yle.fi


Sijaisäiti - step outline 1. versio

Sijaisäiti - step outline 1. versio

25. maaliskuuta 2010 Kommentit: 2

1.    Off-ääni: ”Mä olen aina halunnut olla äiti. Jo pienenä nukkeleikeissä mä olin se, jolla oli eniten vauvoja. Kaikilla mun tytöillä oli valkoiset pitsihatut.
Mä haluan keskustella ruokatunnilla syöttötuoleista, univelasta ja kestovaipoista. Mä haluun olla tärkeä jollekin. Mä olen lokeroinut, suorittanut, organisoinut ja järjestänyt kaiken. Mä olen 38 ja mun elämä on kiusallisen valmis”….

2.    HYGIENIAVIRASTO, PÄIVÄ.
Lähikuva isosta kellosta, joka on 11.58. Jaana työskentelee hygieniaviraston laboratoriossa valkoisine työtakkeineen. Nainen pudottaa pipetillä kasvumaljaan tippoja ja piirtää paperiin uroksen merkin.

3.    HYGIENIAVIRASTO, PÄIVÄ.
Jaana siirtyy alaisensa taakse ja läksyttää tätä huolimattomuudesta. ”Sun pitää olla tarkka, sä et voi lähteä soitellen sotaan.” Kello rätsästää eteenpäin ja naista pyydetään puhelimeen.

4.    HYGIENIAVIRASTON KANSLIAN PUHELINKOPPI, PÄIVÄ.
Kansliassa Jaana saa puhelun sosiaalivirastosta, jossa kerrotaan, että hänet on hyväksytty sijaisvanhemmaksi. Kanslian lasisessa puhelinkopissa nainen ottaa tiedon ilmeettömänä vastaan. Tapaaminen sosiaalivirastoon sovitaan seuraavaksi päiväksi.

5.    KAUPUNGIN KESKUSTA, ILTAPÄIVÄ.
Tyylikäs ja huoliteltu Jaana lähtee töistä kotiin keskustan läpi. Hän ohittaa tavaratalon pääovilla kerjäävän pummin, jonka kitarankoteloon hän kiroten kompastuu. ”Voisit olla vähän kauempana ihmisten kulkureitiltä.”

6.    TAVARATALON DELI-KIOSKI, ILTAPÄIVÄ.
Jaana tiedustelee bagelin sisältöä tarkkaan. Hän näkee nuoren äidin imettävän vauvaansa kahvilassa posket punaisina. Jaana ostaa vielä The Economist –lehden ja hetken mietittyään hän pyytää myyjää sujauttamaan myös Vauva-lehden sanomalehden väliin.
7.    JAANAN KOTI, ILTAPÄIVÄ.
Jaana laittaa bagelin tyhjään jääkaappiinsa kotona. Hän vaihtaa kotiasun ja istuu sohvalla hiljaa selkä suorana. Hän sulkee silmät ja meditoi.

8.    JAANAN KODIN KEITTIÖ, ILTA.
Jaana kattaa yhdelle. Hän katsoo aivan pöydän tasolta, ovatko aterimet täsmälleen viivasuorassa. Hän laittaa murot aamiaista varten valmiiksi kippoon ja lataa kalliin näköisen espressokeittimen.

9.    JAANAN KODIN MAKUUHUONE, ILTAYÖ.
Myöhemmin illalla Jaana on sängyssä. Hän heittää The Economist –lehden nurkkaan ja vetää vauvalehden esiin. Hän lukee selkä jännittyneenä vauvalehteä ääneen, viivailee kynällä artikkeleja ja katsoo välillä vedet silmissä sänkynsä vierellä seisovaa uutukaista pinnasänkyä.

10. JAANAN KODIN HISSI, AAMU.
Aamulla Jaana seisoo alaspäin liukuvassa hississä. Hän katsoo kuvaansa peilistä ja lyö itseään kasvoihin. ”Ryhdistäydy!”

11. SOSIAALIVIRASTON KÄYTÄVÄ, AAMU.
Jaana istuu pitkän penkin päässä sääret ristittynä, ja odottaa oven takana, jossa lukee Irmeli Puruskainen, sosiaalityöntekijä. Ovisummeri vaihtuu punaisesta vihreäksi ja ovesta astuu ulos farkkuasuinen kookas mies (Pera), joka keinahtelee ja kiittelee sosiaalityöntekijää avusta. Jaana pyydetään sisään ja resuinen mies poistuu.

12. SOSIAALITYÖNTEKIJÄN HUONE, AAMU.
Sossu Irmeli Puruskainen istuu ison pöytänsä takana.
Seinällä on lasten piirustuksia, sarjakuvia, kiitoskortteja ja katosta riippuu keveä kaunis lasienkeli. Sossu tervehtii ja ilmoittaa, että Jaanan pitää vielä vahvistaa perustiedot itsestään lopullisia lomakkeita varten.

