yle.fi


Sijaisäiti - ennakkotehtävä

Sijaisäiti - ennakkotehtävä

Kirsikka Arkimies
23. helmikuuta 2010 Kommentit: 4

1) Mistä tarina kertoo?

Lastensuojelun vuoksi huostaan otetulle Pyrylle sijaisvanhemmaksi ryhtyvä lapseton kaupunkilaissinkku (JAANA) kasvaa äidiksi vasta kun uskaltaa luopua haaveidensa lapsesta ja nähdä todellisuuden. Vanhemmuuden onni voi olla haurasta, mutta koko elämän mullistavaa.

2) Miten tapahtumat lähtevät liikkeelle?

Lapsettomuudesta kärsinyt, hiljattain eronnut, korkeasti koulutettu 38-vuotias JAANA saa töihinsä puhelun sosiaalitoimelta: - Olette ilmoittanut kiinnostuksestanne sijaisvanhemmaksi. Perhettä vailla on nyt 75 huostaan otettua lasta. Pisimpään ovat jonottaneet kolmivuotias Emmi, neljä sisarusta ja kymmenvuotias Pyry. Mahtaisiko joku heistä kiinnostaa?

Miten tarina kehittyy?

Jaana puntaroi TYÖKAVERINSA, MUMMUNSA ja perheellisen miesystävänsä JYRKIN kanssa ratkaisuaan. SOSSU tutkii Jaanan taustat. Jaana toivoo kolmivuotiasta sisäsiistiä tyttöä, ja hommaa valkoiseen design-kotiinsa varusteet tätä varten. Viikon päästä hänen luokseen muuttaa 10-vuotias Jaanaa pitempi poika, joka on kiertänyt monissa sijaisperheissä ja laitoksissa. Samalla sisään astuvat monet muut ongelmat: varastelu, lika, pissaaminen ovet auki, mieheksi kasvaminen, ristiriidat pojan ALKOHOLISTIVANHEMPIEN kanssa, sossujen yllättävät tarkastuskäynnit ja alituinen kokkaaminen, siivoaminen, pojasta huolehtiminen ja Jaanan vihaama jääkiekko.

Koko elämän mullistumisen jälkeen Jaana huomaa, että on kasvanut äidiksi, koska nauttii kalsean jäähallin hientuoksusta ja kannustaa Pyryä pelissä naama raivokkaan punaisena. Äitiys onkin jotain muuta, mitä hän on ajatellut. Käännekohta tapahtuu, kun Jaana aikoo luovuttaa. Pojan vanhempiin lopulta tutustuessaan Jaana huomaa itse tarvitsevansa muutosta eniten. Loppukohtauksessa Pyry kutsuu Jaanaa ohi mennen äidikseen.

Henkilöiden ristiriita:
JAANA: Itsekästä, hallittua ja suojattua elämää valkoisessa kodissaan elänyt hygieniatutkija Jaana huomaa, että eräänä päivänä eteisessä on 41-numeron kuraiset talvilenkkarit. Monissa sijaisperheissä riepoteltu 11-vuotias Pyry on muuttanut sisään ja tuonut design-pöydälle keppejä. Jaanan täytyy kasvaa erilaiseksi ihmiseksi kuin on suunnitellut. Suhde perheelliseen insinööripoikaystävään joutuu koetukselle. Akateemisissa piireissä liikkunut Jaana saa työttömiä alkoholisteja uusiksi sukulaisikseen.
PYRY: Juoppojen, mutta rentojen vanhempien lapsi joutuu gourmet-pöytiin, väitöstilaisuuksiin ja pänttäämään englantia seuramatkaa varten. Pienikokoinen, jakkupukuja käyttävä nainen komentelee häntä. Mitä yhteistä hänellä on tuon vieraan muijan kanssa?

Keskeisten henkilöiden luonnehdinta kolmella lauseella:
PYRY on iso, arvoton, kömpelö mutta sympaattinen ja puheissaan oikeaan osuva poika. Suljetun oven takana hän leikkii pehmoilla ja piirtää henkilökuvia. Pyryllä on yllättäviä taitoja, joita on oppinut
pakon edessä.
JAANAlla ei ole autoa, eikä isoa kattilaa. Jaana on hankkinut sijaislasta varten kaikki turvallisuusstandardit täyttävän pinnasängyn. Jaana tahtoo lapsen, koska haluaa olla äiti.
SOSSU: Vanhempi elämää nähnyt nainen, joka pitää juoppoakin ihmisenä.
JYRKI: Vaimoaan pettävä insinööri, joka on innostunut japanilaisesta kulttuurista.
MUMMO: Karjalaismummu, joka tietää, että evakkokuormaan tulee aina jotain ei-toivottua, mutta elämässä tarpeelliseksi osoittautuvaa.
PERA (Pyryn isä) Tumppaa tupakin design-sohvaan jos niin haluaa. Antaa kukkia äitienpäivänä.
SEIJA: (Pyryn äiti) Luovuttanut ihminen, joka ei paljon tapetista eroa. Kannustaa Ilvestä.

