Kuuluuko isoäiti Suomessa perheeseen?

Voittaja oli Jorma Vuorio, jolla oli realistinen ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvan kannalta TASAPUOLINEN näkemys asioiden hoidosta. Vuorio ei uskonut tai uskotellut eri mielipiteitä "tunneäly" leiskuen, vaan analysoi tilannetta ja sen vaatimia toimia kylmän rauhallisesti.

Vappu Taipaleella on edelleenkin jalat tukevasti irti maasta. Hän elää omissa haavemaailmoissaan ja haluaa vetää muutkin siihen jälkisosialistiseen utopiaansa mukaan. Voi noita maahanmuuttouskovaisia: kun oppisivat edes perustelemaan väitteensä faktoilla, niin ei aina tarvitsisi kuunnella tuota toiveajatteluun perustuvaa haihattelua...

Hyvähän Vappu Taipaleen on puhua, ikään kuin kaikki Suomen mummot ja sen lisäksi maahanmuuttajamummotkin olisivat hänen kaltaisiaan luksusmummoja. Hän maalasi aivan liian ruusuisen kuvan maahanmuuttajamummoista. Ei 70-vuotias mummo, eikä edes 60-vuotias mummo, takuulla sijoitu Suomessa työelämään, vaan kuten vastaväittäjä sanoi, hoitolaitoksiin siinä vaiheessa kun omaiset eivät jaksa/viitsi enää hoitaa. On ihmeellistä, että nämä mummot hakevat Suomesta oleskelupaikkaa vasta sitten, kun aviopuoliso on kuollut. Hoidettakoon mummot ja vaarit omissa maissaan, Suomella ei ole varaa moiseen invaasioon. Otettaisiinko Venäjälle meidän mummojamme, jos sinne joku olisi menossa? Kysyn vaan! Eli Vappu Taipale hävisi.

Kyllä tämän väittelyn selkeä voittaja oli mielestäni Jorma Vuorio. Vappu Taipale oli harvinaisen oikeassa kommentoidessaan väittelyn jälkeen, ettei hän ollut "oikein terässä". Totta, häneltä tuntui puuttuvan kyky perustella rationaalisesti väitteitään. Lisäksi Vappu Taipale puolustautui melko aggressiivisesti ja tunneperäisesti vastaväittäjäänsä vastaan.

Taipale puhui itsensä aika nolosti pussiin esim. moittiessaan Suomen byrokraattista lupakäytäntöä ja sitä, pitäisikö lukutaidottomien, täysin oppimattomien isoäitien kyetä selviämään byrokratian viidakossa oleskelulupaa hakiessaan. Vuorio tyrmäsi tämän kritiikin asiallisesti toteamalla, että byrokratiasta selviämistä varten on avustajia ja ettei lupakäytäntöä voi vaihtaa hallitsemattomaan kaaokseen.

Niin, se mikä asiassa oli se nolo puoli on se, että Taipale hetkeä myöhemmin totesi, että nämä kyseiset isoäidit täytyy yrittää integroida suomalaiseen työelämään, ”saattaa leivänsyrjään kiinni ja työelämään mukaan”.

Siis nämä täysin kouluttamattomat, oppimattomat ja lukutaidottomat isoäiditkö? Haluaisinpa nähdä, mihin palkataan töihin ihmisiä, joilla ei ole suomen kielen taitoa, ei peruskoulutasoista tutkintoa - eikä edes lukutaitoa tai (Taipaletta lainatakseni) "eivät tunne kelloa".
Niin ja sitten tietysti on se Vuorionkin kommentoima seikka, että 70-kymppiset isoäiditkö työelämään?

