Naisen elämä on kummallista. Kaikki pyrkivät ohjailemaan sitä syntymästä
alkaen. Jonkun mielestä tyttö ei saa olla tyttömäinen. Toinen on sitä
mieltä, että naisen nimenomaan pitää olla tyttömäinen. Välillä tuntuu
siltä, että tytöksi syntyminen tarkoittaa, ettei tytöllä ole oikeutta
kasvaa sellaiseksi kuin on.
Tytöllä on velvollisuus kasvaa sellaiseksi tytöksi, joka yhteiskunnan
mielestä on oikeanlainen tyttö. Lähtökohta on suurin piirtein se, että
tyttöys on jotenkin huonoa. Feministien mielestä tyttöys ei saa näkyä,
koska tyttöys tarkoittaa alistettua. Minusta on aika inhottavaa, kun
syntymähetkellä ihminen määritellään alistetuksi vain sen takia, että
sattuu olemaan tyttö.
Tyttöihin ja naisiin liittyy liuta tabuja: seksi, himo, väkivalta,
alkoholismi, kuukautiset, keskenmeno, kauneusleikkaus, rintojen suurennus,
vagina. Näitä tabuja on vaikea rikkoa. Vaikuttaa siltä, että olemme kuitenkin menossa oikeaan suuntaan.
Salarakkaana tunnetuksi tullut Martina Aitolehti on ollut rikkomassa yhtä
suurinta naisiin liittyvää tabua: aborttia. Abortti liittyy tabuista
suurimpaan: äitiyteen. Vaikka abortti on hyväksytty ja sallittu, siitä
puhuminen on vielä suuri tabu.
Martina Aitolehti on kertonut avoimesti valinneensa abortin useammin kuin
kerran. Ja kuulkaas: minä ihailen häntä sen takia. Aitolehden kaltaisten rohkeiden naisten/äitien takia tabut pikkuhiljaa karisevat.
Koska, onhan meidän naisten myönnettävä tämä: kukaan muu ei ylläpidä
naisten tabuja niin tiukasti kuin naiset.
HIENOA!
Loistava puheenvuoro!
Tuntuu että naiset ovat itse sokeutuneet näille asioille! yksikin ystäväni itki kerran illan sitä kun ei ole saanut synnyttää "oikeasti" vaan joutui keisarinleikkaukseen. huonommuuden tunne siis siitäkin, vaikka lääketieteellinen pakko. Itse huomasin valehdelleeni että imetin lapseni, vaikka itsellänikin se terveydellisistä syistä kiellettiin. En siis ole sen parempi.
Mutta juuri tätä kaikkea pitäisi rikkoa! Hienoja sanoja!
Annukka