13.     SOSIAALITYÖNTEKIJÄN HUONE, AAMU.
Jaanalta kysellään asioita hänen elämästään ja Jaana jää kiinni pikkuvalheesta. Sossu muistuttaa, että sijaisvanhemmuus perustuu luottamukseen. Jaana kertoo halustaan äidiksi ja vaikeuksistaan saada biologista lasta. Kello tikittää sossun työpöydällä.

14.     SOSIAALITYÖNTEKIJÄN HUONE, AAMU.
Sossu tutkii papereitaan ja toteaa, ettei voi antaa Jaanalle yhtäkään niissä esitellyistä lapsista. Jaana pettyy ankarasti ja sossu pyytää hänet mukaansa tupakille viraston katolle.

15.     SOSIAALIVIRASTON KATTO, AAMUPÄIVÄ.
Sossu ja Jaana seisovat viraston katolla ja kinnaavaan turkkiin pukeutunut sossu tupakoi ja Jaana löyhyttelee savuja itsestään poispäin. Irmeli kertoo entisestä työstään ”kentällä” lastenkodissa, kuinka lapset tekivät listoja siitä, kenen vuoro on saada perhe. Sossu sanoo, ettei lapsi tarvitse kasvaakseen kuin yhden ihmisen, joka häneen todella uskoo. Sossu pyytää Jaanan mukaansa.

16.     SOSIAALIVIRASTON KELLARI, AAMUPÄIVÄ.
Sossu ja Jaana menevät suureen arkistoon, jonka lokerikon alimmaisesta laatikosta Irmeli vetää esiin paperin, jota tarkastelee mietiskellen ojentaen sen sitten Jaanalle. Hän tarjoaa Jaanalle lasta, jota muut eivät ole halunneet, mutta haluaa päätöksen jo seuraavana päivänä, koska tekee Jaanan kohdalla poikkeuksen. 

17.     TAKSI, PÄIVÄ.
Jaana istuu taksissa. Hän lukee paperia takapenkillä, laskee sen välillä syliinsä ja hillitsee käsiään tärisemästä. Hän pyytää kuskilta vähän enemmän valoa taakse.

18.     MUMMON MAATILA, PÄIVÄ.
Taksi kaartaa ränsistyneen näköiselle maatilalle. Oven avaa punakka mummo kumikalossit jalassaan. Kaikkialla on kissoja. Naiset halaavat ”Kiva kun tulit käymään”.

19.    MUMMON KEITTIÖ, ILTAPÄIVÄ.
Mummo hösää keittiössä ja Jaana pakottaa hänet istumaan ja lyö paperin vanhan naisen eteen vahakankaiselle pöydälle. Mummo laittaa silmälasit päähänsä, lukee paperin ja sanoo: ”Sil tapaa. On se ihmisen elämä vaan kovaa, ihan pienenkin ihmisen.”

20.     MUMMON KUISTI, ILTA.
Jaana hyvästelee mummun kuistilla ja mummu työntää Jaanalle litran maitopurkin kainaloon. ”Minä olen sitä mieltä, että toisen auttaminen on ihmiselle annettu tilaisuus. Ei se tämä asia sinun kohdallesi kuule ole ihan sattumalta tullut.”

21.     HYGIENIAVIRASTON RUOKALA, AAMUPÄIVÄ.
Työmaaruokalassa valkotakkiset ihmiset kantavat tarjottimiaan. Jaana istuu Tarjan kanssa syrjään ja vetää pöydälle pienet lenkkitossut. ”Töp töp pikkujalkojen töpinää” ”Ihanaa, Tarja huutaa ja halaa ystäväänsä niin, että maito kaatuu lattialle, mutta naiset vaan nauravat muiden ruokailijoiden puistellessa päätään. Tarja lupautuu hanakasti Jaanan sijaiseksi virkavapaan ajaksi.

22.     HYGIENIAVIRASTON KANSLIA, ILTAPÄIVÄ.
Jaana soittaa töissä lasikopista sossuun ja vääntelee pöytäpuhelimen johtoa käsissään. Hän ilmoittaa ryhtyvänsä sijaisvanhemmaksi 11-vuotiaalle Pyrylle. Sossu antaa hänelle lastenkodin osoitteen.

23.    LASTENKOTI, ILTAPÄIVÄ.
Jaana menee lastenkotiin, jonka ulkoseinät on spreijattu täyteen herjauksia. Hänelle näytetään pitkä poika piirtelemässä sarjakuvia. Kun hän lastenkodin työntekijän kanssa tervehtii poikaa, saa hän tästä kohteliaan vaikutelman.
 
24.    JAANAN KOTI, ILTA.
Jaana kantaa kotonansa pinnasängyn ja pikku lenkkarit vintille ja levittää vierassängyn päälle Batman–peiton. Hän tunkee vauvalehden lipaston laatikkoon muiden hiirenkorville luettujen lehtien sekaan.