Epäuskottavalta tuntui myös Taipaleen väittämä nykyaikaisista facebook-mummoista. Nämä – Taipaleen mukaan - vielä työiässä olevat hyvin koulutetut isoäidit ovat valveutuneita, mitä tulee uuteen teknologiaan, mm chattailuun, facebookiin ja sähköpostiin. Tuskinpa vaan. Kuinkahan suuri osa eläkeikää lähentelevistä (tai sen jo ylittäneistä) isovanhemmista hengailee netissä? Kenties se Taipaleen mainitsema fakta, että 10 % tekstiviesteistä lähetetään mummoille voi Suomessa olla totta, mutta siitä on todella pitkä matka mihinkään etä-isoäitiyteen skypen tms kautta. Ja sekö muka korvaisi aidon läsnäolon? Ei minun mielestäni edes meidän (suomalaisen) kulttuurimme mukaan! Rivien välistä olin lukevinani Taipaleella tietynlaista selittelyä ja anteeksipyytelyä omasta ”ura-mummoudestaan”, siis siitä, ettei ole töiltä ja uralta pahemmin jäänyt aikaa omille lapsenlapsille. Ei sellaista pidetä meillä tekno-Suomessakaan hyvänä ja esimerkillisenä isovanhemmuutena.

Vuorion väitteen mukaan emme aina voi mukautua muiden kulttuurien käsityksiin ja noudattaa maahanmuuttopolitiikassa sokeasti toisten kulttuurien käsityksiä perheestä – hän kysyi, mikseivät sukulaiset voisi käydä kohdemaassa vierailemassa isovanhempien luona. Tähänkään Taipale ei kyennyt estämään minkäänlaista kestävää vastaväitettä. Hänen mukaansa meidän olisi voitava muuttaa käsityksiämme perheestä aina kyseisen kohdekulttuurin mukaiseksi – eduskunta voisi muokata lakeja halutunlaisiksi.
Tottakai se voisi! Mutta kysymys onkin, haluammeko sitä. Ehkä se on nimenomaan Vappu Taipaleen toive, tuskin kuitenkaan kaikkien.

Kenties väittelyn pohjana olevassa maahanmuuttotapauksessa olisi täysin inhimillistä sallia maahanmuuttajaisoäidin jäädä perheensä luokse. Taipale tuntui kuitenkin kannattavan varsin kritiikitöntä, suorastaan selkärangatonta maahanmuuttopolitiikkaa, jossa sokeasti mukauduttaisiin kohdekulttuurin tapoihin. Ja samalla loukattaisiin meidän omia kulttuurikäsityksiämme puhumattakaan niistä Vuorion mainitsemista taloudellisista realiteeteista. Itse olen sitä mieltä, että on toimittava tapauskohtaisesti. Korostan, että maahanmuuttoviranomaiset eivät voi ohittaa inhimillisyyden vaatimusta ja karkottaa lähisukulaisia säädösten ja byrokratian taakse piiloutuen. Muttei kuitenkaan ole asiallista mennä myöskään päinvastaiselle täysin avoimelle, suorastaan edesvastuuttomalle linjalle, jota Taipale tuntui edustavan.

No, tämänkin Napit vastakkain -väittelyn analyysia haittaa itselläni (ja muillakin kommentoijilla näköjään!) selkeästi se, että omat mielipiteet alkavat sotkeutua asiaan.

Silti uskallan antaa tästä väittelystä Vappu Taipaleelle (ihan vain väittelytaitoihin perustuen) seuraavaa kommenttia:

Ei kuule Vappu tällä tavalla väittelyitä voiteta ja vakuuteta vastapuolta oman näkökannan järkevyydestä. Tällä tavalla argumentoimalla teet vain enemmän vahinkoa omalle asiallesi ja muutat pahimmillaan kannattajasi vastustajiksesi - paitsi tietysti sellaiset asian kannattajat, joita järkiperusteet eivät hetkauta, taidetaanpa heitä joskus fanaatikoiksikin haukkua.

Toivottavasti olet yleensä paremmassa terässä kuin tässä väittelyssä.

Epäreilua laittaa realisti asia-argumenteilla ja sosiaali-idealisti utopioineen vastakkain.

