olotila

  • Kyllä homotkin siivoaa

    Kyllä homotkin siivoaa

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Millaista on kasvaa homona tai lesbona nuorena nykypäivän Suomessa? Yhtäältä seksuaalivähemmistöt tulevat paremmin hyväksytyiksi julkisuudessa kuin koskaan aikaisemmin. Sanotaan jopa, että homous olisi muotia.

    Toisaalta  iskut seksuaalivähemmistöjen Pride-kulkueeseen, homoihin kohdistuva väkivalta, kirkon piirissä käyty keskustelu tai vaikkapa TV2:n homoilta kertovat, että osalle ihmisistä homous on edelleen mahdoton asia ymmärtää tai hyväksyä. Tämän osoittaa myös kristillinen Älä alistu -kampanja, jota vastaan käydään jo adressein

    Mitä ristipaine tekee nuorelle, joka vielä etsii omaa seksuaalista identiteettiään?

    Kysymyksistä syntyi Kati Juuruksen ohjaama tuore dokumentti Kyllä homotkin siivoaa. Ohjelman antama kuva homonuorten elämästä Suomen pikkukaupungeissa on yllättävän karu.

    Dokumentin kaikilla viidellä päähenkilöllä on kokemuksia koulukiusaamisesta. Markuksen ja Alexin rääkki ajoi masennukseen ja hoitoon. Lappeenrannassa kasvanut Tiina sai puolestaan kuulla tappouhkauksia. Lestadiolaisseudulla  varttunut Markus joutui kokemaan myös sukulaisten painostusta ja saarnoja helvettiin joutumisesta.

    Edelleenkään vanhemmat eivät aina pysty sulattamaan lapsensa homoseksuaalisuutta. Tiina toivoo turhaan vanhemmiltaan hyväksyntää.  Alexin äiti puolestaan kertoo dokumentissa puolitutuista, jotka syyttävät heitä huonoiksi kasvattajiksi, kun lapsi on kerran kasvanut homoksi.

    Suurin osa dokumentin päähenkilöistä on kasvanut ja käynyt koulunsa pikkukaupungeissa tai –kylissä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pienillä paikkakunnilla homoksi on raskas kasvaa. Dokumentin Markus suorastaan vihaa lapsuutensa Liminkaa. Isot kaupungit antavat tilaa hengittää, vaikka niissäkin saa ajoittain pelätä.

    Tunne omasta erilaisuudesta, eristetyksi tuleminen ja yksinäisyys ovat tuttuja kaikille dokumentin 17-20-vuotiaille päähenkilöille. He ovat kaikki joutuneet pohtimaan omaa identiteettiään ehkä syvemmin kuin ikäisensä yleensä.  He tietävät keitä ovat – ja pystyvät puhumaan itsestään ja kokemuksistaan uskomattoman avoimesti.    

    Dokumentin valossa ei tunnu yllättävältä, että kansainvälisten ja pohjoismaisten tutkimusten mukaan homonuorilla itsemurhariski on moninkertainen heteronuoriin verrattuna. Mielenterveyshäiriöt ovat yleisempiä kuin heteroilla. Väkivallan uhkaa ja väkivaltaa kokee huomattavasti useampi homo kuin hetero. Tosin Suomessa homonuorten elämää ei  ole tutkittu juuri lainkaan.

    Kati Juuruksen dokumentti on intensiivinen lähikuva viidestä homonuoresta, joiden tarinat limittyvät kerronnassa toisiinsa. Teini-ikä on ollut dokumentin homoille julmaa aikaa, mutta oman näköinen elämä on silti löytymässä kaikille.

    Ykkösdokumentti: Kyllä homotkin siivoaa TV1 3.4.2011 klo 21.10

    Aiheeseen liittyvä Yle Puheen kontaktilähetys ja chatti 3.4.2011 klo 22.05-23.50, soita numeroon 020 690 001!

    Kommentoi 9 Lue kommentit


  • Apua! Eheyttääkö rippikoululeirikin?

