Muistoja öljystä, margariinista, voista ja sianihrasta. Milloin terveystaistelu "huonoja rasvoja" vastaan alkoi? Mitä muistatte margariinisodasta, rottarasvakohusta?

Lataa/kuuntele(mp3)

1900-luvun alussa erilaisia olivat irtolaiset, prostituoidut ja vammaiset. Aistivammaiset sekä kehitysvammaiset ja mielisairaat olivat outoja, sillä he eivät kyenneet elättämään itseään. Heihin liittyi mystisiä uskomuksia; vamma oli Jumalan rangaistus ja heidän näkemisensä saattoi järkyttää terveitä ihmisiä.

Uskottiin, että poikkeavat oli varminta sulkea laitoksiin. Kunnon kansalaiseksi irtolaiset saataisiin työllistämisellä ja vammaiset kasvatuksella ja koulutuksella. Vaivaishoidon yhteydessä huolestuttiin myös hoidon kustannuksista ja myöhemmin alettin Suomessakin ahdistamaan vammaisia rotuhygienian vaatimuksilla.

Kuinka farmarihousut saapuivat Suomeen? Jotkut onnelliset olivat käyneet farkkuostoksilla Ruotsissa tai saaneet amerikantuliaisia jo aikaisemmin, mutta kotimaisia farkkuja alkoi saada 50-luvun puolivälin tienoilla. Alkuun farmarihousuja pidettiin monin paikoin täysin sopimattomina. "Rokkarien ja raggarien vaatteet" ovat kuitenkin menettäneet kapinallisuuttaan. Niistä on tullut koko kansan vaatetusta. Ensimmäinen sukupolvi on menossa farkuissa hautaan, sanoo eräs muotialan asiantuntija osuvasti.

Lataa/kuuntele (mp3)

Olympiaurheilu on jaloa kilvoittelua ja olympia-aate edistää maailmanrauhaa. Harva maailmassa näihin ihanteisiin enää uskoo. Olympiatulen syttyessä pidetään kuitenkin ilonpilaajina niitä, jotka muistelevat KOK:n rappiota, kisajärjestäjien lahjontaskandaaleja, boikotteja, dopingin salailua, olympia-aatteen valjastamista poliittisten järjestelmien veturiksi ja nationalismin vyörytystä maailmanrauhan äänien vaientajana.

Kuuntele/lataa mp3-äänenä

Jos on ihmisellä ollut ongelmia viinan kanssa, niin on niitä ollut ikääntymisenkin kanssa. Sitä on yritetty jarruttaa kaikin keinoin. Myös ikuista elämää on haviteltu. Monissa kulttuureissa taruillaan elämäneliksiireistä ja nuoruuden lähteistä. Keskiaikainen neronleimaus oli muun muassa hengitellä nuoren neitsyen hengitysilmaa nuorentumistarkoituksessa. Millaisin konstein pysytään nuorena ja pidennetään elämää?

Kuuntele/lataa mp3-äänenä

Kun kieltolaki tuli Suomessa voimaan vuonna 1919, suomalaiset joivat vähiten alkoholia koko Euroopassa. Tästä huolimatta raittiusliike loi nopeasti myytin suomalaisesta viinapäästä, joka heikkoudessaan aiheuttaa poikkeuksellisen paljon harmia ja murhetta.

Kieltolaki demokratisoi symbolisesti alkoholikulttuuria ehdottomuudellaan, mutta se sai suomalaiset suosimaan väkeviä. Sodan jälkeen luotu ostajatarkkailujärjestelmä sitoi kansalaiset yhden alkoholimyymälän asiakkaiksi ja pakotti käyttämään viinakorttia.

Keskioluen vapauttaminen vähittäismyyntiin 1960-luvun lopulla ja Alkon yritys ohjailla suomalaisten juomatapoja eurooppalaiseksi synnyttivät kestävän kehityksen kosteat sukupolvet.

Imetyksen puolesta on kampanjoitu jo 1700-luvulla. Silloin äitejä kehotettiin luopumaan maitosarvista ja tarjoamaan rintaa. 1900-luvun alussa syöttörytmi oli "preussilainen". 1920-luvullakin vielä neuvottiin pitämään tiukka roti imetystiheydessä.

Imetettiinkö teitä vai tarjottiinko kauralimaa, lehmänmaitoa, teollista vastiketta?

Eve Mantu muistelee imeväisten ruokintasuosituksia, imettämisen historiaa ja teollisen vastikkeen tuloa Suomeen.

Kuuntele:

Kuuntele/lataa mp3-äänenä

Kuuntele lähetys: Valitsijamiesvaalista kansanvaltaan. Mitä on jäänyt kansakunnan muistiin sodanjälkeisistä presidentinvaaleista?

Ohjelma sisältää arkistonäytteitä. Se lähettiin YLE Radio 1:ssä maanantaina 13.1.2006.

Kuuntele:

Kuuntele/lataa mp3-äänenä

Kuka on ollut lähimpänä tulla valituksi Suomen tasavallan presidentiksi?

Kommentoi ja keskustele!