Tyytyväisyys aiheuttaa stressiä!

En ole vielä kuunnellut tuota Kirsin pakinaa, mutta tyytyväisyydestä sen verran, että jonkinlainen sosialistinen eetos on pakottanut lähes kaikki suomalaiset tyytymättömyyden olotilaan - ihmiset on kasvatettu elämään koko elämänsä tyytymättöminä ja sitten vanhuudessa tästä tyytymättömyydestä johtuva katkeruus saa paljon pahaa aikaan sekä vanhuksessa itsessään ja hänen lähimmäisissään.

Miksi muuten lomautetut ja töistä poispotkitut ovat katkeria työnantajilleen - hehän ovat näin kätevästi nyt päässeet eroon siitä työnantajasta jota koko elämän ajan niin katkerasti on haukuttu ja joka on heitä riistänyt ? Miksi työttömyyden autuuteen päässeet eivät ole kiitollisia että ovat päässeet eroon tästä niin paljon harmia ja pahaa mieltä aiheuttaneesta työnantajastaa ?

Aina kun katselen amerikkalaisia työntekijöitä ja heidän ylpeyttään työstään ja aikaansaannoksistaan, niin tulee mieleen, että kuinka paljon pahaa työssäkäyvien mielissä onkaan aiheuttanut tuo sosialistinen eetos, joka on pakottanut suomalaiset tyytymättömyyden kiroukseen. Ainoastaan uskovaiset työntekijät ovat tyytyväisiä ja ylpeitä työstään ja sitä kiitollisuudella tekevät ja saavat jopa palkkaa siitä.

Jos ajatellaan ihmiskunnan historiaa ja vuotta 2008 niin ei ikinä ihmiset - myös työntekijät - ole olleet niin hyvinvoimia ja samalla eivät ikinä ole olleet niin tyytymättömiä. Elintason suhteen vuosi 2008 oli huippu - tämä maapallo ja suomat resurssit eivät ihmisen hyvinvoinnin suhteen tämän parempaan pystynyt ja samalla tyytymättömyys oli saavuttanut huippunsa ihmisten mielissä. Panos (= elintasoa tuovat resurssit) ja tuotos (= ihmisten tyytyväisyys) suhde oli alimmillaan. Nyt menemme tasaisin tappavasti elintason suhteen alamäkeä. Mitenkähän käy ihmisten tyytyväisyyden jatkossa ?

Jälleen kerran sama huomio, ne terv.alan ihmiset kopeissaan ja aina palaverissa. jne. Hyvä että otat esille.

"Facebookin käyttö töissä on aina pois jostain muusta", kuului väite. Itse väittäisin päinvastoin, että Facebook on väline, jolla ihmisten palkatta tekemä työ ja sosiaaliset suhteet saadaan kaapattua taloudellisen tuotannon piiriin.

Paradigmaattinen "sosiaalisen työn" riistäjä on toimittaja, joka notkuu Facebookissa keräten sosiaalisesta piiristään parhaat huhut, kehittäen ne omassa statuksessaan jutunaiheiksi ja etsien haastateltavat kaverin kaverin kautta. Lopuksi lähes valmiin luonnoksen voi laittaa yksityisenä muistiinpanona lähipiirin oikoluettavaksi. Ettei vaan tämänkin kolumnin idea olisi lähtenyt netistä käsin...?

Toinen puoli asiaa on se, että Facebookissa työntekijä "kehittää itseään" juuri niiden odotusten mukaan, jotka työelämää nykyään hallitsevat: olla hyvä tyyppi ja luoda kontakteja toisiin hyviin tyyppeihin. Substanssi on kuollut, eläköön lorviminen ja lätinä!

