pahoin, perheessä on pasmat sekaisin, lapset ovat vanhempien kavereita, ei ole turvallista kasvattjaa ja auktoriteettia, avioerot ovat sääntönä. Mies ja vaimo kilpailevat keskenänsä, mies yrittää olla nainen ja nainen mies - jopa partasuut leikkivät isää ja äitiä keskenänsä homosuhteissa.
Vielä on kanttia halveksia raamatullista elämisen mallia vanhanaikaiseksi.
Jumala on luonut ihmisen ja antanut selvät toimintaohjeet ja varmaan jo geenitasolla luonut meidät miehinä ja naisina erilaisiksi. Turha on tätä asiaa yrittää mitätöidä. Lopputulos on kyllä jo kaikkien nähtävillä.

Kirsi voisi viestittää joskus sitten tulevaisuudessa käsitteistä.
Miksi aina sanotaan annetaako pillua, tai saitko pillua.
Kuitenkin on onneksi (monesti) kyse molemminpuolisesta seksuaalisuuden tyydyttämisestä.
Aivan samalla tavalla olen kokenut, että nainen haluaa mutta mies ei.
Ja se pakko hoitaminen on tullut suoritettua. Tuli jäkikäteen aina olo että josko vähäksi aikaa.
Joskus nuoruudessa tarjottii(1) rahaakin että "antasin",(annoin ilmasexi).
Provot on ihan jees, mutta oikeesti mieskin kaipaa sitä läheisyyttä.
Mitä tuota selittää. Jos on eläny, niin on nähny (toivottavasti). Samanlaisia/Erillaisa me ollaan. Ei osoitella sormella.

Miksi Kirsi Virtasen pakinat ovat Ylen Areenassa osiossa "asiaohjelmat"?

Nykyään törmää harvoin ihmisiin, jotka uskaltaisivat aidosti ja suoraan puhua itsestään, perheestään, kodistaan tai tuntemuksistaan. PINNALLISUUS vaivaa tässä kiireellisessä ja arvostelevassa yhteiskunnassa, jossa kaikki kyseenalaistetaan. Mihin on kadonnut ystävällisyys, toisten huomioon ottaminen?
Tasa-arvoinen ajattelu ikään, sukupuoleen, koulutukseen tai ammattiin katsomatta, kantaisi paljon pidemmälle ja se toisi avoimuutta myös keskustelulle, missä tahansa tilanteessa, oli se sitten työpaikalla, koulussa tai kodissa.
Mielestäni oman tien löytäminen ja tasapainonen elämä, oman rauhan löytäminen, on onnellisuuden sydän ja portti. Sitä ei voi kukaan muuttaa, sitä ei voi kukaan rikkoa, sitä ei voi kukaan rajoittaa, sitä ei voi kukaan kahlita.
Nykypäivänä ihmiset ovat jotenkin eksyneitä lampaita, jotka harhailevat päättömästi, joka suuntaan, mutta eivät tiedä, mitä he oikeasti haluavat tai mitä he oikeasti tavoittelevat. Mikä tietysti luo perheeseen hermostuneisuutta, epätietoisuutta ja rikkoinoisuutta ja kaiken tämän pyörituksen jälkeen epäonnea, avioeroja ja onnettomia naisia, miehiä ja lapsia, ja onnettomuus jatkuu lapsiin ja lapsenlapsiin ja kierre jatkuu suvussa, koska onnenhelmiä ei ole löydetty eikä ole osattu näyttää.

Olen huomannut, että melko paljon ihmiset avautuvat näissä blogi kirjoitteluissa. Jos ihmiset pystyisivät silmästä silmään puhumaan suoraan yhtä paljon kuin kirjoittavat, niin olisimme valtavan onnellinen yhteiskunta. Suoraan puhuminen voi joskus loukata, mutta toisaalta mitään ei jää silloin epäselväksi.

Hyvää kevättä ja suoraa puhetta Suomeen!

Kirsi uskaltaa ottaa esille asioita, joista muut vaikenevat. Näistä puhutaan julkisuudessa liian vähän. Melkein samoilla linjoilla oli myös Kirsin ”Äiti-pakina”.