-kokonaan eri asia on, että VT on kääntänyt takkiinsa. Nyt hän puhui mummojen antamasta avusta ja helpotuksesta lapsiperheille.
Vuosien takaisessa keskustelussa hän johti sitä liikettä, joka teki yksityisen lastenhoidon käytännössä mahdottomaksi. Tämä siitä huolimatta, että heidän perheessään isoäiti hoiti kodin vanhempien ollessa yhteiskunnallisissa tehtävissään.

Taipaleen argumentit olivat uskomattomia.

Jonkin tutkimuksen mukaan 10% nuorten tekstiviesteistä menisi isovanhemmille?

En pitänyt Jorma Vuorion kylmästä tavasta katsoa maailmaa ja byrokratiaa. Toivoisin inhimillisyyttä päätöksiin.

Mielestäni Vappu Taipaleella oli hyvät perustelut ja erittäin kiinnostavia tutkimustuloksia taustanaan. Entäs sitten jos esittää "haavekuvia" keskusteluun? Haaveiden perusteellahan todellisuutta ja lakeja muutetaan. ja mielestäni meidän on syytä muuttaa näkemystämme perheestä laajemmaksi. Omaan perheeseeni ainakin kuuluu vanhemmat, veljet, siskot ja serkut vaikka emme asu saman katon alla!

Itse toivottaisin mielelläni tervetulleeksi isoäidit ja isoisät. Maahanmuuttajille lisästressiä tuo varmaankin sukuyhteyden katkeaminen ja isovanhemmat kiinnittävät lapset mukaan laajempaan jatkumoon. Varmasti siitä on iloa koko perheelle. koko ajan puhutaan yhteisöllisyydestä, tukekaamme siis sitä.

Ami

Vuorio voitti. Yhdyn edellä olevien mielipiteisiin. Taipaleen käsitykset mummojen sopeutumisesta Suomeen ovat lisäksi liian optimistisia. Mummon (isoisän!) saaminen Suomeen ei edes ole aina perheitten kannaltakaan pelkästään auvoista.
Suomessa asuva perhe on jo ehkä sopeutunut suomalaiseen elämäntyliin. Ulkomailta saapuva isoisä tai isoäiti helposti edustaa vanhaa auktoritarista patriarkaalista tai ikään perustuvaa määräysvaltaa. Tämä taas voi tuoda perheeseen pahoja ristiriitoja. Isovanhempien erilaiset käsitykset esim. naisten ja tyttöjen asemasta ja työnteosta
yhdistettynä auktoriteettiasemaan ei välttämättä ole positiivista monikulttuurisuutta. Molemmat ovat onnettomia juuriltaan reväisty isovanhempi ja Suomessa asunut perhe, joka joutuu astumaan ajassa taaksepäin.

Vappu Taipale oli kyllä taas erinomainen esimerkki ihmisestä, jolla ideologia peittää totaalisesti alleen järjenkäytön.

Ekassa lauseessa todetaan, että ne mummot on usein luku- ja kirjoitustaidottomia eivätkä osaa edes kelloa ja seuraavassa lauseessa he sitten ovat tulossa auttamaan Suomea uhkaavassa työvoimapulassa.

Miten on mahdollista, että suomalaisen vastuullisen sosiaalipolitiikan alan viraston johtajana on ollut henkilö, jonka käsitykset ovat näin epärealistisia ja naiiveja. Meille kerrotaan päivittäin julkisuudessa, kuinka paljon vanhusten hoito maksaa, mitkä ovat yhden vanhuksen laitospaikan kulut vuorokaudessa, vanhusten hoidon tasossa on puutteita sen takia, etteivät resurssit tahdo riittää jne. Ja nyt arvon johtaja toteaa 10 000 mummosta, että "mummot, voi, hehän ovat vain rikkaus". Ja pahempaa: meitä suuria ikäluokkia on syyllistetty olemassaolostamme ja siitä että tulemme yhteiskunnalle niin ja niin kalliiksi ja nyt venäläisten ja afrikkalaisten isovanhempien ylläpito ei ikäänkuin maksakaan mitään. Johtajan tulisi tietää, että meidän yhteiskuntamme perusarvoihin kuuluu ehdoton tasapuolisuus ja arvojamme loukkaa se, että omat kansalaiset ovat taakka ja ulkomaalaiset tulijat ovat "rikkaus". Juuri näin luodaan rasisitisia asenteita, joilta luojan kiitos olemme tähän saakka suuremmilta osin välttyneet.

