Kun kieltolaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1919, suomalaiset joivat vähiten alkoholia koko Euroopassa. Tästä huolimatta raittiusliike loi nopeasti myytin suomalaisesta viinapäästä, joka heikkoudessaan aiheuttaa poikkeuksellisen paljon harmia ja murhetta.
Kieltolaki demokratisoi symbolisesti alkoholikulttuuria ehdottomuudellaan, mutta se sai suomalaiset suosimaan väkeviä. Sodan jälkeen luotu ostajatarkkailujärjestelmä sitoi kansalaiset yhden alkoholimyymälän asiakkaiksi ja pakotti käyttämään viinakorttia.
Keskioluen vapauttaminen vähittäismyyntiin 1960-luvun lopulla ja Alkon yritys ohjailla suomalaisten juomatapoja eurooppalaiseksi synnyttivät kestävän kehityksen kosteat sukupolvet.