Hei Kirsi, upea, provokatiivinen, itsestäänselvyyksiin perustuva stressiohjelmasi tänään 21.10.2009 oli erittäin terapeuttinen.
Olitpa itse sitten mitä mieltä tahansa tai minä, näinhän asiat ovat. Jos esittäisit tuon saman ohjelman livenä jossakin työyhteisössä aamulla, duunareiden päivä olisi pelastettu. He virkistyisivät siitä, koska Sinä olisit riisunut heidän henkisen taakkansa. He tuntisivat itsensä helpottuneiksi, leovollisiksi, eustressisiksi ja innostuisivat työstään.
Kiitos.

Ilpo Rytkönen
toimittaja
Iisalmi

Hyvä Kirsi Virtanen, lyön vetoa että odotettavissasi on ankea vanhuus katuessasi ohjelmaa "Kirsi Virtanen" ja kaikkea sitä, mitä mainitussa ohjelmatekeleessä tuli sanottua. Otan osaa.

Hyvä Kirsi Virtanen! Toit päivänvaloon asioita, jotka kaipaavat kyllä parannusta terveydenhuollon kentillä.
Olen itse alan ammattilainen ja mielestäni pätevä kritisoimaan kollegoitani.Aivan liikaa on hoitajia, jotka ovat laiskoja ja ylimielisiä suhteessaan potilaisiin ja omaisiin.He linnoittautuvat mielellään kansliaan tai kahvihuoneisiin. Kansliassa saatetaan lukea jopa viikkolehtiä, jotka on tarkoitettu potilaille! Ylipainoinen ja tupakalta haiseva hoitaja ei todellakaan ole harvinainen näky!! Joukossa on toki paljon hyviä hoitajia, joitten kanssa on ilo työskennellä ja joita potilaat uskaltavat lähestyä.Ja on yksiköitä, joissa ei todellakaan vetelehditä!! Osastonhoitajilla on kyllä vastuu yksikkönsä työtavoista.Toivoisi heille rohkeutta! Omaisten ja potilaitten soisi muistavan, että heillä on OIKEUS VAATIA hyvää hoitoa ja antaa palautetta, kirjallisena tai suullisesti.
Kirsi Virtasen ei kannata hytkyä "uhkauksista", joita saa osoitettuaan rohkeutta sohaista muurahaispesää."Se koira älähtää...".

Uhkailu on halpa ja heikon yksilön hätähuuto! Yhteiskunnassa tarvitaan rohkeita epäkohtien esilletuojia, joten kiitos Kirsi Virtaselle. Olipa hyvä ohjelma ja asiaa...

Olen täysin samaa mieltä että sairaita ei voi hoitaa jatkuvalla palaverin pidolla tai raportoinnilla.
Mutta eihän Suomea ja Kiinaa voi rinnastaa tuolla tavalla kuin Virtanen teki. Maassa, jossa elämän perusasiat mm. syöminen, asuminen ja kulkeminen, on hinnoiteltu aivan tolkuttoman kalliiksi, on ihan turha napista työntekijöiden palkoista. Minulle on aivan sama saanko tunnilta kaksi vai kymmenen euroa, jos sillä palkalla tulee vaan toimeen. Nykyään kun ei sillä kympinkään tuntiliksalla tahdo pärjätä, joten ei se aivan yhtä tyhjän kanssa ole niistä ansaituista eduista kiinnipitäminen. On vaan niin kiva turista radiossa ja olla oikeassa joka asiassa, vai mitä? Kahden euron tuntipalkallako?

En löytänyt Kirsin facebook -sivuja, mutta voin kertoa että ryhdyn laittamaan makkarakeittoa, niin ja illalla saunaan. ; p

Samaa mieltä kuin edellinen, että ei samalla palkalla kuin mikä Kiinassa on niin pärjäisi Suomessa. Tuosta uutuuden pelosta olen samaa mieltä kuin Kirsi ja olen havainnut samaa vastustusta lähes kaikkia uudistuksia kohtaan työpaikallani atrialla.

Ilpo Rytkönen - mitä ihmettä !

