Yleisesti allergisoivat ruoat ovat myytti

Vankkana elää myös virheellinen käsitys siitä, että äidin raskaudenaikaisella ruokavaliolla olisi mahdollista ehkäistä syntyvän lapsen allergioita. Jopa terveydenhuollon ammattihenkilöstö saattaa kehottaa äitiä dieetille.

- Kyselyssä prosentti on kohtuullisen pieni, mutta kyllä sen pitäisi nyt jo olla nolla, sanoo Filha ry:n allergiaohjelman projektisairaanhoitaja ja koulutsprojektin vetäjä Erja Tommila.

Vaikka vanhemmilla ja muilla lapsilla olisi allergioita, syntyvää lasta ei ole syytä laittaa ruokavaliolle varmuuden vuoksi tai allergian ennaltaehkäisyn takia.

- Allergian riski on suurentunut, mutta asiat voivat mennä myös niin onnellisesti, että nuorimmainen ei olekaan allerginen. Aivan samat ohjeet kuin ei-riskiperheillekin. Kaikkea voi ja pitää kokeilla, ja kiinteä ruoka maidon lisäksi neljän kuukauden ikäisenä, etenkin juuri riskiperheissä, Tommila sanoo.

Yleisesti allergisoivia ruoka-aineita ei ole

Myös ei-allergisissa perheissä on saatettu vältellä niin sanottuja yleisesti allergisoivia ruoka-aineita. Yli 50 000 Google-osumasta huolimatta tällaisia ei nykytiedon mukaan ole. Esimerkiksi lasten allergian Käypä Hoito -suositus toteaa näin:

Hyödyttömänä ja jopa haitallisena pidetään sitä, että varmuuden vuoksi vältetään antamasta lapselle "yleisesti allergisoivina" pidettyjä ruoka-aineita, kuten mansikoita ja sitrushedelmiä. Ruokavalion tarpeettoman rajoittamisen seurauksena lapsen ruokavalioon saattaa jäädä tarpeettomia rajoituksia, ja aliravitsemuksen vaara lisääntyy.

- Jos yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden listoja vielä on, niin ne voi repiä, Tommila toteaa.

Jos lapsi oireilee ja todetaan että ruoka-allergia on olemassa, vältetään kyseistä ruokaa sen verran kuin oireet vaativat. Lääkärin kanssa keskustellaan kuinka tarkasti ainetta vältetään, täydellinen ruokavaliosta poistaminen ei siis ole enää suositus.

Ruoka-allergia ei usein olekaan elinikäinen riesa. Se voi olla, mutta harvoin.

Allergia syntyy yhteisvaikutuksesta

Allergia on ihmisen immuunijärjestelmän häiriö, jossa elimistön puolustus käynnistyy jonkin harmittoman tekijän vaikutuksesta. Kaksostutkimuksissa on todettu allergian olevan melko voimakkaasti sidottu perimään. Allergian kohde sen sijaan voi vaihdella saman perheen sisälläkin.

Lisäksi allergian puhkeamiseen vaikuttavat monet ympäristötekijät ja allergioilta suojaavien tekijöiden väheneminen.

- Esimerkiksi perheissä, joissa on paljon lapsia on vähemmän allergiaa kuin yhden lapsen perheissä. Tiedetään myös, että infektioilla ja elinympäristöllä on merkitystä - karjatiloilla elävillä on vähemmän allergioita kuin kaupungissa elävillä, Tommila kertoo.

Immuunipuolustuksen kehittymisen kannalta lapsuus onkin tärkeää aikaa, ja immuunijärjestelmä tarvitsee töitä. Korkea puhtaustaso näyttäisikin lisäävän allergioita, sillä puolustusjärjestelmä suuntautuu tarpeettomiin kohteisiin.

Eläimiäkään ei enää kehoteta välttämään, paitsi jos saa oireita juuri kyseisestä eläimestä.

Allergiatesti voi narrata

Allergiatesti voi myös näyttää väärän positiivisen, tai näyttää negatiivista vaikka henkilö itse kokee oireensa.

- Positiivisen testituloksen perusteella ei pidä välttää mitään. Testitulos ei tarkoita allergiaa, vaan oireet täytyy olla. Testitulos kertoo herkistymisestä, silloin syödään normaalisti, Tommila sanoo.

Tommila alleviivaakin juuri oireita allergian keskeisenä tekijänä. Ilman oireita ei ole allergiaa, näytti testi mitä tahansa.

19.4.2010 YLE Keski-Suomi/Laura Airola, Antti Seppälä/YLE Olotila