Sijaisäiti - synopsis
Sijaisäiti - synopsis
Sijaisäiti on kertomus vanhemmaksi kasvamisesta. Osastonsa esimiehenä työskentelevä hygieniatutkija Jaana Salo kokee elämänsä olevan kiusallisen valmis 38-vuotiaana. Hän on eronnut ja lapseton. Työkaverinsa, kolmen lapsen äidin Tarjan, ja iäkkään mummunsa Eevan kannustamana hän päättää ryhtyä sijaisvanhemmaksi huostaan otetulle lapselle.
Jaana kuvittelee saavansa luokseen noin kolmivuotiaan sisäsiistin pikkutytön, mutta lopulta hänen ainoaksi mahdollisuudekseen jää 11-vuotiaan, rosoisen taustan omaavan Pyryn sijaisäiteys.
Pyry muuttaa sosiaalityöntekijä Irmelin saattelemana Jaanan design-kolmioon kalliille alueelle. Arki uudessa kodissa alkaa lupaavasti, Jaana saa Pyryn koulun sujumaan, Pyry opettaa Jaanalle hevosenkäsittelyä ja ratsastusta. Iltaisin he harjoittelevat yhdessä ruoanlaittoa. Harmejakin on, Pyry tappelee koulussa, näkee painajaisia, sotkee paikkoja ja käyttäytyy töykeästi. Jaana jää pojan vuoksi kiinni myymälävarkaudesta ja poika hukkaa alati tavaroitaan.
Elämä kuitenkin sujuu, kunnes Pyryn oikeat vanhemmat päättävät saada poikansa takaisin. He osallistuvat pojan vanhempainvartteihin, tulevat sosiaalitoimen järjestämiin tapaamisiin humalassa, uhkailevat Jaanaa lastensuojeluilmoituksen teolla, soittelevat Jaanan töihin terveysvirastoon roiseja puheluita ja hakevat poikansa luvatta luokseen asumaan.
Lopulta Pyryn isä Pera ja äiti Seija järjestävät salaa poikansa syntymäpäiväjuhlat Jaanan kotona, jonka seurauksena Jaanan valkoiseksi sisustettu koti ja korvaamattomat tutkimusmateriaalit tuhoutuvat täysin.
Jaana saa potkut töistään ja sosiaalitoimessa epäillään hänen kykyjään vanhempana. Jaana päättää lyödä hanskat tiskiin, mutta se ei olekaan helppoa, sillä hän on jo kiintynyt lahjakkaaseen ja sympaattiseen Pyryyn. Jaanan ja Pyryn suhde on vahvistunut vaikeuksien keskellä, kun poika on huomannut, että hän voi luottaa pienikokoiseen, tehokkaaseen ja kiukkuiseen sijaisäitiinsä. Joutuuko Pyry taas yhden aikuisen hylkäämäksi? Nouseeko hygieniatutkija raunioista uutena ihmisenä? Ymmärtävätkö biologiset vanhemmat lapsensa parhaan? Mikä elämässä on kaikkein tärkeintä?
Tarina päättyy siihen, kun Pyry saa 12 vuotta täytettyään valita asuinpaikkansa. Sosiaalitoimen järjestämässä virallisessa kuuntelussa hän ei pysty kuitenkaan sanomaan äidilleen ja isälleen, että ei halua asua heidän kanssaan. Pyry ei saa sanaa suustaan ja piirtää vain umpimielisenä sarjakuvia. Jaana menettää Pyryn, mutta joskus menetys on ainoa keino saada haluamansa.
Tarinassa on myös hevosia, kissoja, keppejä ja vauva. Siinä ajetaan ajokortti ja käristetään murukastiketta.
Sijaisäiti
Sijaisvanhemmuus on hyvä lähtökohta elokuvalle. Sijaisäiti on todenmakuinen kertomus, jossa Jaana Salo joutuu kasvamaan ihmisenä. Tarina on selkeästi esillä ja voin hyvin samaistua Jaanan tahtoon.
Jaana on hyvä päähenkilö myös siinä mielessä, että hän pyrkii tekemään oikein, tai hyvää. Tarinassa on mahdollisuuksia myös huumorin tuomiseen vakavan asian ympärille ja se on aina mainio juttu.
Jaana kuvataan ”pienikokoiseksi, tehokkaaksi ja kiukkuiseksi”. Mainio kuvaus. Jaana on mitä herkullisin päähenkilö. Jos jossain, niin sijoitusvanhempana taritaan lujaa tahtoa, ja sitä Jaanalla on.
Minulle oli hieman vaikeuksia Pyryn vanhempien kanssa. Esimerkiksi heidän Jaanan luona järjestämät Pyryn syntymäpäiväjuhlat tuntuivat synopsiksesta luettuna vähän vaikeilta uskoa. Miksi juhlissa menee kaikki rikki? Miksi Jaana saa potkut töistä? Ovatko nämä edes tarpeellisia käänteitä? Onko tarkoitus, että me katsojana alkaisimme uskoa, että Jaana(kin) hylkää näiden tapausten johdosta Pyryn? Eikö silloin olisi parempi, että Pyry itse tekisi näitä vääryyksiä, jolloin olisi uskottavampaa, että Jaanan ratkaisu olisi Pyryn hylkääminen?