Saako suomalainen duunari olla tyytyväinen missään vaiheessa koko pitkän elämänsä aikana ? Ei kai nyt sentää ! Heidänhän pitää elää elämänsä tyytymättöminä koko elämänsä ajan vihata ruokkijaansa eli työnantajaansa siitä että kehtaa teettää hänellä työtä. Myös siinä tilanteessa kun hänet vapautetaan tästä inhottavasta vastuustaan tehdä työtä. En siis usko, että työntekijät voivat missään vaiheessa vapautua ja tuntea itsensä helpottuneeksi, koska se sotisi kaikkea sitä sosialistista eetosta vastaan johon hänet on ehdollistettu jo lapsesta saakka.

Mainitsit, hyvä Kirsi Virtanen, stressiohjelmassasi, että olet saanut paljon palautetta kansalaisilta, jotka ovat laillasi kokeneet "hoitsujen" vain istuvan lasikopeissaan, kahvilla jne. Tämän ketjun ensimmäistä viestiä lukuunottamatta en löytänyt vanhusten hoitoa käsittelevän ohjelman viestiketjusta mitään kertomasi kaltaista palautetta.

Puhutko nyt ihan soopaa? Missä se kokemustasi (sitä yhtä) myötäilevä palaute oikein on? Suurin osa ko. ohjelmaan palautetta kirjoittaneista oli kanssasi täysin eri mieltä?

Onko näillä sinun jutuillasi mitään todellisuuspohjaa?

Kiitos Kirsi Virtanen. En voisi olla enempää samaa mieltä. Yksi asia jutustasi vielä puuttui. Nimittäin työttömyyden säälittely. Kaikki voihkivat työn uuvuttamina, mutta työttömyys on sitten se kaikkein kurjin juttu. Vaikka ansiosidonnaiset virtaavat. En käsitä tätä yhtälöä.
Tosiasiahan on se, että millään muulla kuin ahkeruudella ja sitkeällä työllä me emme pidä tätä yhteiskuntaa voimissaan. Jos työpaikoilla ei keskitytä työhön, kaikki kärsivät. Tämä yksinkertaista yksinkertaisempi perustotuus on kovin monelta hukassa. Ja paha olo vain leviää.

Väität kehittyneesi jossain, missä? En ole huomannut ohjelmiesi ainakaan parantuneen.
Aloita vaikka suomen kielestä: saada aikaan, ei aikaiseksi.

Myös kouluissa alasajetaan kovalla voimalla opetustoimintaa ja korvataan byrokratialla, palavereilla ja "koulutuksilla". Opettajana ihmettelen tätä kehitystä ja tiedän että opettajat ovat nykyään tuhoavan agressiivia kouluhallitukseen päin eikä kukaan tiedä mitään mitä on tapahtumassa. Ne opet jotka vielä jaksavat olla agressiivisia ovat vielä onneksi toimivia - pahin tilanne on yhä laajenevassa opettajien joukossa, jotka on jo lannistettu ja kyynistetty ja osa on ryhtynyt toisten kiusaajiksi.Ammattikorkeakoulut ovat tässä opetuksen alasajossa ja varojen suuntaamisessa vain markkinointiinsa kunnostautuneet eniten - eikä kukaan tiedä mitään !!

Stressistä on tehty bisnestä, siinä missä muustakin. Kaikki ovat stressaantuneita ja sairaudet johtuvat stressistä. Harva loppujen lopuksi tekee oikeasti stressaavaa työtä.

