Migreeni ei ole vain päänsärkyä

Työterveyslääkäri Risto Pajarin mukaan migreeni on kovaa päänsärkyä, joka voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä.

- Se on sykkivää, yleensä toispuoleista ja voi aiheuttaa pahoinvointia ja oksentelua.

Kuka tahansa ei voi saada migreenikohtausta, vain tautia sairastavat kärsivät kohtauksista. Jotkut migreeniä sairastavat saattavat saada vain pari kohtausta elämänsä aikana, ja yhden kohtauksen perusteella on vaikea diagnosoida itse migreeniä.

Migreeni on selkeästi perinnöllinen sairaus.

- Kun diagnosoidaan migreeniä, yleensä jommallakummalla vanhemmalla on se myös. Varsinaisia testejä ei voi tehdä, tutkimuksilla karsitaan pois muita päänsäryn syitä, Pajari kertoo.

Migreeni on mysteeri

Vieläkään ei tarkalleen tiedetä mikä migreenikohtauksen oikeastaan aiheuttaa, mutta migreenikohtauksen voi laukaista moni asia.

- Yleisiä aiheuttajia ovat henkinen stressi, unihäiriöt ja hormonaaliset tekijät. Yleensä stressiperäinen migreeni iskee stressin poistuttua, esimerkiksi viikonloppuisin. Naisilla migreeniä esiintyy kuukautisten aikana enemmän, Risto Pajari sanoo.

Kun kohtaus alkaa, ei sen kestoa voi ennustaa.

- Migreenipäänsärky voi kestää tunnin tai pidempään, se ei ole kroonista tai jatkuvaa, vaan aina kohtausluontoista. Kohtaus kestää lähes aina alle kaksi vuorokautta.

Lääkitys kivun mukaan

Lievempiin migreenimuotoihin käytetään lääkityksenä tavallisia särkylääkkeitä, jos niistä on apua, ei ole tarvetta vahvemmille ja migreeniin erikoistuneille lääkkeille. Erittäin koviin migreenikohtauksiin määrätään ns. triptaalilääkkeitä.

Periaate vahvemmissa lääkkeissä on se, että mitä aiemmin lääkkeen ottaa, sen nopeammin sen tulisi alkaa auttaa kohtauksessa.

Elämää migreenin kanssa

Useimmat migreenipotilaat ovat eläneet sairauden kanssa jo lapsesta asti, joten siihen on jo ehtinyt tottumaan. Työkykyyn migreeni ei sinänsä vaikuta, vaikka sairaslomaa kohtauksien takia joutuu joskus pitämään.

Tiina Kautonen sai oman migreenidiagnoosinsa nuorena.

- Omasta diagnoosistani on nyt parisenkymmentä vuotta. Koulussa ihmeteltiin jatkuvia päänsärkyjä, ja aluksi sen ajateltiin olevan näkö-ongelma. Kun näkö paljastuikin hyväksi, alettiin epäillä migreeniä.

Kautoselle kokeiltiin ensin tavallisia särkylääkkeitä, ne eivät kuitenkaan tehonneet, joten tilalle aloitettiin oikea migreenilääkitys.

Raskaudesta hetkellinen helpotus

Kautonen on löytänyt tavan tunnistaa migreenikohtauksen lähestymisen.

- Itse tunnen erilaisia tuoksuja. Kun vaikka töissä alan tuntemaan appelsiinin hajun, tiedän kohtauksen olevan tulossa ja voin ottaa lääkkeen jo etukäteen.

Migreenikohtauksia ei voi ennaltaehkäistä, muuten kuin pitämällä säännöllistä elämänrytmiä yllä.

- Kohtaukset ovat jotain ihan kauheaa, jos ei osaa ottaa lääkettä oikeaan kohtaan, se ei auta ollenkaan ja tulee reissu ensiapuun, Tiina Kautonen kuvailee.

Koulupaineet ja stressi aiheuttivat Kautoselle migreenikohtauksia jatkuvasti, mutta elämänmuutos toi hetkellisen helpotuksen.

- Kun aloin odottaa ensimmäistä lastani, kohtaukset hävisivät kokonaan, ei ollut mitään raskauden tai imetyksenkään aikana. Toisen lapsen ollessa noin neljä-vuotias kohtaukseni alkoivat taas.

Elämänlaatuun migreeni vaikuttaa kovasti Kautosen mukaan. Lääkkeet kulkevat jatkuvasti mukana ja tiettyjä asioita on täytynyt opetella välttämään. Väsymys on hänen migreeninsä pahin vihollinen.

- On enemmän varpaillaan juuri tavallisen päänsäryn, niskajännityksen ja valvomisen kanssa, ettei vain vahingossa lipsahtaisi migreenin puolelle.

19.1.2010 YLE Etelä-Karjala/YLE Olotila