Olen aivan samaa mieltä edellisten kolmen kommentoijan kanssa siitä, että ei kohdemaan kulttuuria tule muuttaa lähtömaan mukaiseksi.
Haluaisin hieman kommentoida Vapun tuomaa lähes yli-inhimillistä isoäitikuvaa, joka "tekee kaikkensa, jotta pääsee lastenlastensa luokse ja voi neuvoa ja auttaa kaikessa". Tämä on varsin hurskas ajatus ja varmaan lähes totta monen isoäidin kohdalla ainakin ajoittain. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin isoäideillä on joku tietty kuva isoäitiydestä, jota he haluavat päästä toteuttamaan tai tiedostamattaan toteuttavat. Eikä tämä kuva aina vastaa seuraavan sukupuolen odotuksia. Olen törmännyt Suomessa ajatukseen, että isovanhemmuus on sellainen status, että ei heille ole sopivaa ehdottaa esimerkiksi milloin tulla lastenlapsia hoitamaan, jotkin isovanhemmat haluavat sen itse määritellä. Eli summa summarum ei isovanhemmat ole aina, niin pyytettömiä kun mitä Vapun ideali-isovanhempi kuvasta voi päätellä.

Suomessa lähellä asuvat isovanhemmat voivat olla seuraavalle sukupolvelle siunaus tai voivat aiheuttaa monenlaista hiertoa. Suomessa isovanhemmat eivät kuulu niin kiinteästi perheeseen kuin esimerkiksi keskustelussa nousseessa Egyptissä. Suomessa tosin korkea elintaso mahdollistaa etäämmällä asumisen. Itse olen jo muutaman vuoden pohtinut kun laitoshoito on mitä on ja jos isovanhemmat eli tässä tapauksessa omat vanhemmat tai appivanhemmat vanhenee, niin olisiko parempi ottaa heidät meille asumaan. Mahdollisesti ottaisin. Olisikohan Suomessakin kulttuurin muutosta tässä vanhusten loppusijoituksessa tapahtumassa.
Kun olin lapsi minun äidin mummo asui lähes koko loppuelämänsä isovanhempieni yläkerrassa. Isopappa oli kuollut kaksikymmentä vuotta ennen isomummoa.
Mielestäni tuossa pakolaiskysymyksessä tulisi tapauskohtaisesti harkita kenet perheen jäsenet tänne saa tulla pakolaisten perässä muuttamaan.