Siis joo kuunnellut näitä juttuja..Ja aina huvittaa suunnattomasti tuollainen kyseenaalaistava heittely..Onhan totta että muualla saa työn tehtyä halvemmalla ja että siivoojat ovat alimmalla tasolla palkasta puhuttaessa,,Sitä alempana ovat elintarvikemyyjät ja muut liikkeissä palvelualoilla olevat..Joillakin sopimus on 21 tuntia viikossa ja he kuitenkin saavat rahat riittämään..Nostan hattua heille..Ja itse myös myymälätöissä ja ihmettelen syvästi kun puhutaan ns keskipalkasta...Minulla vaikka työelämässä ollut jo 36 vuotta ja opiskellut paljon niin keskipalkkana on 20 % alle miesten keskipalkan ja yltää just ja just naisten keskipalkkaan???
Siis miten tää keskimääräinen ns epämääräinen palkka lasketaan..? Ja vielä pari asiaa, koskien lomia ensin..Teemme 5-päiväistä työviikkoa mutta loma-aika lasketaan 6-päiväisenä...JA ainoa ala Suomessa jossa samasta työstä maksetaan eri palkkaa riippuen missäpäin Suomea olet töissä..Meidän alalla kun on paikkakuntakalleusluokitus vielä voimissaan..
Sitten toinen asia koskeepi näitä tietotekniikka asioita..Tällä alalla on tullut lähes tavaksi jo neljä kertaa vuodessa uusien asioiden opettelu joten myymälöissä vasta on se nopeiten oppiva henkilökunta..
Ja vielä yksi asia koskien palveluita..Missään ei joudu samalla palkalla tekemään yhä lisää töitä kuin pienissä ja keskikokoisissa myymälöissä,kioskeissa, huoltamoilla,,,Om pakettipalveluita,postia,veikkausta ym, oheispalveluita..
Ja porukka tekee ne ja lisää kun tulee nekin tehdään..
Sillä tälle alalle täytyy haluta jotta täällä jaksaa..täällä kun ei edes tauolle aina ehdi mutta sen minkä ajassa menettää sen asiakkiden kanssa ollessa voittaa,
Terveisin Soon mä

Kaikki stressi Suomen työpaikoilta poistuisi, kun annettaisiin suomalaiset taas tykätä työstään. Loppuisi kiusaaminen, masennukset, sairaudet, loppuunpalamiset, ... siihen paikkaan. Eikös oo hyvä neuvo ? - ja vielä ihan ilmaiseksi.

Kiitos Kirsille hyvistä ohjelmista!

Stressi ruikuttajat ovat monesti mielestäni niitä, jotka ruikuttavat joka asiasta.
Olen seurannut noin viisitoista vuotta ATK:n tuloa eri organisaatioihin ja kaiken luulosairauden ja kateuden siunatussa ennakkoluulossa "tietoyhteiskunta" ei osaa hyödyntää vieläkään ATK:N vapauttavaa mahdollisuutta.
Nämä ruikuttajat koneidensa äärellä ovat niitä maan matosia, jotka eivät ymmärrä pyytää apua ja neuvoa ohjelmistosuunnittelua siihen, miten käytännössä asioiden tulisi toimia.
Ohjelmistosuunnittelijoilla ei ole harmaata hajua siitä, mihin ohjelmia käytetään - heillä on tekninen insinööriosaaminen, joka nostaa heidät kaiken kansan yläpuolelle.
Pirstoutunut työ, jossa kenelläkään työyhteisössä ei ole näkemystä kokonaisuudesta, oisko se uupumisen syy.
Nämä "sikapalkkaiset" duunarit- itsellänikin on kokemusta niistä, rakensin ennen edellistä lamaa, kun vasara perstaskussa merkitsi "ammattitaitoista" kirvesmiestä ja huippupalkkaa. Jouduin laittamaan kilometritehtaalle monta kirvesmiestä, koska he tekivät karmealla palkalla kiusaa, asioita väärin aivan vaan sen takia, että eivät ymmärtäneet mihin kyseisellä rakenteella pyrittiin.

