Eilen lauantaina finalistit saivat harjoitella orkesterin kanssa. Samalla tehtiin tv- ja radiohaastatteluja. Finalistien radiohaastattelut voi muuten käydä jo kuuntelemassa YLE Areenasta. Kätevästi oikeaan paikkaan pääsee vaikka Radio 1:n Lappeenranta-sivujen kautta (linkki Kuuntele YLE Areenasta). Nyt menossa on kenraaliharjoitus, jossa illan suoraa televisiointia varten kaikki käydään läpi oikein tarkemman kanssa.
Täällä on pohdittu paljon kilpailun järjestämisaikataulua, kysellään josko joka toinen vuosi olisi liian tiheä tahti. Joidenkin mielestä lavalle ei viime aikoina ole saatu riittävää määrää karismaattisia kokelaita yleisöä viihdyttämään. Minusta salissa on kyllä ollut oikein mukava määrä laulutaiteesta kiinnostunutta väkeä, sekä paikallista porukkaa että valtakunnallisesti vaikutusvaltaisia asiantuntijoita. Eihän tässä mistään sirkushuvista kuitenkaan ole kyse vaan nuorten laulajien keskinäisestä mittelöstä.
Sitten on puhuttu kisan kansainvälistämisestä joka toinen kerta. Paikallisessa lehdessä väläytettiin että tuossa vieressähän on miljoonakaupunki, josta kyllä riittäisi väkeä. Tätä on pakko kommentoida; ei minusta laulukilpailu tule kansainväliseksi siitä että paikalle saadaan muutama venäläissopraano. Olisiko vastaavasti niin että jos laulukilpailu käytäisiin Turussa niin muutama tukholmalaisbaritoni tekisi siitä kansainvälisen?
Inflaation uhka
On hieman epäselvää, onko kilpailun pääasiallinen tarkoitus sittenkään palvella Suomen musiikkielämää ja tarjota nuorille laulajille esiintulomahdollisuuksia, vai tulevatko laulajat todellakin vain viihdyttämään joululomiaan viettävää yleisöä ja kiillottamaan "laulavan Lappeenrannan" mainetta?
Kaksivuotinen sykli on niin tiheä, että on päivänselvää, ettei jokaiseen kilpailuun riitä niitä selvästi erottuvia staroja. Lisäksi kun joka toinen vuosi leivotaan kaksi voittajaa, Lappeenrannan kisan voiton merkitys kärsii väistämättä inflaation laulukentällä. Näin kaupungin ja kilpailun maineennostatusyritys oikeastaan kääntyykiin itseään vastaan.
Kansallisia laulukilpailuja - vaikkakin huomattavasti suppeampia - järjestetään Suomessa useita. Jos Lappeenrantaan pääsisi kisaamaan vain joka kolmas tai jopa joka neljäs vuosi, kilpailu voisi nousta aivan omaan kuninkuusluokkaansa. Silloin sen merkitys Lappeenrannan PR-tapahtumana tosin saattaisi kärsiä. Kansainvälisyyttä meillä sen sijaan lienee riittämiin hienossa Mirjam Helin -kilpailussa.
S. Poppius