Itselläni on useita pakolaisystäviä mm. Burmasta nyk. Myamarista. Tapaan heitä säännöllisesti. Eipä se ole ihan helppoa kuunnella kun he kertovat nuoret aikuiset, että eivät ole nähneet äitiänsä omien lastensa isoäitiään ja isäänsä yhdeksään vuoteen, mutta tietävät että he ovat kuitenkin elossa. Ymmärtääkseni ystävieni vanhemmat ovat mukana taistelussa kotimaansa puolesta sissisodassa. En tiedä onko heillä mahdollisuutta edes päästä Suomeen. Esimerkiksi tällaisten pakolaisten perheiden yhdistäminen mielestäni tulisi tulla kysymykseen suomalaisessa sivistysvaltiossa. Mielestäni, jos ihminen on tullut Suomeen todellisella pakolaisen statuksella, niin heihin tulisi suhtautua ystävinä ja auttaa kaikessa missä pystymme. Meillä on varaa tähän. Meillä ihmisillä on ongelmana ylensyönti kun toisella puolella maapalloa esim. Aasiassa ei ole kaikille edes riisikupillista päivässä. Itse olisin valmis edelleenkin tinkimään päivittäisistä ruoka-annoksista, jos me otamme lisää pakolaisia Suomeen. Jos otamme huomioon pakolaisten kohdemaan mukaisen perhekäsityksen, niin emme me käsittääkseni muuta Suomalaista kulttuuria. Suomalaisen joka elää omassa mökissään ei tarvitse muuttaa omaa perhekäsitystään, jos naapuriin muuttaa pakolainen jolla ydinperheeseen kuuluukin kolmesukupolvea? Ehkäpä me olemme Suomessa eläneet niin eristyksissä, että emme oikein ymmärrä erillaisuutta. Monessa maassa esim. Aasiassa on samassa maassa satoja etnisiä ryhmiä. Suomessa meillä on ollut viime vuosiin asti vain kourallinen kansallisuuksia.
Pakolaisviranomaisten tulisi huomioida pakolaiskiintiöissä jo valmiiksi se, että kun Afrikasta esim. Kongosta tulee pakolainen, niin hänen vanavedessään saattaa pyrkiä Suomeen sen kymmenen veljeä ja siskoa, neljä mummoa ja vaaria. Mielestäni tämä olisi sitä ennakoimista ja joustavaa pakolaispolitiikkaa. Kulttuurituntemus on varmasti a ja o pakolaisasioita käsiteltäessä. Mielestäni perhekäsitys ja erillaiseen tai omanlaiseen perhe-elämään tulisi kaikilla olla mahdollisuus Suomessa. Pakolaisella on käsittääkseni jo paljon sopeuduttavaa muussa kulttuurissa Suomeen tullessaan. Julkinen esiintymisessä tulee kuitenkin ottaa maan tavat huomioon.

Jos kohtelemme Suomeen tulevia pakolaia ystävinä, niin uskoisin että heistä tulee myöskin meidän ystäviä ja näin ei tarvitse nähdä heitä uhkana vaan he olisivat mahdollisuus. Jotenkin musta tuntuu, että somalialaisia kohtaan olemme jonkin verran epäonnistuneet. Voitaisiinko me tässä petrata myamarilaisten kanssa ja muiden tulevien pakolaisten kanssa. Suomesta voisi tulla vielä ihanne maa pakolaisille. Suomi voisi niittää positiivista mainetta ja arvostusta maana joka suhtautuu arvostavasti pakolaisiin. Tällainen ihanne oli jo muinoin heprealaisilla Kaanaan maassa. Ehdottaisin edellisten kommenttien kirjoittajille kylmien oikeiden faktojen sijasta kuvitella tilannetta, jossa itse joutuisi sisällissodan tähden muuttamaan toiseen maahan. Jos vihan ja julmuuden keskeltä joutuu lähtemään pakoon ja kohtaa kylmää tunteetonta pakolaispolitiikka ja jopa rasismia, niin millaiset edellytykset se antaisi uuden elämän rakentamiselle vieraaseen maahan. Tilanne ei onneksi useinkaan ole näin paha vai onko?
Meidän täytyisi pystyä Suomessa ottamaan enemmän pakolaisia, mutta ennen sitä meidän suomalaisten täytyisi muuttaa asennettamme pakolaisia kohtaan.

Vappu ikävä kyllä hävisi

Tunne äly ei ole huono ominaisuus.

Eikös tämä Taipale aikoiaan möläyttäny, että eläkeikä pitäisi nostaa 70-vuoteen. Jo silloin se nainen eli jossakin epärealistisessa todellisuudessa ja tauti on vaan pahentunu. Ei järjen häivää puheissa.

Media on tulvilaan egyptiläismummon kohtalosta kertovia juttuja, mutta kukaan ei ole huolissaan suomalaisäideistä, joilla ei ole laitoshoitoon joutumisen jälkeen vapaata muutto-oikeutta. Omat lapset ovat parhaassa tapauksessa yli tuhannen kilometrin päässä ja huono olo vaivaa sekä isovanhempia että lapsia.