25.    JAANAN KOTI, AAMU.
Jaana joogaa aamun valossa, potkunyrkkeilee varjoaan vastaan ja juo itse tekemäänsä vehnänorasmehua. ”Illalla olen äiti.”

26.    JAANAN KOTI, ILTA. Illalla ovikello soi, Jaana on pukeutunut tyylikkääseen kotiasuun. Ovesta sisälle työnnetään likaisiin vaatteisiin pukeutunut Pyry, jonka kengistä pursuaa sahanpurua Jaanan persialaismatolle. Poika laittaa keppejä eteisen lipaston päälle ja lösäyttää puhki kuluneen laukkunsa Jaanan varpaille.
 
27.    JAANAN KOTI, ILTA.
Poika riisuu ulkovaatteensa ja Jaana näyttää Pyrylle oman huoneen. Jaana ehdottaa piirtelyä, mutta poikaa sanoo tympeästi, ettei oikeasti piirrä, vaan hänen käskettiin lastenkodissa piirtää, jotta Jaana ottaisi hänet luokseen helpommin.

28.    JAANAN KOTI, ILTA.
Pyry kiertelee Jaanan kotia ja tutkii esineitä ja huoneita arvostellen kalliita laitteita ja turhuuksia. Poika pissaa ovet auki ja jättää vessan vetämättä. Pyry syö Jaanan kasvisbagelin ja valittaa nälkäänsä. Sen jälkeen hän menee nukkumaan päivävaatteet päällään ja läimäyttää oman huoneensa oven kiinni.

29.    JAANAN KOTI, YÖ.
Jaana kuuntelee oven takana korva ovessa kiinni ja hiippailee varpaisillaan kotona. Hän saa tekstarin ystävältään Tarjalta ja vastaa siihen ”Nukutan lasta, en ehdi nyt”.

30.    JAANAN KOTI, YÖ.
Yöllä Jaana makaa sängyssään silmät auki ja kuulostelee. Hän nousee välillä istuvaan asentoon ja aikoo lähteä sängystä, mutta painuu sitten takaisin vuoteeseen. Kellon viisarit tikittävät, mutta huomenna hän on virkavapaalla.

31.    JAANAN KOTI, AAMU.
Aamulla kun Jaana yrittää herättää Pyryn, tämä käy hänen kurkkuunsa kiinni. Poika pelästyy ja sanoo ”sori”.

32.    KOULUN PIHA, AAMU.
Jaana saattaa pojan kouluun ja antaa tälle uuden kännykän, viisikymppisen, repun ja kotiavaimen.

33.    JAANAN KOTI, AAMUPÄIVÄ.
Kotona hän tutkii pojan laukun ja löytää sieltä sytkän, resuisen nallen, sukan, tyhjän kossupullon, virsikirjan ja ratsastuskypärän. Mielenkiintoisin tavara laukussa on luonnoslehtiö, johon poika on piirtänyt hevosia, sarjakuvia ja vanhempiensa kasvot.
34.    MUMMOLA, ILTAPÄIVÄ.
Jaana pistäytyy mummon luona. Hän epäilee tehneensä virheen ja mummo kannustaa häntä silti jatkamaan Pyryn kanssa. Kesken kaiken Jaanan puhelin soi, ja häntä pyydetään hakemaan koulussa tapellut poika kotiin.

35.    KAUPPAKESKUS, ILTAPÄIVÄ.
Jaana hakee Pyryn ja vie tämän urheiluvälinekauppaan ostoksille. Jaanan ehdotukset eivät kelpaa ja Pyry juoksee kaupasta ulos Jaana perässään. Varashälyttimet laukeavat ja vartijat kynkittävät Jaanan ja Pyryn takahuoneeseen kuulusteltavaksi. Jaana lyö satasia pöytään ja he vapautuvat.

36.    RUOKAKAUPPA, ILTA.
Kaupassa Pyry lastaa Jaanan kärryt täyteen lihaa. He kävelevät kotiin kauppakasseja raahaten ja poika arvostelee Jaanaa siitä, että tällä ei ole edes ajokorttia.

37.    JAANAN KOTI, ILTA.
Kotona Jaana nukahtaa sohvalle, mutta herää Pyryn valmistaman murukastikkeen tuoksuun, jota he syövät hiljaisuuden vallitessa.

38.    JAANAN KOTI, AAMU.
Jaana ja Pyry nukkuvat pommiin mutta poika ehtii kouluun.

39.    KAHVILA, AAMUPÄIVÄ.
Jaana tapaa Tarjan kahvilassa aamiaisella ja tarkkailee läheisen puiston muita vanhempia tuntien itsensä ulkopuoliseksi. Tarjalle hän kehuu pienen perheensä yhteishenkeä.