Mikä on erilaisten ammattiliittojen osuus, katselin pari vuotta sitten puualan johtajan puheita TV:ssä enkä pystynyt olemaan hymyilemättä-- niin,,,

Kiitos hyvästä ohjelmasta ja jatka samaa mallia

Se tämä ihmispolo on luotu sellaiseksi että mihinkään ei olla tyytyväisiä, köyhät mankuu ja rahaa, rikkaat haluaa enemmän rahaa koska on kallista olla pirun rikas. Työttömät tahtoo töitä kun taas työssä käyvät valittaa väsymystään ja työn kiireyttä pomon pompottelun ohella. Jokainen hakee euforiaa mutta kaikki me tiedämme että saavuttaakseen sen on seurauksena vääjäämättä dysforia.
Minua vähän ihmetyttää Kirsin, suorastaan monomania sairaanhoito henkilökuntaa kohtaan. Mistähän tämä mahtaa juontaa juurensa, siinä olisikin psykologille sarkaa jos hän tupakkatauoltaan ehtisi. Eikä se että osa vanhemmasta sukupolvesta tai osa heistä ei millään sopeudu tähän tietojenkäsittely aikakauteen, ei todellakaan ole mikään ihme. Kyllä sitä saa tuta itse kukin kun vaihtaa Esim käyttöjärjestelmästä toiseen. Sen vuoksi olisikin hyvä järjestää niitä netti-rohkeus kursseja myös siellä työelämän puolella niille joilla pelko koko systeemiä vastaan on eläämääkin suurempi asia.
Onneksi minä olen tyytyväinen, mutta olenhan ansainnut sen. Olen nimittäin työtön, "työkyvytön" työnhakija, ylipainoinen, syrjäytynyt ja opiskelupaikkaa hinkuva 48v pienten lasten isä joka kituuttaa iloisesti tarveharkintaisella kun perheen vaimo saa sitä "ISOA" palkaa siellä kuntapuolella valmistaen sitä Kirsin mainitsemaa "huonolaatuista ravintoarvotonta" ruokaa. Rakkaudella elämään ja kunnioituksella päättäjiä kohtaan minä kiitän ja kumarran tästä Euforiasta:)

Olen yksi näistä parjaamistasi sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöistä.Voi kuulostaa pateettiselta ja naurettavalta mutta minulta pääsi itku kun kuuntelin ohjelmaasi. Kirjoitan tätä kotona(huom)6 päivän työputken jälkeen, kaksi viimeisintä olivat yövuoroja. Kuinka alentuvasti käsittelitkään meitä työläisiä jotka teemme 8 tuntia päivässä töitä jotta vanhukset tulisivat sairaaloissa hoidetuiksi, jotta päihdeongelmaiset jotenkin alkaisivat saada elämän syrjästä kiinni tai jotta huostaanotetut lapset saisivat hoivaa. Kun aamulla seitsemän aikaan aloittaa työt vaikkapa vanhusten osastolla ja pesee, lääkitsee ja syöttää heitä tauotta puoleenpäivään, ansaitsee kyllä kahvitauon tai jopa ruokatauonkin. Vuoronvaihdon aikaan sijoittuvat usein vierastunnit jolloin voi ola aikaa vähän jutellakin työkavereiden kanssa, jopa naureskella ja sitten taas vaipparumbaan, syöttämään , lääkitsemään, juttelu ja silittäminenkin vievät aikaa. Ihminen ei jaksa jatkuvalla syötöllä vain tehdä ja tehdä, antaa ja taas antaa, taukoja on pakko pitää, myös epävirallisia, näin jaksaa sitten taas samankaltaisena toistuvaa arkea.Raportit ovat tiedon jakamista varten, eivät ne pelkkää istumista ole vaikka siltä näyttäisi, joskus raporteilla myös nauretaan kun se auttaa jaksamaan.
Meidän"hoitsujen" (kuten meitä alentuvasti kutsuit)työhön kuuluu myös mm. kuolleiden laittamista, épätoivoisten ihmisten lohduttamista (omaisten ja potilaiden) ja hoidon suunnittelua ja kirjaamista, oksennusten ja ripulin siivoamista ja monia muita tehtäviä, ei mitään hohdokasta siis. Tuntuu aivan hirveältä että Kirsi virtasen kaltaiset ihmiset voivat aivan tuosta vain huumorin varjolla syyttää ja ruoskia meitä, jotka olemme olleet kylliksi tyhmiä kouluttautuaksemme tällaiseen työhön josta palkkana saa n 1500 euroa käteen, vuorotöistä joskus muutaman satasen enemmän. Kun vain tekisimme enemmän ja iloisemmin töitä ja palkkaakin pitäisi alentaa sanoo Kirsi Virtanen. Tämä ei ole arvostettua työtä, se on aina ollut selvää. Ennen en kuitenkaan koskaan ole tullut näin pahallle mielelle.Miksi jaksaisin työssäni kun kukaan ei siitä kiitä.