Arkimies kirjoittaa synopsiksessaan: ”Jaana menettää Pyryn, mutta joskus menetys on ainoa keino saada haluamansa.” Minulle jäi epäselväksi, että mikä tämä hänen haluamansa sitten on? Sen johdosta jäin miettimään sitä, että miksi Jaanan täytyy menettää Pyry?
On tärkeää, että kirjoittaja erottaa mielessään sen mitä päähenkilö haluaa (tahto) ja sen mitä hän tarvitsee. Tahto luo tarinan, ja sillä on oltava esteitä. Tarve taas on syytä olla päähenkilöltä salassa, mutta katsojan tulee se nähdä. Tarve on usein esimerkiksi rakkaus. Tahto muodostaa a-juonen, joka on se jonka puolesta me jännitämme, ja tarve muodostaa b-juonen, joka on se henkiön kasvu tai oivallus, joka täytyy tapahtua, että a-juoni saadaan ratkaistua. Nykyisessä versiossa a-juoni lie tämä sijaisvanhemmuus, eli Jaana haluaa sijaisvanhemmaksi. Nyt se ei kuitenkaan onnistu. Tätä voisi vielä miettiä. Miksi Jaana ei saisi saada Pyryä, tai mitä arvokasta saa kun menettää Pyryn? Ehkä tämä on kirjoittajalle itselleen selvää, mutta synopsiksesta en sitä pystynyt päättelemään.
Jos tarina kulkee, kuten nyt, kohti kuuntelutilannetta, jossa Pyry ei sano mitään ja Jaana menettää hänet, haluaisin ymmärtää mitä Jaanan olis pitänyt tehdä toisin, että Pyry olisi uskaltanut nousta vanhempiaan vastaan? Nykyisellään kohtalo tuntuu turhan raskaalta Jaanalle… Tai sitten meidän pitäisi ymmärtää, että Pyryn ratkaisu on oikea myös Jaanalle, ja että hän on nyt kypsä sijaisäidiksi jollekin toiselle lapselle, jonka saa.
Kaikkiaan kyseessä on hyvin rajattu ja nykyaikainen tarina, jonka kautta on hyvä tutkia vanhemmuutta. Huumorilla höystettynä on mahdollisuus saavuttaa elokuva, jonkalaisia ruotsalaiset osaavat tehdä niin hyvin ja jotka saavuttavat ihastuneita yleisöjä myös kotimaansa ulkopuolella.
Mika Ritalahti
tuottaja, tv-ja elokuvatuotannon professori
test
Uusimmat
Osallistujat
Pertti
Inspiraatio on petollinen rakastaja.
Asiasanat
Footer
Kohtaus
Teosten takaa - seuraa kirjoittajia, ohjaajia ja muita luovan työn ammattilaisia tuotannon eri vaiheissa.
Kirjoita -osiosta löydät alati päivittyvän työkalupakin ja inspiraation lähteitä.
Tarjoa - osio neuvoo, kuinka valmis käsikirjoitus, synopsis tai idea kannattaa tarjota eteenpäin.
Palaute - anna palautetta Kohtauksesta tai kerro mistä aiheesta haluaisit kuulla lisää
Stoorihan tosiaan kulkee. Jotain pakotettua, "käännettä käänteen vuoksi"-oiretta siellä tässä vaiheessa vielä on. Hyvä että Pyryllä ja Jaanalla on hyvätkin yhteiset hetkensä ja Pyry on kasvattavana ja Jaanan elämää rikastuttavana osapuolena.
Tuli mieleen yksi ajatus Pyryn vanhempien toimiin. Kehitä joku kristallinkirkas hetki tai tapahtuma, jolloin heille valkenee, että haluavat pojan takaisin, ja sen jälkeen ryhdistäytyminen ja suunnitelma, jota me katsojat voimme seurata. Ettei etene raivon ja epätoivon kautta.
Kehittävätkö vanhemmat lavastuksen/lavastuksia, jotka todistavat Jaanan kykenemättömäksi huoltajuuteen? Vai mikähän se voisi olla? Siis kuitenkin sellainen juttu, ettei se putoaisi ykskaks yllättäen, vaan sen kehittymistä ja onnistumista voisimme seurata. Rakentelisit uhan, joka väkevöityy. Ehkä se olisi jopa niin iso juttu, että se voisi aiheuttaa Jaanalle potkut töistä? Mutta ei hyväksikäyttösyytöstä, koska sillä kortilla pelataan jo toisessa tämän kurssin tarinoista?
Ollako vai eikö olla (huoltaja)? Tähän ikiaikaiseen pohdintaan Jaanakin näyttää päätyvän. Jos hän luopuu huoltajuudesta, voisiko hän tehdä sen iloisena ja varmana siitä, että vanhemmat ovat sittenkin kykeneviä (ryhdistäytyneitä) ottamaan vastuun. Olisi myös vanhempien kasvutarina. Jaana ei olisi katkera mistään. Olisiko se uskottava lopetus?