    Monen 15-vuotiaan kesään kuuluu viikon tai parin mittainen riparileiri. Näinä eheyttämisen aikoina homo- tai lesbonuorelle kokemus voi olla turhankin rankka. Mitäpä, jos seurakunta kertoisi, kuuluuko ohjelmaan myös muuntokoulutus heteroksi?

    Ihan kaikki homo- ja lesbonuoret eivät koe tarvetta muuttua heteroksi. Ihan kaikkien homo- ja lesbonuorten vanhemmat eivät myöskään halua, että lasten seksuaali-identiteettiä lähdetään muuttamaan kesäleirillä.

    Apua! Eheyttääkö rippikoululeirikin? Kuva: stock.xchngTämän haluttomuuden takana voi olla se, että eheän nuoren sijaan vanhemmat voivatkin saada kotiin aika rikkinäisen nuoren. Niitä palasia ei ole ihan helppo saada takaisin yhteen.

    Mitäpä, jos seurakunnat kertoisivat sisältääkö riparileiri eheyttämistä ja jos sisältää, niin miten pitkälle nuorta aiotaan eheyttää? Ehkä olisi myös mukava tietää voidaanko kaikki "väärän" seksuaali-identiteetin kanssa syntyneet nuoret eheyttää vai sattuuko juuri oma lapsukainen olemaan toivoton tapaus?

    Oma poikamme kävi aikoinaan perinteisen riparileirin, mutta tytär valitsi prometeusleirin. Leirillä oli heteroita, homoja, lesboja ja yksi down-syndroomainen poika. Ketään heistä ei yritetty eheyttää, päin vastoin. Leiriläiset pantiin miettimään, miltä tuntuu tarkastella maailmaa eri ihmisten näkökulmasta.  

    Tyttäreni piti erittäin kiinnostava sitä, miltä tuntui olla pakolainen tai sokea. Nuoret kehittivät myös erilaisia uskontoja ja pohtivat, mitä usko tarkoittaa. Mitä uskonto antaa siihen uskovalle ja minkälaiseen muottiin usko pakottaa?

    Tähän eettisen pohdintaan osallistuivat kaikki omalla tavallaan. Leirin loputtua kotiin ei palannut eheytettyjä nuoria, vaan ehyitä nuoria - heteroita, homoja lesboja ja yksi down-poika.

    Kommentoi 4 Lue kommentit


  • Mari-iloa!

    Design museon Marimekkoelämää-näyttely kertoo tekstiilifirman 60-vuoden taipaleesta. Näyttely on täynnä väriä, kuosia ja makupaloja vuosien varrelta. Tämä on pakko kokea - Marimekossa on sitä jotain!

    Marimekkoja

     

    Marimekkoelämää kertaa Marimekon tuotantoa ja elämää perustamisvuodesta 1951 lähtien. Designmuseon Marimekko-kokoelma käsittää yli 4 000 pukua ja kangasta Marimekon ja Printexin tuotannosta, lisäksi museolla on laaja yrityksen historiaa valaiseva kuva- ja arkistoaineistokokoelma.

    Nostalgisia muistoja herättävä, runsas, värikäs, hätkähdyttävä ja hauska näyttely on aikamatka Marimekon historiaan.

    Meille maritytöille Marimekko on isosti lapsuuden muistoja: kotien tekstiilejä ja vaatteita. Tässä päivässä Marimekko on omille lapsille hankittuja rakkaita ja laadukkaita raitapaitoja, itselle ostettuja harvinaisia laukkuja ja vaatteita, joita arvostaa niin paljon, että niistä pitää vähän parempaa huolta.

    Mutta Marimekko on myös paljolti inspiraatiota - väriä ja piristystä. Ja Marimekko tarjoaa aina ideoita:




    Kommentoi 0


kirjoittajasta

Tervetuloa Olotila-blogin oivalluksiin ja huomioihin.

Olotila-toimituksen blogissa huomioita ja oivalluksia meiltä ja muualta.

kommentoiduimmat

Muualla Yle.fi:ssä