Naisten ja miesten välinen vallantavoittelu huonontaa elämän laatua niin kotona kuin työpaikoilla. Tässä ei ole sisäänsä ole mitään uutta, sillä saman opin jo lapsena edellisen sukupolven esimerkistä. Valta on aina kivaa ja alatyyliä lainatakseni: ’pitää sen sitten lompakossaan tai lompsassaan’.

Ahneus ja vallanhalu harmittaa – rakkauden sijasta. Jos biologia-evoluutio ei tähän auta, voisiko kulttuurievoluutio tulla apuun.

Hmm,... no,... jos muu ei auta, niin,... näin miesnäkökulmasta näen pari positiivista merkkiä.
Euroopan viimeinen Macho-saareke lienee Espanjan Andalusia. Euroopan ulkopuolella saman asian hoitaa, Islam-maat, Intia, Kiina ja Etelä-Amerikka. Ainakin Kiina, Intia ja Brasilia näyttävät nostavan vaikutusvaltaansa nykyisen laman avulla – Islam muista syistä.

Suomen miehillä on vielä toivoa!!

Mainio! Tällä kertaa satiiri meni kerrassaan nappiin. :D

Kovin Nokkelaa, ha ha!

Joudun töissäni kuuntelemaan Radio Rokkia lähes joka päivä ja se on aikamoista kärsimystä. Ei pelkästään se valtavan tylsä soittolista vaan ne vähä-älyiset juontajat, niiden jutut ylittävät kaikki hurjimmatkin tyhmyyden asteikot. Olen
tähän päivään asti luottanut ylen laatuun ja radiossani (vapaalla) on viritettynä 99% YLESuomi, YLE1 tai YLE Puhe, niinkuin tänäänkin (lauantaina/ YLE_PUHE). Tyttäreni kanssa leikimme olohuoneen lattialla ja kuuntelin Kirsin näppärää sanailua palikkaleikin lomassa.

Olen kuunnellut aiemminkin Kirsin tilitystä ja hieman ärsyttävästä puhetyylistä ja mukamasnokkelasta sisällöstä huolimatta on pitänyt ohjelmat kuunnella yleensä loppuun asti.

Tänään "Miehet takaisin nousuun!" kyhäelmä sai minut raivon
partaalle. Kannanottosi veti vertoja radio rokin sovinistiselle tyhjänpäiväisyyksille kirkkaasti. Ajattelin aluksi, että höh olempas minä luolamies kun tällaisesta otan itseeni, mutta ei, kyllä tässä oli takana jotain muuta.

Itse toimin aktiivisesti perheiden parissa, osallistun avioliittoleireihin ja olen tutustunut hyvin paljon perheproblematiikkaan. En ole sovinisti, en feministi, en
aja sen kummemmin miesten, enkä naisten tasa-arvoa. Ajan onnellisen perheen ja lapsen arvoja.

Kirsi onnistuit provosoimaan meikäläisen niin pahasti, että olen odottanut koko päivän, että pääsen kirjoittamaan vastinetta. Kuuntelin pakinasi uudelleen areenalta ja mietin, että pitäisikö kohta kohdalta lähteä kirjaamaan sanomiasi mielettömyyksiäsi. Mutta ehkä se ei ole tarpeen. Menetit minun silmissä (korvissa) täydellisesti arvostuksen ja mielestäni olet tyhjän toimittaja, mukamas hassun hauska sanailija, joka pöllii sisällön toisten kirjoituksista ja pyrkii kuohuttamaan rivejä mukamas uskaliaalla tekstillä, puhumalla paljon sanomatta juurikaan mitään. JOS olisit näyttelijä, niin osaisit esittää asiasi oikeasti hauskasti, mutta nyt kun vain yrität olla näyttelijä ja vain yrität käyttää ääntäsi hauskasti ja asiasisältö on ohutta, niin lopputulos on oksettava.

Toivottavasti tavoitteesi on VAIN olla hauska, koska sillon olet VAIN huono näyttelijä.