40.    BUSSI, KESKIPÄIVÄ.
Bussissa Jaana vaihtaa paikkaa, kun viereen istuu sönköttävä, rahaa vaativa pummi. Jaana desinfioi kätensä eikä anna kolikkoakaan.

41.    PUISTONPENKKI, KESKIPÄIVÄ.
Jaana hakee vastahakoisen, ilkeällä tuulella olevan Pyryn koulusta. Hän pysäyttää lapsen puiston penkille ja vaatii tämän ymmärrystä ja osallistumista sijaisperheenä onnistumiseen. Pyry on vihainen ja välinpitämätön mutta sanoo lopulta lyhyesti ”okei”.
42.    HEVOSTALLI, ILTA.
Illalla Pyry on Jaanan kanssa terapiaratsastuksessa, jossa Jaana näkee Pyryn kohtelevan hevostaan yllättävällä hellyydellä. Pyry on loistava, peloton ratsastaja ja Jaana saa ansiotonta kiitosta hänen äitinään. Hevonen häpäisee valkoisessa toppatakissa tallilla pyörivän Jaanan vetämällä tätä perässään kuin puudelia.

43.    JAANAN KOTI, YÖ.
Yöllä Jaana herää pojan huutoon. Pyry riehuu kepin kanssa ja pyytää Jaanaa olemaan päästämättä ”niitä” hänen kimppuunsa. Jaana saa Pyryn rauhoittumaan, mutta näkee samalla tämän arpisen vartalon ja tuntee suurta sääliä poikaa kohtaan.
 
44.    KOULU, PÄIVÄ.
Seuraavana päivänä Jaana lähtee vanhempainvarttiin suurin toivein. Luokkaan saapuessaan etupulpeteissa istuvat jo Pyryn biologiset vanhemmat Seija ja Pera, jotka soimaavat poikaansa opettajalle. Jaana joutuu istumaan pariskunnan taakse, ja viittilöi peräpenkistä saamatta opettajan huomiota. Pyry katsoo Jaanaa kiitollisena, kun Jaana yrittää keksiä pojasta ilon aiheita.

45.    JAANAN KOTI, ILTA.
Illalla sossu Irmeli yllättää tarkastuskäynnillä, mutta Jaana ei saa sijaislastaan edes moikkaamaan sossua. Irmeli selittää Jaanalle Pyryn vanhempien rosoista taustaa, sijaislasten traumoja ja kertoo, että 12 vuotta kohta täyttävä Pyry saa lain mukaan itse päättää asuinpaikastaan. Vielä 11-vuotiaana pojan on tavattava vanhempiaan jos nämä haluavat poikaa nähdä. Sossu kutsuu Jaanan mukaan tällaiseen valvottuun tapaamiseen sosiaalivirastossa.

46.    JAANAN KOTI, ILTA.
Ennen nukkumaanmenoa Jaana kuulustelee Pyryltä englanninläksyjä. Pyry ei opi eikä muista mitään. Jaana opettaa Pyrylle muistitekniikan ja Pyry omaksi yllätyksekseen oppii sanaston.
 
47.    BUSSI, AAMUPÄIVÄ.
Lauantaiaamuna Jaana ja Pyry matkaavat bussilla mummon luo ja Pyry purkaa yllättäen lapsuudenmuistoja Jaanalle. ”Ton talon vintille pääsee työntämällä jätskitikun lukkoon. Tuolla kellareissa me joskus nukuttiin Repan kans kun kotiin ei voinu mennä”

48.    MUMMOLA, PÄIVÄ.
Laitakaupungilla ränsistyneessä mummolassa pojalla sujuu hyvin, mutta hän loukkaantuu Jaanalle, koska tämä väittää mummon löytökissoja bakteerikasoiksi. Pyry vertaa kissoja itseensä ja juoksee ulos. Mummo pääsee Pyryn lähelle ja Jaana on kateellinen mummon ja Pyryn halauksesta.

49.    SOSIAALIVIRASTO, ILTAPÄIVÄ.
Vanhempien tapaamiseen sossuun saapuu vain laskuhumalainen Pera, joka soimaa Jaanaa rahanahneeksi ”Kuinka paljon nettoat mun pojasta? Jos mulle annettaisiin samat rahat, niin kyllä mäkin tota jätkää kattelisin.” 

50.    JAANAN KOTI, ILTA.
Pyrylle tapaamisesta jää paha mieli ja kotona hän sulkeutuu huoneeseensa. Jaana kuulee oven takaa itkua ja käy peittelemässä pojan. Hän vakuuttaa Pyrylle, että poika voi luottaa häneen, mutta Pyry tyrmää Jaanan ja kääntyy seinään päin, ”koska tämä ei kuitenkaan ymmärrä.”