olen itsekin tunnistanut omassa tiimissäni seuravia työaikaisa arvoja:
- tavoitehakuisuus... eli duunit tehdään/valitaan sen mukaan mitä tuloksia saavutellaan
- mielihyvähakuisuus... eli tärkeintä on tuottaa töissä itselleen mielihyvää
- tarvehakuisuus... eli tärkeintä on tyydyttää omia tarpeitaan työaikana, kuten pakko "päästä piirimyyjäksi..."
- muotohakuisuus... eli tärkeintä on miten tehdään... ei mitä tai mikä on tulos... eli "kettutyttö-ilmiö"

Joku on tainnut sanoa, että vain tuloshakuiset pystyvät tekemään työnsä ilman johtajaa...

Kylläpä sitä sontaa taas Kirsin niskan kaadetaan. Ihan alkoi naurattamaan moinen totisuus. Toki Kirsi rutisee ja poikkiajattelee vieläkin reippaammin kuin minä, mikä on ihan hauskaa, mutta toisaalta hän saa siitä palkkaa, varmaankin liian vähän, kun taas näitä palautteita tässä lukee.

Itselleni ohjelmasta tuli lähinnä mieleen jatkoajatus, kun tuossa lopussa oli tuo suuri lopetus ja ajatus siitä, kun muiden ahdinko ei kiinnosta, koska suomalaiset ovat kehittäneet tällaisen valekurjuuden. Tuli vain mieleen se, että meidän kulttuuriimme ikään kuin kuuluu tällainen valekurjuus. Sillähän on juuretkin hyvin pitkällä. Vai mitä voi odottaa kansalta, jolla on ollut tanssikielto, huvivero ja kieltolaki? Ehkä kieltolailla nyt joku oikeakin perustelu oli, mutta käytännössä se kasvatti viinan myyttisyyden kauas arjen yläpuolelle eikä Alko ole meille sama asia kuin Prisma. Prisma on kauppa ja Alko on kaiken lähde. Aina naurattaa kaikkia, kun vain sanookin Alko. Siinä siis Suomen lyhin vitsi.

Kyllä meillä on ihan oikeasti poikkeuksellisen kuiva ja ahdistava mediaympäristö. Meillä on myös hyvin kapeita näkemyksiä siitä, mitä on hyvä elämä tai älykkyys tai kauneus ja niin edelleen. Juorulehtiä sanotaan viihdelehdiksi, mutta usein olen huomannut lukijan pikemminkin suuttuvan ja kadehtuvan kuin viihtyvän lehden äärellä. Lehdet ovat tulvillaan juttuja, joiden perusta on kysymyksessä kuka eikä mitä saati miksi. Tyhmyys ja välinpitämättömyys on suorastaan käsinkosketeltavaa.

Julkkistemme jutut ovat aina vain puun makuisempia. Kaikki dramatisoidaan uutispommiksi. 70-luvulla jääkiekkoilija loukkaantui ja oli pari peliä poissa ja tuli takaisin pelaamaan vähin äänin. Nyt jääkiekkoilija loukkaantuu aina siten, että KOKO hänen URANSA on VAARASSA loppua. Ja sitten, kun kiekkoilija tulee takaisin muutaman pelin jälkeen ihan niin kuin ennenkin tapahtui, niin silloin hän tekee COMEBACKIN!