Listasin tähän pari argumenttiasi. Saisin kirjoittaa koko yön jos nostaisin

jokaisen epäkohdan esille.

"Miesten sosiaaliset taidothan ovat surkeita, koska onhan kyse miehistä." Tota joo! Ehkä surkein argumenttisi.

Voisitko perustella parilla lisävirkkeellä?

Jossain määrin tilanne on jopa päinvastainen. Oman kokemukseni mukaan työpaikoilla naiset aiheuttavat enemmän sosiaalisia ongelmia kun miehet. Naisten on vaikea tulla toimeen toistensa kanssa, (aikuisetkin)naiset kiusaavat toisiaan työpaikoilla enemmän. Joo, miehet eivät puhu tunteistaan niin kuin naiset. Eivät ehkä puhu. Pitäisikö? Onko se taituruutta sosiaalisesti? Naiset syövät silti

enemmän masennuslääkkeitä, vaikka puhuvat enemmän, mitä ne puhuvat? Paskaa toisten selän takana(ko?)

Monessa tapaamisessa olen pistänyt merkille, että miehet kohteliaana jättäyttyy keskusteluissa sivummalle ja antaa (itsekeskeisimpien) akkojen kälättää. Sitten kun miehet ovat keskenään, niin juttu kulkee. Tästäkin johdettuna miehet ovat sosiaalisilta taidoiltaa naisia kykenevämpiä, ellei mittarina ole se miten paljon tyhjänpäiväisyyksiä keretään laukomaan minuutin aikana.

Oikeasti mielestäni

keskeisenä vaikuttimena tästä puhuttaessa on se, että me miehet ja naiset olemme hyvin erilaisia. Miehet tykkää puhua konkretiasta, YLEENSÄ! Naisille on tärkeämpää se, MITEN sanotaan ja miten TUKKA ON KUN SANOTAAN.

Miehille tärkeämpää taas on MITÄ sanotaan. Olenko väärässä?

"Miehet eivät kykene kiitettävään parisuhteeseen"

Mitä, häh?! Avioerojen syys siis on miehissä? Minkälainen femakko lepakko tollaisia laukoo? Tämä löydetty geeni on ihan mielenkiintoinen juttu. Löytyisikö siitä enemmän tietoa kun iltasanomien ja kreuzer-linkki? Blokkasitko tämänkin suoraan toisen kirjoittamasta jutusta? Samoin kun suorat lainaukset Toni Dunderfeltilta?

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1580309

http://kreuzer33.wordpress.com/2008/09/03/study-finds-fear-of-commitment-is-in-mens-genes/

Sinunlaisesi populisti on omiaan pilaamaan hyvät tietelliset tutkimukset. Itse odotan innolla lisää tämän tutkimuksen sisällöstä. Voihan se olla, että geenimuunnoksen omaavilla ihmisillä on taipumusta olla eroalttiimpia kuin toiset, mutta minun mielestä se ei aja miehiä sen huonompaan asemaan. Eikä se muuta sitä tosiasiaan mihinkään, naiset kaipaa miestä ja miehet naista (YLEENSÄ!) Ehkä se geenimuunnos pitää samalla myös sisällä sellaisen ominaisuuden, että mies näyttää kuitenkin Bruce Willisiltä. Mites sitten nainen valitsee? Se, että Timppa tykkää

Simpasta ja nähdään maailma ilman lapsia on ihan toinen asia.

"Toiset miehet saavat enemmän kuin toiset"

Mistä asti se piparin määrä on taannut onnen muuta kun murrosikäisten poikien fantasioissa ja epävarmojen miesten maailmassa? Tunnen yhden miehen, joka pettää ja juoksee vieraissa. Pettäminen ja vieraissa käynti luultavasti on kuitenkin melko yleistä, luulen. Pettämisen takana on kuitenkin muita seikkoja kun se, että on mies. Se, että on epävarma, onneton mies on jo paljon kypsempi veikkaus, mutta
pettämisen liimaaminen miehen ominaisuudeksi on silkkaa typeryyttä.