51.    HYGIENIAVIRASTO, AAMUPÄIVÄ.
Jaana joutuu kesken lomaansa töihin illaksi. Laboratoriossa hän näyttää nyt lapsiperheen äidiltä söhryisine paitoineen. Hän on töistään jäljessä ja kahvitunnilla hän saa huomata, kuinka biologisen äitiyden kokeneet naiset Tarja eturintamassa eristävät hänet piiristään.

52.    HYGIENIAVIRASTO, PÄIVÄ.
Jaana soittaa vessasta Pyrylle ja saa selville, että pojan isä ystävineen on poikennut kylään.
 
53.    JAANAN KOTI, PÄIVÄ.
Kotoaan hän löytää tupakoivan Peran bussissa tapaamansa pummin kera. Pyry ei ole pystynyt estämään vierailua ja Jaana heittää ukot pihalle. Sijaisäidin ja pojan välille kehkeytyy riita, joka kuitenkin päättyy halaukseen.
 
54.    JAANAN KOTI, YÖ.
Yöllä Jaanan kännykkä soi ja häntä uhkaillaan tuntemattomasta numerosta. Jaana kehottaa Peraa menemään nukkumaan.
 
55.    KOULU, AAMU.
Pyry paljastaa Jaanalle, että edellinenkin sijaisperhe kyllästyi hänen vanhempiensa harjoittamaan häirintään.

56.    SOSIAALIVIRASTO, AAMUPÄIVÄ.
Jaana raivostuu ja marssii sossuun, jossa Pera näkee hänen käytöksensä ja saa siitä aihetta Jaanan kritisointiin sossu Irmelille. Irmeli sanoo, ettei mitään ongelmaa ole, koska Pyry saa kohta itse ilmoittaa, onko väleissä vanhempiensa kanssa vai ei.

57.    JAANAN KOTI, ILTAPÄIVÄ.
Kotona Pyry on ylpeä kun on saanut kahdeksikon Jaanan oppien avulla englannista.

58.    GOURMET-RAVINTOLA, ILTAPÄIVÄ.
Jaana ja Pyry lähtevät juhlimaan gourmet-ravintolaan, jossa he syövät hovimestarin vastusteluista huolimatta Pyryn toivomia nakkeja ja ketsuppia ja suunnittelevat Pyryn tulevaa syntymäpäivää.
 
59.    JAANAN KOTI, ILTA.
Kun Jaana on vanhempainillassa, järjestävät Pera ja Seija Jaanan kotona Pyrylle rankat 12-vuotissyntymäpäivät. Jaanan saapuu kotiin keskelle bileitä ja kiehahtaa Peralle ja sytyttää vahingossa kotinsa tuleen. Pera pelästyy aidosti ja huutaa ”ei ollu muuten mun syy” sekä yrittää puhaltaa paloa sammuksiin.

60.    JAANAN KODIN PIHA, ILTA.
Jaana pelastaa Pyryn ja Seijan ja riehuu kotinsa pihamaalla, joka on täyttynyt paloautoista ja töllistelevistä ihmisistä. Omin voimin pelastautunut, hermosavuja vetelevä Pera kommentoi Jaanan ailahtelevaa mielenlaatua taloyhtiön mummoille.
 
61.    JAANAN KODIN PIHA, ILTA.
Pyry jää taas kaikkien vanhempien riitojen alle. Jaana huomaa tilanteen ja soittaa ja pyytää Tarjalta apua majoituksessa. Tarja kieltäytyy, koska hänellä on pyykkipäivä ja hän ei vielä tunne mielestään Pyryä tarpeeksi hyvin.

62.    MUMMOLA, ILTAYÖ.
Kotinsa menettänyt Jaana joutuu lainaamaan Pyryltä taksirahat mummulaan. Mummo majoittaa Pyryn ja Jaanan kotiinsa. Jaana ottaa muutaman lakkaliköörin liikaa ja tilittää elämäänsä mummolle, joka laittaa Jaanan ja pojan vierekkäin nukkumaan sivusta vedettävään puusohvaan.

63.    SOSIAALIVIRASTO, AAMUPÄIVÄ.
Aamusta Jaana joutuu lähtemään Pyryn kanssa sossuun neuvottelemaan Pyryn asuinpaikasta. Homssuinen lainavaatteisiin pukeutunut Jaana tapaa sossussa taktikoiden siistiksi pukeutuneet biologiset vanhemmat. Kaikki asianomaiset ovat pyöreän pöydän ympärillä, toisella puolella on Pera ja Seija ja heidän tukihenkilönsä, sossu Irmeli, psykologi ja Pyry. Jaana on yksin toisella puolen pöytää. Hänen kykyään toimia sijaisvanhempana epäillään, koska hän oli syypää tulipaloon.
 
