Ensimmäinen päivä tätä projektia on poissa.
Miten olin, kuinka vietin? Löysinkö ulkopuolisuutta, sainko mitään?
Olkaa täynnä kysymyksiä sillä tämä pakottaa minut miettimään ulkopuolisuutta, vääjäämättä. Joudun siis itse ulkopuolisuuden kehään miettimällä sitä. Enhän voi olla enää sisäpuolinen, omalla tavallaan tavallinen. Ei kai kukaan mieti ulkopuolisuutta arkielämässään joka päivä? Ainakaan vapaaehtoisesti.
Viime yö oli levoton, keksin monta loistavaa ja käänteentekevää ideaa. Aamulla ne valuivat hammastahnan kyydissä pois.
Olen ulkopuolisuuden metsästäjä. Yritin tänään väkisin saada jostain ulkopuolista materiaalia, tämähän on kuitenkin verkko kohti radiodokumenttia. Siihen tarvitaan materiaalia, tänne tarvitaan materiaalia.
Minulla on ääni sekä kuva. Saaliini löytyy seuraavista kirjoituksistani. Mikä päivä, mikä kuulas kauneus, kylmyys ja epävarmuus.
Kuka voi olla sisäpuolinen?
Suomen kieli taitaa tehdä meistä kaikista ulkopuolisia, sillä sanalle 'ulkopuolinen' ei ole kunnollista vastakohtaa. Mielestäni 'sisäpuolinen' ei ole mikään oikea sana. Käytät sitä tavallinen-sanan synonyyminä. Onko ulkopuolinen sitten sama kuin epätavallinen?