Olen jossain kohdin samaa mieltä kanssasi, myönnetään. Olen tehnyt ihan omin silmin samansuuntaisia havaintoja, että Suomalainen mies on jäämässä tai jossain tapauksissa jo jäänyt vahvan naisen jalkoihin. Tämä on selvä ja aika huolestuttavaakin. Mielestäni asialle kylläkin on paljon tehtävissä ja teenkin

jonkun verran työtä miesten aseman (perheiden hyvinvoinnin) parantamiseksi. Olen käynyt ryhmissä missä miehet saavat kohdata toisiaan, eikä ryhmä ole mikään metsästysseura, vaikka ei siinäkään mitään vikaa ole. Ryhmässä miehet keskustelevat hyvin henkilökohtaisistakin asioista ja vähintään yhtä hyvin ja sujuvasti kun naiset.

Mulla riittäisi tästä jauhaa vaikka hamaan tappiin asti, mutta luultavasti harva jaksoi lukea tännekkään asti. Loppukaneetiksi haluan nostaa esille arvomaailman,
johon käsitykseni onnellisesta ja tasapainoisesta perheen mallista perustuu. Kirsi viittasi useasti evoluutioon.

Miten tarkalleen ottaen evoluutio on tehnyt miehestä tällaisen kun miehen väität nyt olevan?
Miespuoleisesta jälkeläisestä on tullut nyhverö koska...?!
Ja tämä on taas saanut enemmän jälkeläisiä kun entinen vahva mies koska... ja näin evoluutio on tehnyt miehestä nyhverön?! Siis miten?

Onko ihminen kykeneväinen ohjaamaan evoluutiota, vai onko ihminen vain sieluton eläin joka sivusta seuraa lajinsa kehitystä/ perheen pään vaihtumista/ itsekkyyden kasvamista ja oman elämänpiirinsä tuhoutumista. Oho, nyt meni aiheen ohi.

Niin siis Kirsi teki selväksi, että hän USKOO naturalistiseen teidekäsitykseen, siis evoluutioon ja hänen arvopohjansa lepää sen varassa. Eipä oikeastaan ihme.
Kun arvot on siellä, niin ihan sama oikeastaan onkin mitä sanoo ja ajattelee koska ei millää mitään väliä kuitenkaan ole, koska olemme solukasoja, joiden elämä perustuu silkaa tuuriin. Miksi tieteeseen uskova haluaa tehdä lapsia tähän maailmaan? Jos vastaus on joku muu kun himo, niin kerro ihmeessä. Koska mä en keksi, siis jos USKOISIN tieteeseen.

Minun arvopohja perustuu kristinuskoon, joka ei ole ristiriidassa tieteen kanssa, sanottakoon tarkennuksena. En ole tieteen vastustaja. Kun pidän huolen omasta mielenterveydestäni ja annan Jumalan olla elämässäni korkeimmalla paikalla, niin loppu menee itsestään. Ei tarvitse käydä ihmeemmin arvokeskusteluja siitä, että
kumpi on ollut enemmän lapsen kanssa ja onko vaimo käynyt liian usein spinningissä. Uskovana saan käännettyä katseeni USEAMMIN pois omasta navasta.

Perhe-elämämme ei ole kilpajuoksua ja lapsemme ei ole taakka, tai rasite, jota pallotellaan toiselle. Tiedän mitä on olla ei uskovainen ja tiedän sen maailman olevan kylmä maailma, eikä siellä ole todellista tyydytystä. Jos nyt olette joskus sattuneet huomaamaan ja imettelemään, kun ei oikein elämä sytytä. Todellista onnea ei löydy ilman Jumalaa!

Mainoksien katsominenkin on fiksumpaa ajanvietettä kun Kirsin jorinoiden kuunteleminen. En muuten siedä tv-/ radiomainoksia. Mainoksilla on funktio, niillä on tarkoitus huiputtaa ihmisiä kuluttamaan. Viittaukseni radio rokkiin alussa johtuu siitä, että Kirsin vuodatus oli yhtä tyhmää kun radio rokin juontajilla. Puhutaan puhumisen vuoksi, että saadaan lähetysaikaa kulumaan, sisältö on täysin tyhjänpäiväistä, mutta kuitenkin ollaan ottavinaan kantaa ja toisinaan puhutaan tosissaan ja toisinaan täysin tuulesta tarinaa temmaten. Vähänkin hätäisempi kuulija saattaa ottaa teidän diiba daaban tosissaan.