64.    SOSIAALIVIRASTO, AAMUPÄIVÄ.
Pyry ei pysty sanomaan kumman perheen luona hän haluaisi asua, vaikka häntä kovistellaan miten. Poika vain piirtelee sarjakuvia lehtiöönsä sulkeutuneena. Psykologi suosittelee Pyrylle paluuta alkuperäisten vanhempiensa luo, koska Jaanalla ei ole edes asuntoa. Jaanalle sanotaan, että hän voi ehkä tavata poikaa joskus viikonloppuisin, jos järjestää asumisensa kuntoon.
 
65.    SOSIAALIVIRASTO, PÄIVÄ.
Pyry lähtee voitonmerkkejä näyttelevän Peran ja epävarman Seijan kanssa. Jaana luhistuu ja ulvoo ääneen. Sossu jää katsomaan Pyryn pöydälle jäänyttä lehtiötä, jonka sarjakuvassa poika sanoo ”Mä rakastan vanhempiani, mutta mun on parempi asua muualla. Jos mun isä ja äiti tajuais sen itse, meillä kaikilla olis helpompaa. Ja Jaana tarttee mua, kun se ei edes osaa laittaa ruokaa.”

66.    AUTOKOULUN PARKKIPAIKKA, KESKIPÄIVÄ.
Aikaa on kulunut ja tässä kohtauksessa on jo kesä. Autokoulun auto kaartaa hienosti parkkiruutuun. Autoinssi ruksaa jotain papereihinsa ja Jaana nousee hymyillen autosta ulos. Pyry kaartaa Jaanaa moikaten punaisella polkupyörällä parkkipaikalle, pyörän tarakalla on keppejä.
67.    AUTOKOULUN PARKKIPAIKKA, KESKIPÄIVÄ.
Inssi sanoo pojalle: ”Sun äitis sai just muuten ajokortin” Poika vastaa: ”Sittenhän se on varmaan perinyt lahjakkuutensa multa”. Kirkon kello lyö tasan kaksitoista.

68.    AUTOKOULUN PARKKIPAIKKA, KESKIPÄIVÄ.
Puiden takaa paikalle kävelevät suht siististi pukeutuneet Pera ja Seija, joka on viimeisillään raskaana. Pera kysyy hankkiiko Jaana uuteen autoonsa vauvan turvaistuimen. Jaanaa naurattaa ja hän lupaa hankkia parhaan mahdollisen istuimen.
 
69.    AUTOKOULUN PARKKIPAIKKA, KESKIPÄIVÄ.
Autoinssi onnittelee spontaanisti Peraa ja Seijaa. Pera vastaa Pyryä osoittaen: ”Tehtiin sitten uus, kun toi vanha meni kokonaan vaihtoon.”  Pyry ja Jaana lähtevät omaan suuntaansa ja Seija ja Pera omaansa. Seija vilkuttaa Pyrylle ja Pyry vastaa heilauttamalla kättään. Jaana napsauttaa pojan pyöräilykypärän kiinni. Tavaratalon oviaukon ohittaessaan Jaana heittää siinä majailevalle pummille kolikon.
 

Sijaisäiti

Aluksi ajatuksia – alusta, alkupuolesta. Kohtauksissa 1-25 tutustumme päähenkilöön, Jaanaan. Saamme tietää hänen työpaikkansa ja –tapansa, sen että hän on pedantti, hänen kotinsa on hieno design-sellainen, hän asettelee aterimet viivasuoraan ja järjestää aamiaisen jo illalla valmiiksi. Hänellä on myös herkkä puolensa, joka puskee esiin silloin ja vain silloin kun on yksin.

Yksityiskohdat ovat osuvia, useat myös hauskoja, mutta vähemmälläkin katsoja oivaltaa. Tämä edellyttää ”kill your darlings” –toimenpiteitä eli kirjoittajalle itselleen mahdollisesti jo kovinkin rakkaiksi käyneiden kohtausten karsimista, tappamista.

Seuraavaksi Jaana tapaa sosiaalivirastossa Irmelin (jolla on hauska sukunimi!). Miten perustietoja tarkastetaan vielä tässä vaiheessa? Entä mikä funktio on Jaanan pikkuvalheella? Onko sen tarkoitus olla petaus johonkin mitä myöhemmin tapahtuu? En löytänyt yhteyttä. Ellei sellaista ole, tämä tuntuu harhaan johtavalta episodilta.

Sitten kohtaukset 14-16. Irmeli vie asiakkaansa parvekkeelle tupakalle, asiakkaan joka ei polta ja jota virkailija ei käsittääkseni tunne muuten kuin työnsä kautta. Tämän jälkeen hän ehdottaa Jaanalle sijaislasta ”tiskin alta”. How come? Jos tämä olisi komedia tai farssi eikä draama, käänne olisi mahtava, mutta mutta… ainakin minun mielestäni tämä pomppaa tyylilajista ja on siksi epäuskottavaa. Lisäksi se kitkee uskottavuutta sossun toiminnasta jatkossa, jolloin ollaan Pyryn kannalta todella kipeiden asioiden äärellä.

