Kysely: Köyhät kurjistuneet, rikkaat menestyneet

Kyselyn toteutus  
    
- YLE Uutisten TNS Gallupilla teettämään kyselyyn vastasi 1170 ihmistä eri puolilta Suomea.
- Tutkimus edustaa maan 15 - 74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
- Tutkimus toteutettiin Gallup Kanavalla 30.5 - 4.6. 2008. Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kyselyyn vastanneista vain joka kuudes arvioi eriarvoisuuden vähentyneen samassa ajassa.

Eriarvoistumisen ovat huomanneet varsinkin vasemmistoliiton, SDP:n ja keskustan kannattajat. Vähiten eriarvoistuminen näyttää huolestuttavan kokoomuksen kannattajia, joista vain kaksi viidestä arvioi eriarvoisuuden lisääntyneen. Kaikkien muiden puolueiden kannattajista yli puolet uskoo eriarvoisuuden lisääntyneen kymmenen vuoden aikana.

Syrjäseutu ja köyhät kärsivät

YLE Uutisten teettämän selvityksen mukaan eniten ihmisiä huolestuttaa alueellisen tasa-arvon vähentyminen. Syrjäseutujen peruspalvelujen rapautumisesta kantaa huolta 61 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Toiseksi eniten eriarvoisuuden lisääntyminen näkyy verotuksessa. Vastaajista yli puolet oli sitä mieltä, että verotuksen keventäminen on hyödyttänyt eniten niitä, joilla muutenkin menee hyvin.

Taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi myös sosiaalinen eriarvoisuus on lisääntynyt. Joka toinen vastaaja allekirjoittaa väitteen, että rikkaiden mahdollisuus hoitaa ja ylläpitää terveyttään on lisääntynyt muita väestöryhmiä enemmän.

Niinikään yli puolet vastaajista arvioi, että julkisia palveluja on leikattu eniten niiltä, jotka palveluja kipeimmin tarvitsisivat. Eriarvoisuus näkyy lähes joka toisen vastaajan mielestä myös niin, että huomattava osa ihmisistä joutuu tekemään entistä enemmän töitä tullakseen toimeen.

Sen sijaan paljon puhuttua sukupolvien välistä kuilua YLE Uutisten kyselyssä ei pidetty ongelmana. Ainoastaan joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että nuoria kohdeltaisiin entistä paremmin verrattuna ikääntyneisin kansalaisiin.

Kannatusta ei saanut myöskään väite, että vanhemmat kansalaiset veisivät suhteettoman suuren osan julkisen vallan palveluista ja rahoista.

Tiedonsaanti ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyneet

Kymmenessä vuodessa suomalainen yhteiskunta on joissakin asioissa muuttunut myös aiempaa tasa-arvoisemmaksi. Kolme viidestä kyselyyn vastanneista arvioi, että tiedonsaanti on miltei kaikille entistä helpompaa. Internetin yleistyminen onkin tuonut valtavasti tietoa lähes jokaisen kansalaisen käytettäväksi.

Yli puolet vastaajista piti myös tärkeänä, että laadukas koulutus on lähes kaikkien nuorten ulottuvilla. Myös vanhojen ja kahlitsevien sukupuoliroolien arvioidaan väljentyneen vuosikymmenessä, mikä on lisännyt sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Joka viides suomalainen kokee yhteiskunnallisen kehityksen varsin synkkänä: heidän mielestään eriarvoisuus ei ole vähentynyt millään elämän alueella kymmenessä vuodessa.

Kuntavaaleihin valmistautuville poliitikoille vastaajat lähettävät kitkeriä terveisiä: vain joka kymmenes arvioi, että kuntalaisten mielipide otetaan entistä paremmin huomioon poliittisissa ratkaisuissa.

Raha ratkaisee?

Mitä eri väestönryhmien välisen eriarvoisuuden lisääntymiselle sitten pitäisi tehdä? Hyväksyykö kansa maan jakautumisen entistä syvemmin menestyjiin ja häviäjiin?

Ratkaisua etsitään rahasta. Yhteiskunnan kehittämisen tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi kunnallisten terveyskeskusten kehittäminen ja hoidon laadun takaaminen.

Lähes puolet vastaajista haluaisi lisää rahaa myös kouluille ja päiväkodeille, jotta ne pystyisivät palkkaamaan tarpeeksi pätevää henkilökuntaa.

Aluepolitiikan keinoja kaivataan

Joka toinen vastaaja pitää tärkeänä myös syrjäseutujen palvelujen parantamista aluepolitiikan avulla. Tämä eriarvoisuuden vähentämisen keino keräsi kannatusta varsinkin väestökadosta kärsivissä Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Taustalla vaikuttaa huoli terveydenhoitopalvelujen riittävyydestä ja laadusta varsinkin harvaan asutuilla seuduilla.

Kysyttäessä samaa asiaa toisinpäin vain joka kymmenes vastaaja oli sitä mieltä, että syrjäseutujen asukkaiden on vain hyväksyttävä kohtalonsa ja tyydyttävä esimerkiksi terveyspalvelujen keskittymiseen suuremmille paikkakunnille.

Yli puolet vastaajista kannatti myös pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä, vaikka suurituloisten verotusta kiristämällä. YLE uutisten kysely ei kuitenkaan vastaa kysymykseen, mistä kansalaiset olisivat valmiita tinkimään, jos rajallisia verotuloja ohjattaisiin entistä enemmän terveydenhoitoon ja koulutukseen.