Tässä kohti tuli mieleen hienoin esimerkki medialukutaidottomien Suomalaisten lampaiden käyttäytymisestä. Ilmiö Mikkolaa oli raivostuttavaa seurata kun ihmiset tuomitsivat Mikkolat KOSKA MUUTKIN TEKEVÄT NIIN!!

Mikkolat tuomittiin helvettiin, koska
A) he uskalsivat puhua omasta elämästään ja tunteistaan rehellisesti
B)omasta kateudestaan. (Mikkolat tekevät vain rahaa, ovat julkisuuden kipeitä)
C) Mikkolat puhuvat minun omista vajavuuksistani, törkeää
D) uskaltavat olla omaa mieltä.
E) uskaltavat sotia yleistä linjaa vastaan
F) tekevät niin kuin jokaisen pitäisi tehdä, mutta kenelläkään ei ole munaa luopua omasta elämänlaadustaan.

Itse en ole muodostanut Mikkoloista mielipidettä. En ole katsonut ainuttakaan jaksoa, mutta en todellakaan lähde heittämään lokaa heidän päälle sen takia kun naapurin mummokin ja kaupan kassakin tekee niin. HERÄTKÄÄ!!
Sen enempää kantaa ottamatta tämä Suomalainen "seiska-yhteiskunta" saa arvosanan 4.. sälittävää.

Aikuiset ihmiset osaa toisinaa olla niin lapsellista sakkia!

Onneksi YLE:ltä tulee paljon hyvääkin asiaa vielä. Keskiviikon luontoiltakin on paljon kehittävämpää kuunneltavaa kun katkeran vanhapiika (rouva? hmm.. siis mies
jossain, minkälainen, mietin? Nyhverö?) Virtasen "ratkireimukas verbaalinen ilotulitus".

Terveisin nuori VIHAINEN tosikko!

Onneksi olkoon, Onneksi on tulossa juhannus. Suvi tuuli jo poikien ja tyttöjen korvissa suhisee, luonto kutsuu herkälle mielelle ja useat rakastuvat. :D

Suomi on poikkeuksellinen maa monessakin mielessä. Itse olen Pohjois-Karjalasta ja voisin sanoa ihmisten, naisten ja miesten käyttäytyvän poikkeuksellisesti siellä, suomalaisiksi, jos vertaa vaikkapa satakuntalaiseen sisäänpäinkääntyneisyyteen.

Itse olen huomannut, etenkin kun on tullut reissattua enemmän Eurooppalaisen kulttuuripiirin ulkopuolella että Suomen sukupuoliroolittumat ovat HYVIN poikkeuksellisia. Suomessa rulaa amatsoninainen joka on usein alistanut miehensä, ei tosin millään sotaisilla otteilla vaan henkisellä pahoinpitellä, joka on timanttimaisen viimeisenpäälle hiottua.

Toki, lapsi oppii mitä vanhemmiltaan näkee ja siitä se kulttuuri eteenpäin kehittyy. Myös oma äitini on matriarkka ja niin myös monella muulla. Itse olen myös ollut koulukiusattu ja näiden amatsonien piirittämä lapsesta saakka, ja olen vaan ällistelle todennut että naisten välistä väkivaltaa on Suomessa paljon, ja lähes kaikkien tuttavapariskuntieni suhteissa mies on vankasti tossun alla. Mutta se on suomessa yleisesti hyväksyttyä. Mutta auta armias jos Amatsoni joutuu tossun alle, siitä nostetaan semmoinen äläkkä että kukaan ei jää siitä kuulematta.

Mielestäni on halpamaista naisilta aina vedota alistettuun rooliin historiassa, tai sitten perustella miehensä tossun alle laittamista tällä historian painolla. Suomessa tasa-arvo parisuhteissa tapahtuu harvoin, juuri NAISTEN asenteista johtuen.