Kohtaukset 17-22 Jaana pohtii ryhtyäkö sijaisäidiksi ja käy tapaamassa Pyryä lastenkodissa sekä tekee myönteisen päätöksen. Ihan ok, mutta jäin miettimään, olisiko mahdollista kasvattaa yllätystä siitä millainen sijaislapsi on tulossa. Voiko Jaana nähdä pojan mutta katsoja ei?

Ja kuten todettu, kohtauksessa 26 Pyry saapuu. Yhteensä step outlinen tässä versiossa on kohtauksia 69, pojan tullessa ollaan siis lähestymässä ajallisesti tarinan puoliväliä. Eli liian pitkällä. Koeta tiivistää alusta pois kaikki tarpeeton, jotta Pyry saa uuden äidin nopeammin, äläkä muuten kerro meille off-äänellä sitä, minkä olet kirjoittanut paljon kiinnostavammin itse tarinaan, pliis :)

Tarina siirtyy uuteen vaiheeseen, nyt pääsemme seuraamaan Jaanan ja Pyryn arkea. Tarina toimii. Toki kehotan miettimään, löytyykö edelleen lisää kierroksia tämän parin tunteiden ja luottamuksen sekä sen puuteen vuoristorataan. Kaikki se toivo ja kipeys mikä tässä vaiheessa tarinaa saadaan ladattua maksaa itsensä loppupuolella tuhannesti takaisin.

Mielenkiintoinen lisä, joka ei ainakaan minulle avautunut aikaisemmissa työvaihessa yhtä selvästi, on Jaanan perfektionismi, siis se että hänen pitää olla myös täydellinen sijaisäiti kuten on (lue: kuvittelee olevansa) kaikessa muussakin elämässään. Tätä voi myös kasvattaa, jos siihen löytyy luontevia tapoja, ja ehkä erityisesti huumorin suuntaan.

Pyryn vanhempien osuudesta tarinassa minulla on pari kysymystä.  Ensimmäinen liittyy suoraan kohtaukseen 64, jossa Pyryn pitäisi tehdä valinta Jaanan ja biologisten vanhempiensa välillä. Miten on mahdollista että psykologi suosittelee paluuta alkuperäisten vanhempien luo, kun tiedämme että muutto Jaanan luo on tapahtunut lastenkodista, eli tuolloin Pyry on ollut huostaanotettuna? Mikä vanhemmissa on tällä vähin muuttunut? Aikajakso on muuten kaiken lisäksi melko lyhyt.

Toinen kysymys liittyy itse asiassa edelliseen. Jos kerran Pyry on melkein 12-vuotias Jaanalle muuttaessaan, millä logiikalla hänet siinä vaiheessa yleensä siirretään mihinkään lastenkodista? Eikö olisi loogista ja Pyryn kannalta ainoa oikealta tuntuva vaihtoehto pitää Pyry asuisi tämän lyhyen ajan ennen 12 ikävuotta siellä missä hän jo on? Ellei tilanne sitten ole se, että Pyryn vanhemmat on jo tuolloin todettu nk. toivottomiksi tapauksiksi. Mutta siinä tapauksessa taas psykologin suositus (koht. 64) on entistä järjettömämpi.

Tässä lyövät nyt ainakin minun logiikallani asiat juonellisesti toisiaan korvalle. Kannattaisi tarkentaa ja selkeyttää.

Tarina kulkee hyvin tiiviisti Jaana-Pyry –linjaa pitkin, kaikki muu on volyymiltaan selvästi pienempää. Ja tässä jutussa juonellisen kuvion pelkistyneisyys tuntuu toimivalta. Ainoastaan Jaanan työhön liittyvien tapahtumien osalta olen mietteliäs. En aivan ymmärrä, miksi työporukat alkavat syrjiä Jaanaa nyt. Miksei jo aikaisemmin, silloin kun Jaana ehti olla kaiken aikaa nipottamassa alaisilleen? Biologinen vs. sijaisäitiys ei tunnu oikein painavalta syyltä.

Kohtauksessa 39 Jaana kehuu Tarjalle pienen perheensä yhteishenkeä. Jostakin syystä tämä tilanne herätti ajatuksen. Perfektionisti kun on tämä Jaana, niin voisiko hän ajautua valehtelemaan Tarjalle ja sen myötä työyhteisölleen että hänen sijaislapsensa on juuri se pieni ihana ja sievä lapsonen, jota vastaanottamaan hän alussa niin huolella valmistautui? Tämä toisi toisen vireen myös kohtaukseen 51  ja varsinkin kohtaukseen (61), jossa Jaana nyt pyytää apua Tarjalta tulipalon jälkeen, olisi muuten aika kiusallinen tilanne Jaanalle.