Vaihtamattomissa vaipoissa viruvat, ylilääkityt vanhukset kärsivät ikävästä ja ajautuvat pahimmassa tapauksessa jopa itsemurhiin. He eivät ole kuitenkaan medialle yhtä herkulllinen kohde kuin nämä globaalit tapaukset. Oudointa on se, kun tähän samaan sekoiluun menee mukaan henkilö, joka on suomalaisia vanhuksia edustavan järjestön luottamustehtävissä. Vähintä mitä hän voisi tehdä olisi tuon paikan jättäminen.

Sen arvasi etukäteen mitä mummo vappu taipale sanoo ulkomaalaisten mummojen maahantuonnista.
Mummojen tulolle hän ei asettaisi mitään rajoja vaikka tulijoita olisi 12 mummoa per perhe. Tervetuloa vaan kaikki. Vappu on lentokentällä vastassa.
Laskun maksavat suomalaiset köyhät.

Lapseni isovanhemmat ovat Kiinassa. Niukin naukin pärjäävät siellä. Pärjäävät kuitenkin. Pitäisikö nyt minun, vaimoni ja lapseni muuttaa Kiinaan. Ts. Vappu Taipale ei ymmärrä kokonaisuuksia. Olen pahoillani hänen puolestaan.

Selkeäsanainen ja tilannetajuinen Vuorio antoi argumenttinsa putoilla Taipalen päälle hienotunteisen pehmeästi. Eihän nyt kuuminta hottia edustava virtuaalimummo voi edes puhua näiden tulossa olevien, eri kulttuureita edustavien lähimummeleiden puolesta, jotka lähinnä muistuttavat meidän evakkorekiemme matkalaisia. He toki lämpimästi elävät lapsuuden muistoissamme karjalanpiiraineen ja perinneleikkeineen. Eikä heitä ainakaan helpolla nyky-Suomen työtehtäviin kouluuteta. Ja entäs ne papat ? Ei heitä voi sinne jättää jos ne mummot tulevat! Siinä onkin miettimistä.

Mielestäni suomalaisista löytyy murheellisen paljon muukalaisvihamielisyyttä. Vaikka tänne ei tulisi yhtään maahanmuuttajaa eivät köyhät saisi yhteiskunnalta enemmän rahaa kuin mitä päättäjämme ovat valmiita heille suomaan.
Meillä on juuri nyt käsillä se hetki, jolloin täytyy pyrkiä turvaamaan maahanmuuttajien uuden sukupolven kotouttaminen yhteiskuntaamme. Parhaat tuloksethan saadaan silloin, jos lasten vanhemmat suhtautuvat suhteellisen positiivisesti meidän kulttuuriimme, mutta opettavat jälkipolvelle omat arvonsa ja kulttuurinsa perusteet. Jos vanhemmat ovat töissä ja pyrkivät vielä itse opiskelemaan iltaisin, silloin isovanhemmat olisivat suuri voimavara perheille ja toimisivat kulttuurinsiirtäjänä lapsille ja nuorille. Näin saisimme myös riittävästi esimerkiksi venäjän-,arabian ja kiinankielisiä suomalaisia globaalin talouselämän tarpeisiin.
Tietenkin jokainen mummo ja vaari on erikoistapaus, sillä kukaan ei varmasti halua tänne kielitaidottomia vanhuksia, joilla ei oikeasti ole täällä ketään, joka huolehtisi heistä.

no eihän tossa oikein ole mitään kommentoitavaa.vuorio asiapuheella voitti ja hyysääjä mummo hävisi.

Samaan aikaan kun Vappu Taipale puhuu ulkomaan mummojen puolesta Ilkka Taipale puhuu syrjäytyneiden suomalaismiesten puolesta. Onko nyt menossa jokin tulevaisuuden komppis. Syrjäytyneille suomalaismiehille mummovaimoja.