Kuunteleppa vaikka radiota tai jotain keskusteluohjelmaa. Yllättäen usein juuri naiset ovat kiukkuisia Amatsonifeministejä, joille tärkeämpää kuin keskustelu proggression säilyttäminen, on toisten jyräämiinen.

nimin. Ämmä -jyrän alle jäänyt.

välillä tuntuu että suomessa viha/pelko on poliittisesti korrekti kansalaisuuden tila. ihan kun emme tajuaisi että näiden tunteiden ilmetessä olemme ainakin jollain tapaa väärässä.

Maailmassa on kaksi peruskriisiä, joille sitten kaikki muut kriisit ovat sukua. Toinen on se kun ei saa mitä haluaa tai tarvitsee ja toinen kriisi on se kun saa mitä haluaa ja tarvitsee. Siksi elämän tarkoituksena voitaisiin pitää sen etsimistä, mitä todella haluaa eikä vain luule haluavansa. Näyttäisi siltä, että nainen on nyt hämmennyksissä hänelle koituneesta uudenlaisesta vapaudesta eikä oikein tiedä mitä haluaa?

Nuorempi nainen kehittää miestään hyvin voimakkaasti. Pitää olla niin ja näin. Pitää syödä arvokkaasti ja kunnon (terveellistä) ruokaa. Pitää pyyhkiä takapuoli kunnolla ja olla aina suihkunraikas. Pitää sisustaa Iittala / Arabia tai vastaavalla linjalla ja sillä lailla. No, sitten kun on mies on kehitetty. Mitä sitten tapahtuu? Sitten nainen eräänä aamuhämäränä tulee tietoiseksi elämänsä tilanteesta ja sanoo miehelleen "kuule sinä olet tosi tylsä ehkä meidän pitäisi erota". Eli nainen kehitti ja sai mitä halusi, mutta koska ei tiennyt mitä halusi, niin suhde päättyi umpikujaan. Harvoin tämä tarina päättyy siihen, että miestä alettaisiin kehittää takaisin alkupisteeseen. Ehei; joku villi ja ruokkoamaton mies tulla tupsahtaa eteen. Vanhasta erotaan ja uusi on se ihana miehisempi Tarzan, joka ei ole niin tylsimys kuin vanha. Ja mikä parasta. Vanhasta virheestä on opittu eikä tätä uutta miestä aletakaan kehittää niin paljon kuin vanhaa. Toki tämä tapahtuu lähes aina tiedostamattomasti eli ei naista siis voi pahuudesta syyttää, mutta näin silti usein tapahtuu.

Naisellisemman miehen haluaminen johtuu vähemmästä kehittämisen tarpeesta. Halutaan vähemmän työtä vaativa projekti. Ongelma näyttäisi kuitenkin olevan, ettei naisellinen mies välttämättä vastaa naisen seksifantasioita. Tavallaan naisen hedelmöittämiseen ja lasten hoitamiseen nainen haluaisi eri miehet. Miehekkäämmän hulttion seksiin ja naisellisemman huolehtivan miehen lastenhoitoon. Seksin vuoksi nainen haluaa rentun, mutta koska on pakko valita, niin sitten turvallisempi ja naisellisempi mies saa kelvata, koska elämä ei ole yhtä seksiä ja lapset ovat tärkeitä. Nainen ei tule miestä kehittäessään ajatelleeksi, että hän alentaa miehensä seksuaalista vetovoimaa ja sitten ollaan lopulta siinä pisteessä, miten suhteessa on kaikki niin tylsää? Mies on oppinut, ettei hänen sanomisillaan ole juuri arvoa. Sanominen mietitään etukäteen naista miellyttäväksi eikä miehen todellisia tunteita vastaavaksi, koska muuten olisi edessä kehittämistuokio eikä niitä jaksa aina ja lopulta ei ollenkaan.

Mies ja nainen toimivat eri hormoneilla ja lähtökohtaisesti eivät oikeastaan kuulu lainkaan yhteen. Siksi seksi on niin monimutkaista ja synnyttää jopa Laasasen kirjasta tuttua kaupankäynnin teoriaa.