Skip navigation.
Home

Laukkukauppiaita ja lapsiavustusviljelmiä

(YLE Radio 1, ma 1.12.2008 klo 9.06-10.00)

Markus Kajon radionauhojen aarteistosta pongahtaa tällä kertaa omituisia yhteensattumia.

Vienankarjalainen Toivo Heikkinen muisteli laukkukauppa-aikojensa hurjia sattumuksia Toivo Heikkisen haastattelussa 1955.

Niilo Ihamäki taas oli saanut v. 1967 mikrofoninsa ääreen toisen laukkukauppaa tunteneen ihmisen, kannakselaisen Elsa Sahlberg-Sarron.

Kannaksen ja Vienan lisäksi ohjelmassa käydään Ruovedellä ja Sallassa.

Sallaan on edennyt itärajan odysseiallaan tutkapari Turakainen-Soikkanen. He käväisivät siellä sodan jälkeen uuteen paikkaan rakennetulla kirkonkylällä ja koskemattomien korpien keskeen rakennetulla Mikkolan karjatilalla.

Alussa kuullaan kuitenkin kummia. Kajo kertoilee Suomen huonekaluteollisuuden tulevasta menestystuotteesta, pimeästä aineesta rakennetuista huonekaluista.

Samoin ensimmäisessä Alexis af Enehielmin jutussa selviää, mikä on lapsiavustusviljelmä.

Pimeästä aineesta hyötyä seksityössä

Juu. Se olis tosi hienoa jos ne tutkijat löytäisivät sitä pimeää ainetta ja varsinkin jos löytyisi myös jotain lateksin (tai polyuretaanin) kaltaista pimeää ainetta, josta voisi valmistaa pimeitä kondomeita.
Pimeistä kondomeista voisi olla hyötyä, kun kohdalle sattuu kortonkikammoinen seksiasiakas. Silloin voisinkin vaivihkaa ottaa sellaisen pimeän kondomin. Kalua eloon hieroessani voisinkin samalla livauttaa päälle pimeän kondomin. Aijä ei huomais mitään eroa nussimisen tuiskeessa. Mutta voishan se vähän ihmetellä näkyä, kun heitän sitä pimeää kortsua roskikseen ja siitä näkyis vaan kortun sisällä oleva mälli.
No joo... kaikkea sitä tuleekin mieleen.

Laukku ja lafka

Kiitos taas aamun Kajosta! Tällä kertaa laukkukauppiaista kertoneesta.

Monet tutut, mm. omat vanhempani, ovat kertoneet vielä 1920-luvulla (ellei sitäkin myöhemmin?) Keski-Suomessa jalan kulkeneista laukkukauppiaista ja hevosilla liikkuneista saviastioiden ja orehtien myyjistä.

Mutta tänään kuulin muutakin laukkukauppiaista, kun kuuntelin Janne Saarikiveä Suomalais-ugrilaisen Seuran 125-vuotisseminaarissa Helsingin yliopistossa. Saarikivellä oli tuore etymologiaehdotus sanoille laukku ja lafka. Hän arveli kummankin sanan tulleen suomeen slaavilaiselta taholta ja merkinneen aluksi kauppaa. Merkityksen muuttumisen kaupasta laukuksi ('kauppa' -> 'laukku') selittäisi se, että juuri laukkukauppiaat olivat kauppoja isoine laukkuineen.