Reetta Röngän ensimmäisessä ohjelmassa ylistetään aktiivisia ihmisiä, erityisesti poliittisesti aktiivisia.
Poliittinen aktiivisuus on kimurantti juttu. Toisaalta poliitikot tuntuvat vaan pelaavan likaisia pelejään. Ei, tässä ohjelmassa ei ylistetä poliitikkoja vaan meitä taviksia, meitä jotka äänestämme. Oma ääni on hieno asia! Sen käyttämisestä voi päättää ihan itse.
Siis kirkkoveneen, tyhjän, Aku Ankan tai itsensä äänestäminen on anarkistinen teko! Sekin on vaikuttamista verrattuna äänestämättä jättämiseen.
Hienoa äänestäminen on ollut ennenkin, osoittaa Reetta Rönkä. Hän on löytänyt Radioarkiston kätköistä jutun, jossa Pelle Miljoona ja Armi Aavikko kertovat äänestämisestä vuonna 1979.
Voimaa ja historian siipien havinaa on myös Reetan tarjoamassa jutussa satavuotiaasta Otto Setälästä, joka oli vuonna 65 käynyt äänestämässä kaikissa siihenastisissa vaaleissa.
Ääntänsä on voinut käyttää niin monella tavalla. "Kaksikymmentäyhdeksänvuotias hauskannäköinen virkanainen" ei kunnallisvaaleissa 60-luvun lopulla missään tapauksessa aikonut äänestää naista, tulee esiin Asta Heickellin jutussa.
Yhtälö nainen ja ääni ei tosiaankaan ole aina ollut itsestään selvästi naisen oma ääni. Siitä ei ole kauaa, kun puolison mielipide ohjasi naisen poliittista mielipidettä.
Ohjelmassa käydään myös Englannin vaalitunnelmissa 50-luvulla ja Velkualla. Siellä äänestämättömyydelläkin on ollut vaikutusta.
Reetta Röngän aikalaishavainto on, että wikipediasivistys ja burgerkulttuuri eivät ole ihmiskunnan viimeinen pysäkki. Mitä mieltä sinä olet? Onko poliittinen vaikuttaminen tie parempaan maailmaan vai suora toiminta?
(YLE Radio 1 maanantaina 6.7.2009 klo 9.05 - 9.58.)