Who asetti turvarajat melamiinille elintarvikkeissa

Laskukaavan mukaan esimerkiksi 50-kiloisen ihmisen elimistö sietää enintään 10 milligrammaa melamiinia vuorokaudessa.

WHO ilmoitti julkistavansa turvarajan, jotta valtiot voivat luotettavasti perustella melamiinia sisältävien tuotteiden vetämisen myynnistä.

WHO painotti kuitenkin, että melamiinia ei tulisi käyttää elintarviketeollisuudessa lainkaan.

Virallistetun turvarajan puuttuminen aiheutti melamiiniskandaalin aikana riitoja elintarvikeyhtiöiden ja terveysviranomaisten välillä. Esimerkiksi lokakuun alussa Mars ja Nestle joutuivat vetämään kolme tuotettaan pois myynnistä Etelä-Koreassa, kun Marsin valmistamista M&M-suklaamakeisista ja Snickers-minipatukoista sekä Nestlen KitKat-patukoista löytyi melamiinia.

Mars-yhtiö ilmoitti vetävänsä tuotteet myynnistä, mutta ei pitänyt tuotteiden melamiinimääriä terveydelle vaarallisina. Yhtiön edustajat vaativat aasialaisviranomaisia ilmoittamaan melamiinin maksimiarvon, joka tuotteessa sallitaan. Etelä-Korean elintarvikevirasto vastasi ilmoittamalla sopivaksi maksimiarvoksi nolla prosenttia.

Lähes 300 000 sairastui Kiinassa

Kiina nosti alkuviikosta arviotaan myrkkymaitoskandaalin aiheuttamista sairastumisista ja kuolemantapauksista. Teollisuuskemikaali melamiinin saastuttamien maitotuotteiden arvioidaan surmanneen kuusi vauvaa aiemmin ilmoitetun kolmen sijaan. Sairastuneiden määräksi kerrotaan lähes 300 000, kun aiempi arvio oli runsaat 50 000.

Kiinan terveysviranomaisten mukaan vauvojen kuolemat johtuivat pääasiassa munuaiskivistä ja muista komplikaatioista, jotka tulivat saastuneen äidinmaitovastikejauheen käytöstä.

Kiinan valtiolliset tiedotusvälineet kertoivat ensi kerran syyskuussa melamiinin aiheuttamista myrkytystapauksista. Viranomaiset ovat sittemmin kertoneet Sanlu Group -yhtiön olevan skandaalin pääsyyllinen. Tarkastuksissa myrkkykemikaalia löydettiin äidinmaitovastikkeen lisäksi myös muista maitotuotteista, kuten suklaasta ja jogurtista.

Teollisuuskemikaali melamiinia käytetään tavanomaisesti muovin valmistuksessa, mutta maitoon sitä sekoitettiin, jotta se saataisiin vaikuttamaan proteiinipitoisemmalta.

Tuhannet kiinalaisvanhemmat ovat vaatineet korvausta lastensa sairastuttua tai kuoltua myrkkymaidon vuoksi. Skandaali johti Kiinassa myös ennennäkemättömään elintarviketurvallisuuskampanjaan, jolla on pyritty liennyttämään maan vientiteollisuudelle aiheutuvia vahinkoja.

Uusimpien tietojen mukaan luottamus Kiinasta tuotuihin elintarviketuotteisiin ehti joka tapauksessa romahtaa. Esimerkiksi lokakuussa Kiina vei ulkomaille vain hieman runsaat tuhat tonnia maitotuotteita, mikä on 92 prosenttia edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Maitoskandaali on vaikuttanut negatiivisesti myös muiden elintarvikeryhmien myyntiin, China Daily -lehti kertoo.