(YLE Radio 1, ma 29.9.2008 klo 9.06-10.00)
Markus Kajo kaivaa YLE:n radioarkiston kätköistä tällä kertaa jatkoa jo tutuille tarinoille.
Mauri Soikkasen ja Adolf Turakaisen matka pitkin itärajaa on edennyt Saaren pitäjästä Ilomantsin Möhköön.
Sodissa kovia kokeneilla kunnailla toimittajat tutustuivat Möhkön kuuluisaan rautaruukkiin. Samoin heille selvisi, mistä Lutikkalinnan nimi oli peräisin.
Lisäksi Kajo tarjoilee sanojensa mukaan 'absurdia, outoa ja kummallista' kuultavaa. Ainakin Alexis af Enehjelmin vierailu Kaukopään tehtaan ruokalassa on varsin vikkelää radioraportointia.
Alkuun kuitenkin Markus Kajo johdattaa kuulijat opettaja Siina Taulamon seurassa toiseen kertaan Itä-Karjalaan. Siellä Taulamo vieraili jatkosodan aikana.
Nyt puheena on karjalaisten, voisiko sanoa oikeamman ja täydemmän, elämän ilot ja surut. Kuolema oli karjalaisille asia, jota ei ollut syytä piilottaa. Se oli läsnä, osana elämää.
Tervehdys Markukselle
Tervehdys täältä syysruskan kultaamasta Päämajakaupungista Sinulle. Väriloisto tänä syksynä on ylen kaunis. Oikeastaan minun piti vain kiittämän sinua taas ihanasta tunnista menneessä ajassa. Maanantaina ei voitu kuunnella, nyt oli sopiva aika. Tuo karjalaisen opettajan juttu sai kyllä suolavettä poskipäille, tuolle karjalan pojallekin, minusta nyt puhumattakaan. Sinä olet kyllä ihmemies, mielestäni, valitessasi sieltä miljoonalaatikoista näitä ylen herkkiä tarinoita. Varmasti omituinenmies, sillä tapaa, että osaat sykähdyttää, etsiä herkkiä, kuin myös ronskia juttuja, mutta et koskaan yhdentekeviä, se on lahja, jonka lienet saanut äidinmaidossasi. Meidän pihallemme on tuota Ilomantsin Möhkön ruukista metritolkulla rautamalmijätettä, oliko se suhnaa?.Toimme parina kesänä Möhköstä, kun se oli meistä niin kaunista, ja pyysimme laivakahvilan pitäjältä josko saisimme kerätä noita kauniita vihreitä "lasikiviä", joksi lapsenlapsemme niitä ovat nimittäneet, ja toiset timanteiksi lasipurkkiin kerätessään muiden kiviensä joukkoon.
Möhkö, kuin Ilomantsikin, Raappanan majoineen,mm. on upea paikka, paljon nähtävää, niin kuin muutoinkin rajanpinnan pitäjissä. Odotamme innolla tulevia matkakuviasi me, kun ajoimme yks kesä ikimuistoisen reissun aloittaen Imatralta ja jatkaen rajanpintaa, niin liki kuin vain oli luvallista ja lopetimme matkan Sallaan.Yhden järven päädyssä, jossa kulki valtakunnanraja, oli appiukko kertonut, että jos kotimökistä Ruskealassa rajan takana tulisi savu piipusta, se näkyisi tässä kohtaa. Siinä seisoimme tovin. Huikeita maisemia, historiaa, ihania ihmisiä kortteeripaikoissa ja kävinpä kotijokeni latviollakin Iijärvellä, vaikka sehän tosin alkaa nuapurin puolelta. Odotamme siis innolla rajamatkakertomuksia. Kiitos Markus sinulle,että jaksat kaivella miljoonalaatikoita edelleenkin. Lämpöiset terveiset sinulle täältä "tutuilta nurkilta", ja kaikkea hyvää syksyyn, kuulemisiin
Eeva-Liisa ja Pertti