Varmaan joku perustelu on ihan oikeasti olemassa sille, mitä meille tööteistä tarjoillaan. Mutta minusta ei ole kysymys enää tästä klassisesta infoähkystä, mikä joskus julkisuuteen pohdittavaksi tuotiin. Kyllä tämä nykyinen on silkkaa paskaähkyä. Meille yksinkertaisesti tarjoillaan ahdistavaa kurjuutta joka puolelta. Lehdet kilpailevat netin kanssa ja päinvastoin ja kaikilla on vakaasti se käsitys, että mitä nopeammin, räjähtävämmin ja shokeeraavammin olematonkin tieto muutetaan uutiseksi ja jutuksi niin sen parempi. Kiireessä tulleita ajatusvirheitäkin on jutuissa todella paljon eikä "Aristoteleen kantapää" ohjelma varmasti koskaan pode pilapalapulaa.

Eli haluan vain sanoa, ettei monien ihmisten kokema valekurjuus ole välttämättä täysin heidän omaa syytään. He eivät kykene olemaan ilman mediaa, valitsevat väärin tietolähteensä ja media on mitä on. Itse olen ollut noin vuoden ilman mitään lehtiä ("Tähdet ja avaruus" lehti poikkeus sääntöön) ja uutisia katson satunnaisesti tekstitöllöstä ja lööpeistä yritän viis veisata, vaikka aina väkisin tuleekin analysoitua mitä otsikoiden takana oikeasti on. Ja tiedättekö? En ole menettänyt mitään, pikemminkin saanut.

Alan pikkuhiljaa taipua sille kannalle, että voin nyt paremmin, vaikka vieroitusoireet joskus vaivaavatkin. Täysin turhaa huttua ja juttua on vain ihan tolkuttomasti nykyään. Simpsoneita katsomalla minä opin enemmän elämästä kuin mistään kirjasta. Ai niin! Sori! Tällainen mielipide on väärä mielipide. Se on väärin suosia televisio-ohjelmaa kirjan kustannuksella. Opin sen mediasta jostakin. Mielipiteeni on tyylitön, tahditon, mauton ja ihan vain väärin. Ja voihan viineri, ai niin 43 lisäainetta ja välitön kuolema ja diabetes ja voi, niin eikun maragariinihan se kuuluu olla ja mulle riitti taas. Hei.

Kuitenkin nykyihmiset ottavat sairaan totisesti työnsä. Firmat sitouttavat arvopohjaisella johtamisella työntekijänsä sitoutumatta itse heihin. Monet lankeavat tuohon ansaan ja onko se yksin heidän vikansa.
Työpaikoilla tehdyt itsemurhat ovat tabu. Omalla työpaikallani tehdyt itsarit - myös aika huomiota herättävällä tavalla tehdyt - eivät tule uutisointiin. Siitä on varmaan tietty bresneviläinen sopimus ettei niitä uutisoida. Totuus on kuitenkin, että ihmisiä kuolee työhönsä liittyvien vaikeuksien vuoksi. Eikö siitä saisi myös vakavasti puhua?

Stressivuodatus päättyi lopultakin. Otin rangaistuksena kuunnella loppuun saakka. Mutta minut palkittiin. Lopussa tämä Kirsi Virtanen tunnustaa mistä stressi meille syntyy. Siis hänelle ! Kaikista niistä muiden synneistä joista hän pitkän vuodatuksensa alussa paasaa. Vertailemalla palkkalaskurilla hyvätuloisten paperiduunareitten ”ansiottomia” ansioita (palkkoja). Arvostelemalla tupakalla käyviä sairaanhoitajia voi myös saada stressin ja vieläpä aika pahan sellaisen. Minkä hän aivan lopussa avoimesti joutuu myöntämään.