Valintaperusteet:

Lähtötilanne on selkeä ja yksinkertainen, mutta sisältää heti suuren konfliktin, jonka on helppo nähdä tuottavan toimintaa. Henkilöiden eriparisuus mahdollistaa tarvittaessa koomisetkin sävyt kipeästä aiheesta huolimatta.

Mikko Reitala, Leena Virtanen

Lisää näihin:
0
tykkää tästä

Kommentit

Reijo Honkonen 02.03.2010, 12:49

Sijaisäidissä on hyvät viritykset siinäkin mielessä, että siinä konfliktin voi kuljettaa luonnikkaasti eri henkilöjen elämään ja arkeen. Ei tarvitse viritellä, sen kun laittaa Pyryn ovesta sisään. Varo saarnaamista. Saarnathan pitävätkin kirkotkin tyhjinä. Herkullinen tuo pienen kattilan juttu. Viljele lisää arjen yksityiskohtia, niistä tulee uskottava hehku tarinaan. Toivottavasti karjalaismummonkin avarakatseisuus joutuu koetukselle, ettei hahmo jää kaikkitietäväksi vanhaksi viisaaksi. Seija vaikuttaa aika lohduttomalta, Ilves ja kaikki... Pysytyyköhän tuollaiselle hahmolle rakentamaan uskottavan nousun? Mitä hyvää insinöörisiassa voisi olla?

Oikea nimeni on Reijo Honkonen. En ilmeisesti voi vaihtaa sitä Follies-nimen tilalle.

Tiina Trezzi 03.03.2010, 10:48

Tuli vaan mieleen, että voiko tosiaan yksinäinen nainen Suomessa olla edes sijaisvanhempi? Entä mitä mahtaa sosiaalivirasto olla mieltä naisesta, joka seurustelee perheellisen miehen kanssa? Aika kehno äidinmalli.

Muuten ihan mielenkiintoinen tarina. Äskettäin tuli teeveestä jokin vastaavanlainen jenkkileffa, jossa mimmi oli töissä mallitoimistossa ja otti sukulaisen lapset itselleen tyyliin "nyt meni designkämppä ja ihana sinkkuelämä".

Musta olisi kiva nähdä itseni paukuttamassa tuota Pyryä kattilankannella päähän. Siis jos se ei olisi sympaattinen. Sais samalla kirjoitusressiä purettua. Tsemppiä!

sijaisvanhempi 04.03.2010, 08:52

Suomessa EI voi yksinäinen ihminen päästä sijaisvanhemmaksi! Esim. tukihenkilöksi yksinäinenkin ihminen kelpaa kyllä.
Aihe on muuten hieno!
Jäi vaan vaivaamaan, että pystyykö kirjoittaja tekemään tarinasta todentuntuisen, jos näinkin tärkeät yksityiskohdat ovat täysin vieraita...

Reijo Honkonen 04.03.2010, 09:57

Todella upeata, faktoihin törmääminen avaa mielikuvituksen salvat. Jos kerran yksinäinen ei voi saada virallista tiedä sijaislasta hoteisiinsa, kirjoittaja vapautuu (ikävän ja pitkäpiimäisen?)hakuprosessin kuvaukselta ja pääsee kehittelemään vaikka miten mielikuvituksellista tapaa saattaa lapsi ja sijaisäiti yhteen. Näin tulee perustelluksi myös se tarinan peruskuvio, että äiti ei saa sitä mitä tilaa (mikä ei liene mahdollista oikeassa sijaisvanhempiprosessissa, ts. lapsia ei vedetä "pakasta", vaan tarkkaan katsotaan, millainen lapsi minkäkinlaisille vanhemmille sopii). Tästä se fiktio vasta alkaa.

Omakohtainen kokemukseni. Kun aikanaan luin Mika Ripatin kirjoittaman ja Johanna Vuoksenmaan ohjaaman Nousukauden esittelyn jostain lehdestä, ajattelin, että onpas keinotekoinen tarina, ei noin voi tapahtua, taas pilkataan työttömiä, mutta kun katsoin leffan, olin myyty. Leffa rakensi ikioman todellisuutensa, joka oli kerrassaan valloittava.

Ei muuta kuin mietintämyssy päähän ja menoksi!

test

  • Sijaisäiti

    Kirsikka Arkimies kuvittelee kirjoittaessaan kutovansa mattoa. Välillä loimilankojen väliin pujotetaan ohuinta silkkikudetta, toisinaan papan kauhtunutta flanellikalsaria. Arkimies hakkaa tietokonettaan kuin entisajan naiset kangaspuitaan. Uusi räsymatto tuo ilon taloon.

Pertti

Jos uskoisin kaiken, mitä epäilijät sanovat, en saisi mitään aikaiseksi.