On hyvä olla suomalainen, vaikka tappio tulikin. Näin tuumi urheiluselostaja Raimo Häyrinen Suomen hävittyä Kanadalle Sarajevon talviolympialaisissa 1984.

Kyllä kansa muistaa -ohjelma antautuu perjantaina 8.12. Itsenäisyyspäivän jälkeisiin kansallistuntoihin.

Muistelkaamme niitä hetkiä, kun rintamme on paisunut ylpeydestä isänmaata kohtaan - sekä niitä hetkiä, kun olemme punastuneet häpeästä suomalaisuutemme tähden.

Huutakaamme "Hyvä Suomi!" sekä kirkkain otsin että purevan ivallisesti.

Kyllä kansa muistaa -lähetys heittäytyy kansakunnan jumalakuvien ja uskonkokemuksien ikuiselle toivioretkelle. Muistoja kaivataan menneiltä vuosikymmeniltä siitä, miten jumalaa on etsitty tai paettu Suomessa.

Lataa/kuuntele(mp3)

Vaikka yhteiskunnalliset raja-aidat olivat Suomessa itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä hälvenneet, ei vielä 1950-luvulla voitu täysin puhua kotien yhtenäiskulttuurista. Rahan mahti piirsi merkkinsä elämänmenoon ja kansalaisten tuloerot näkyivät asuntojen koossa ja sisustuksessa. Kaiken kaikkiaan koti merkitsi sodan kokeneille suomalaisille viihtyisää linnaa myrskyistä maailmaa vastaan, suojaisaa keidasta, jonne oli kerätty vuosikymmenten muistot. Kyllä kansa muistaa -lähetys kaivelee muistikuvia ensimmäisestä omasta kodista!

Lataa/kuuntele(mp3)

Sodan jälkeen kaupungeissa lämmitettiin hiilillä ja haloilla. Maaseudulla hevonen teki kaiken raskaan työn eikä navetoissa ollut aina sähkövaloa. Pulaa oli kaikesta: jauhoista, perunoista, kahvista ja tupakasta. Ehkäisyvälineitä myytiin huomiota herättämättä pikkuilmoituksin. Yleisradio ei soittanut renkutuksia. Pikkupojilla oli polvihousut ja tukka jakauksella. Tytön hiuksissa oli rusetti ja edessä essu. Kyllä kansa muistaa -lähetyksen aiheena on jälleenrakennusvuodet 1945 - 1952!

Lataa/kuuntele(mp3)

Suomalainen voi olla jäyhä puhumaan, mutta silloin kun savolainen pääsee haukkumaan pohjalaista tai hämäläinen karjalaista - silloin kieli notkistuu ja ilmaisu on värikästä. Maamme on täynnä omituista porukkaa. On vääräleukoja, puukkojunkkareita, tuppisuita ja turhannaurajia.

Kyllä kansa muistaa -ohjelmassa herkuteltiin heimovihalla ja puhuttiin suu puhtaaksi väärälle puolelle Suomea syntyneistä.

Lataa/kuuntele(mp3)

Jopa uimapuvun käyttäminen oli Euroopassa rajoittunutta 1900-luvun alussa. Naiset joutuivat nimittäin käyttämään tuolloin uimapukujen alla korsetteja ja sukkia. Miehet joutuivat pitämään rintansa piilossa 1930-luvulle asti, auringon ottaminen shortseissa johti vielä 1927 Lontoon Hyde Parkissa pidätykseen.

Suomessa alastomuus kuvataiteessa ja jopa setelien kuvituksessa johti kiivaaseen keskusteluun säädyttömyydestä vuosisadan alkuvuosikymmeninä.

Alastomuuden ja synnillisyyden yhteyttä älysi hyödyntää myös varhain elokuvateollisuus, joka tajusi länsimaisen kulttuurin kaksinaismoraalin tuovan varmuudella paljon katsojia paljaan pinnan ystäville ja vihollisille.

Kyllä kansa muistaa -lähetys perehtyi mainoshistorian villeimpiin fraaseihin. Mitkä mainokset ovat jääneet kansan mieleen tehokkaina, ärsyttävinä, hupaisina?

Lataa/kuuntele(mp3)

Talvisodan syttyessä reilu viidennes työikäisistä suomalaisnaisista työskenteli tehtaissa. Sotien jälkeen maatalouden rooli naisten työllistäjänä väheni entisestään, jolloin naisten kannalta myyjän työ ja konttoriammatit näyttivät turvatuilta. Kun naisten ansiotyössä käynti yleistyi 60-luvulla, sen peruste oli erilainen kuin aikaisemmin. Naiset halusivat käyttää hankkimaansa koulutusta ja avartaa maailmaansa kodin ulkopuolelle.

Kyllä kansa muistaa -lähetys kaiveli muistijälkiä ajoista, jolloin nainen ilmestyi suomalaiseen työelämään.

Lataa/kuuntele(mp3)

Maito on arkinen elintarvike, jolla on valtava poliittinen voima. Maito on heiluttanut suomalaista yhteiskuntaa useasti, sen sanotaan vieneen maan yleislakkoon vuonna 1956.

Vieläkö muistatte, miltä maistuu vastalypsetty maito? Onko teillä lypsytaito hyppysissä?

Perjantaina 22.9. Kyllä kansa muistaa -ohjelma keskittyi maitoon liittyviin muistoihin Yleisradion ääniarkiston aarteiden siivittämänä. Ohjelman toimittaa Eve Mantu ja arkistoa on kolunnut Tapio Pajunen.

Lataa/kuuntele(mp3)

Tekevälle sattuu. Yleisradion radioarkistoon on taltioitu pönäköiden juhlahetkien lisäksi myös rimanalituksia, mokauksia ja mahdottomien olosuhteiden pilaamia radiolähetyksiä. Perjantaina 15.9. muisteltiin tätä vähemmän juhlallista radiohistoriaa.

Toimittaja voi joutua naurulokkien ulostepommituksen kohteeksi tai keskelle räjähteleviä televisiolamppuja. Ja joskus alkaa naurattaa, vaikka pitäisi pysyä asiallisena.

Lataa/kuuntele(mp3)