Pattitilanteesta
yhteisymmärrykseen
Markku Vuori lähetti Kodin
kääntöpiirille postikortin: "Apua! Huonekalut läjässä
(ollut 1,5 kuukautta). Katto maalattu. Tapeteista ei
yhteisymmärrystä. Kauanko tätä kestää? Terveisin
hermoraunio."
– Oikeastaanhan tässä oli kyse
testistä, jossa katsottiin, kenen hermot kestävät, Anna-Liisa
Vuori nauraa kuvausten alkaessa.
Särmikäs valkeakoskelainen
pariskunta on päätynyt olohuoneensa remontissa pattitilanteeseen,
kun kattoa on maalattu ja maalattu, mutta työn tulos ei oikein
tyydytä rouvaa. Siinä vaiheessa isäntä menee lakkoon ja
ilmoittautuu kuvauksiin.
Valkoista vai
värikästä?
Sisustussuunnittelija Pirkko
Välikoski toteaa, että sovittelijan rooli on varsin tavallista
hänen työssään. Hän kuuntelee kumpaakin osapuolta ja ehdottaa
kompromisseja. Markun avuksi remonttia tulee tekemään Johannes
Istolainen, joka oli mukana jo tämän tiilivuoratun omakotitalon
rakennusvaiheessa 1980-luvulla.
Anna-Liisa saa keskittyä
materiaalien ja huonekalujen hankintoihin, mihin Markku antaa vapaat
kädet. Joskin päälinjat on ratkaistava yhdessä. Anna-Liisa
haluaisi vaaleata, melkein valkoista, kun taas Markku pitää
voimakkaista väreistä.
Sovitteluratkaisuna olohuone alkaa
muuttua vaaleiden mutta ruskeaan taittuvien lämpimien tapettien,
maalien ja huonekalujen avulla. Samalla remontoidaan olohuoneen
yhteydessä oleva ruokailutila ja eteinen. Pariskunnan taulut
asetellaan huolella.
Vanhaa sohvaa tulee
ikävä
Anna-Liisa Vuori on kiireinen
kiinteistönvälittäjä, joka tekee pitkiä työpäiviä ja saapuu
kotiin vasta iltamyöhällä.
–
Ehkä juuri siksi olen aina toivonut hyvin vaaleaa kotia, koska koti
on minulle rauhoittumisen paikka, hän kuvailee.
Markku Vuori puolestaan on
eläkkeellä tienrakennustöistä. Hän harrastaa mieskuorolaulua ja
lyijylasitöitä ja on heistä kahdesta enemmän kotona. Niinpä
vanha sohvakalusto on hänelle erityisen rakas.
– Minusta vanhan sohvan olisi
voinut korjata. Enkä minä oikeastaan muutenkaan olisi halunnut
mitään muutosta. Vanhat tapetitkin olivat niin hyvät, Markku
virnistää.
Rahaa kuluu 53
000 markkaa
Vuorien kahdesta pojasta
nuorimmainenkin on muuttamassa kotoa pois, minkä takia remontti
tuli ajankohtaiseksi. Ja tarpeelliseksi, sillä remonttia ei talossa
ole aikaisemmin tehty. Siksi rahaakin on varattu riittäväksi.
Tosin Markku arvelee sitä kuluvan
20 000 – 30 000 markkaa, mikä hupenee jo huonekaluliikkeessä.
Anna-Liisan alkuperäinen arvio pitää hyvin; rahaa kuluu
kaikkineen yhteensä 53 000 markkaa.
Suurimmat menoerät ovat:
– sohva 21 990
– maalaus ja tapetointi, työ 7 200
– lamput 5 700
– nojatuoli 4 050
– maalit 3 000
– matot 3 000
Suunnittelijan apu oli
korvaamatonta
Markku ottaa remontin kustannukset
tyynesti. Naisten valitsema uusi alcantarasohvakin on hänen
mielestään "hieno laitos". Markun filosofinen neuvo
kuuluu, että elämän kiertokulkuun kuuluu ottaa rahaa pankista
ulos. Nyt on vain jätettävä ulkomaanmatka tai pari väliin.
Molemmat ovat tyytyväisiä
muutokseen. Sisustussuunnittelija Pirkko Välikoskea pariskunta
kiittää vuolaasti.
– Suurin muutos lähti oikeastaan
olohuoneen ison, 80-luvulle tyypillisen kappalaudan poistamisesta.
Siitä oli puhuttu vuosia eikä se käynyt Markulle mitenkään.
Sitten tuli Pirkko, joka sanoi, että kappalauta pois ja niin se
lähti heti. Jos olisin tämän tiennyt, moni muukin asia olisi
meillä hoidettu Pirkon kautta, Anna-Liisa nauraa.
Toimittaja
MARITA SALONEN