Kannattaa verrata paatoksen lopussa mitä alussa on paheksuttu !

Loppuyhteenvedossaan, mistä pahastressi syntyy, tarkka kuulija joka vielä muistaa mitä puolituntia aikaisemmin on manguttu huomaa helposti että Kirsi Virtanen on syyllitynyt itse kaikkeen siihen mistä hän koko pitkän pamfletin ajan on muita syyllistänyt ?

=

- Palkkakaunaa joka lähtee vertailuista ?

- Muiden pahasisuisesta arvostelusta ?

Kaivaapa hän esille oikein palkkalaskurinkin millä todistaa kuinka vertailu tehdään oikeaoppisesti.

Miten onnellistuttaa helposti itsensä ?

Poikamiehille kuitenkin suosittelen lämpimästi näitä K. Virtasen yksinpuheluita, niin tietävätpä minkälaista olisi elää liitossa vaikka tämäntapaisen puhekoneen kanssa. Siten saavat onnellistuttaa itseään havainnolla kuinka onnekkaita heppuja ovatkaan kun sellaista ”riivinrautaa” heidän kotitalosukoneistaan ei onneksi löydy :-)))

Onko Yleisradion toimittajan Kirsi Virtasen mielestä hoitoalalla ollut viime vuosina liian löysä työtahti? Millaistahan palautetta saitte viikon takaisesta 21.10. lähetyksestänne? Kyseisessä lähetyksessä kritisoitiin mm hoitoalan henkilöstöä mm Facebookissa roikkumisesta. Samalla kuitenkin peiteltiin hoitoalalla työelämässä tapahtuneita rakenteellisia ongelmia.

Itselläni on jotenkin sellainen visio, että ainakin vanhus- ja vammaishoito ovat vaikeimpia hoito-alalla. Aloille on vaikeutta saada henkilöstöä Helsingissä, että syrjäseuduilla. Lääkäreitä ei aina sitouteta omakotitalolla edes Tampereen takaisiin pikku kuntiin. Pohjois-suomessa sairaala käynneistä on tehty satojen kilometrien taipaleita.

Ajatteleeko Virtanen, että hoitoalalla on liian varmat työolot ja liian vähän määräaikaisuuksia? Kenties sitten alan rekrytoinnissa on menty kovin vikaan, jos hoitoalan työntekijät velttoja, jotka marisevat turhasta ja ovat ynseitä palveluissaan? Kuntien henkilöstövallinnat pikkukylissä ainakin ovat perinteisesti ihmissuhde ja puoluepeliä, taas eräs ns maantapa.

On sinällään hyvä laajasti miettiä miksi hoitoalalla ilmenee erilaisia vaikeuksia, jotta voidaan kehittää asioita. Asiakkaan näkökulman vahva esiintuonti on toki hyvin tärkeää. Hoitoalan henkilöstön toimet kun hyvin ilmeisesti heijastuvat asiakkaaseen. Kunnat haluavat helposti säästää ja leikata. Hoidon piiriin tulee aina vain erikoisempia sairauksia, monimutkaisempia operaatioita, ihmiset elävät kohta 90-vuotiaiksi jne.

Ongelmia siis riittää. Terveitä elämäntapoja ei siis suotta ylistetä autuaaksi tekevinä. Kuinkahan paljon terveydenhoitoa kuormittavat toistuvasti samat esim. päihdeongelma tapaukset? Tulevat aina tikattavaksi ja katkolle toistuvasti?

Kuulin juuri uutisista, että eurooppalaisessa vertailussa suomen hoitokäytäntömme ovat niitä tehokkaimpia. Kuitenkin meillä käytetään eurooppalaista maista keskimääräistä vähäisemmin verorahoja terveydenhoidon sektorilla. Eli kiteytetysti sanoen erityyppiselle kireydelle on ainakin aineelliset perustansa.

Jukka Ihalainen
Hyvinkää