Lopuksi muutaman asia ajateltavaksi tuotannollisesta näkökulmasta. Olisi hyvä tsekata tarinassa käytettävät lokaatiot. Miten monta interiööriä ja eksteriööriä? Jos ulkokuvauspaikkoja on kovin paljon, kannattaa katsoa, voiko niitä yhdistää / karsia, koska ne ovat tuotannollisesti kalliita toteuttaa. Onko mukana paikkoja, joita käytetään vain kerran? Ne kannattaa heti suosiolla karsia pois ja siirtää kohtaus jonnekin sellaiseen paikkaan, jota jo muutenkin käytetään.

Ja vihonviimeiseksi tuotannollinen näkökulma kiertyy koko prosessin alkuun – henkilöön. Viimeistään tässä vaiheessa on syytä tarkastaa, ettei mukana ole yhtään ylimääräistä henkilöä, sellaista jota ei oikeasti ja todella tarvita tarinan kuljettamisen kannalta tai sellaista, joka vain vilahtaa tarinassa. Sijaisäidin tapauksessa viimeinen kysymys liittynee juuri Tarjaan ja hänen merkitykseensä tarinalle.

Leena Virtanen

 

Lisää näihin:
1
tykkää tästä

Kommentit

Pertti 25.03.2010, 17:33

Kaikille kirjoittajille vihjeeksi: jos suinkin ehditte, lukaiskaa myös muiden saamat palautteet. Sekä Leena että Mikko ovat antaneet kaikille kirjoittajille yleisiä tv-draaman käsikirjoittamiseen ja tuotantoon liittyviä ohjeita.
Terveisin,
Pertti

Reijo Honkonen 26.03.2010, 16:53

Voisiko tuon sossuvaiheen jättää alkupuolelta kokonaan pois. Se jotenkin pysäyttää tarinan. Entäpä jos Jaana saisi töihin puhelun, että nyt se kaveri tulee. Jaana olisi että täh, mikä kaveri. Olisi jo luopunut toivosta ja ehkä unohtanut koko jutun. Tms. tms. Siitä sitten Jaanan ja Pyryn kohtaamiseen ja ensimmäiseen konfliktiin. Pinnasänky ja vauvalehdet voisivat olla kotona, kun Jaana ja Pyry tulevat sinne. Olisi mehukas kontrasti. Jaana olisi mukavasti kiipelissä heti kättelyssä.

Ja voisiko Jaanan ja Pyryn maailmojen yhteentörmäyksiä käydä läpi vähemmillä kohtauksilla ja pienemmin. Yksi liian pieni kattila kertoo enemmän kuin tuhat värikästä väittelyä. Ideana se, että Jaana yrittää kaikkensa. Hänellä on pyrkimys hyvään. Ostaa mielestään järjettömän paljon ruokaa, mutta Pyry hotasee kaiken ennen kuin Jaana ehtii saada takin päältään. Katsoja näkee, ei vain kuule.

Ja palaan vielä kerran Pyryn vanhempiin. Katsojana olen edelleenkin vailla sitä tietoa, miksi vanhemmat häiriköivät. Miksi he haluavat Jaanan epäonnistuvan, kun samaan aikaan katsojalle tehdään selväksi, etteivät he itsekään pysty pojasta huolehtimaan?

Yksi kysymys: miksi vanhempia on kaksi, jos he ovat yhdestä puusta veistettyjä, nainen on miehen kylkiluu, ei sen enempää. Entäpä jos skippaisi Seijan pois. Olisi Pera vastaan Jaana? Pyry olisi Peralle tie takaisin elämään. Olisi panosta pelissä. Tulipalot jne voisivat edelleen olla mukana. Tuo lopun raskaus on sinänsä hellyttävä, mutta jotenkin se tulee out of the blue, nyt se on vain petaamassa Peran loistavaa replaa vaihtoon menneestä lapsesta.

No, mutta nyt viikonlopun viettoon. Jään innolla odottamaan sitä vaihetta, kun kirjoittaja pääsee lasauttelemaan repliikkejä jonoon. Niistä olemme saaneet viljalti esimakua jo synopksesta lähtien. Mutta malttia siihen saakka. Kun väännät viritykset jo nyt äärimmilleen, se vaihe onkin yhtä juhlaa.

test

  • Sijaisäiti

    Kirsikka Arkimies kuvittelee kirjoittaessaan kutovansa mattoa. Välillä loimilankojen väliin pujotetaan ohuinta silkkikudetta, toisinaan papan kauhtunutta flanellikalsaria. Arkimies hakkaa tietokonettaan kuin entisajan naiset kangaspuitaan. Uusi räsymatto tuo ilon taloon.

Pertti

Luovuutta kuvaavat parhaiten sanat ”Mitä jos…?” Siitä on hyvä lähteä.