Kylässä sinkkukodissa Suomenlinnassa

Suomenlinnassa jo yli 15 vuoden ajan asunut tuottajanainen tietää, mitä tällä saarella tapahtuu. Hän tuntee saaren joka nurkan ja lähes jokaisen asukkaan.

Suomenlinnassa asuu tällä hetkellä 850 ihmistä ympäri vuoden. Asunnot ovat Suomenlinnan hoitokunnan omistamia vuokra-asuntoja, jotka ovat hyvin haluttuja ja harvoin vapautuvia. Saarella viihdytään yleensä kuulemma pitkään, jos viihdytään. Paikallisia ei tuulinen meri-ilma tai edes kesäturistit liiemmin haittaa.

- Moni ei pääse asumisurallaan niin pitkälle kuin minä, sillä asun nyt entisessä miestenvessassa! Kämppä sijaitsee rakennuksessa, jossa muinoin asui noin 1000 varusmiestä ja tämän asunnon paikalla toimi aikoinaan käymälä. Sänkyni paikalla oli pisuaari, kertoo asukas.

Neliöitä asunnossa on 35 ja niihin on mahdutettu keittiö, huone ja kylpyhuone.

- Huonekorkeutta on hiukan alle 350 senttiä, joten avaruutta piisaa ylöspäin - pienten neliöiden vastapainoksi.

Maisemat ovat ehdottomasti kodin paras puoli.

- Pikkukämppäni sijaitsee siipirakennuksessa, ja minulla on näkymät kahteen suuntaan.
Toisella puolella näkyvät Suomenlinnan kirkko, Tuomiokirkko, Johanneksen kirkko, 
Saksalainen kirkko ja Kallion kirkko sekä Kauppatorin ranta ja siellä isot 
matkustajalaivat, kaupungintalo, Kaivopuiston ranta ja Länsisataman
 nosturit. Toiselta puolen taas näkyy Kuninkaanportti, Kustaanmiekka, ohi
lipuvat Ruotsin- ja Tallinnan-lautat, Harmajan majakka, Vallisaari ja aava
 meri.

Asunnon ikkunat ovat niin korkeat, että kummaltakin puolelta näkee taivaan. Ja kuutamo paistaa suoraan sänkyyn. Verhoja tässä asunnossa ei kuitenkaan tarvita.

Toiseksi parasta  saarikodissa ja asuinpaikassa ovat naapurit.

- Talossa on oma yhteisö, jossa kaikki tuntevat toisensa ja ovat aina valmiina auttamaan hädän tullen tai pienemmissäkin asioissa. Kertakaikkisen hauskaa sakkia, jossa on paljon luovuutta ja välittämistä. Ihanaa on myös se, että sivuilla tai yläpuolella ei asu kukaan. Kunhan möykkäävät turistilaumat syksyllä häipyvät, vallitsee asunnossani hipihiljaisuus, josta nautin suunnattomasti.

Miten olet luonut kotiisi sinun tunnelmaasi?

- Suuri osa "dekooristani" on joko perintökaluja tai -esineitä. Pidän sisustuksesta, jossa on paljon ajallisia kerrostumia. Perityissä tavaroissa kulkee mukana vielä bonuksena suvun tarinat. Itse olen ostanut lähinnä käytännön esineitä kuten sängyn ja kirjahyllyt.

- Rakastan sisustuslehtiä mutta olen itse laiska tuunaamaan tai tekemään juurikaan mitään kotonani. Minulle kodin tekee eritoten kirjat ja levyt ja vanhat "sukukalleudet". Ja värit ovat äärettömän tärkeitä. Pidän sinisen ja vihreän taitetuista
 sävyistä, ne kirkastavat ja rauhoittavat yhtä aikaa.

Mikä on lempipaikkasi kotona?

- Kyllä se on ehdottomasti sänky. Olen kova tyttö nukkumaan ja sängyn täytyy olla siksi hyvä ja leveä, niin että siinä voi heitellä raajojaan vapaasti ja kääntyillä putoamatta, niin paljon kuin huvittaa. Sänkyni on siksikin lempipaikkani, että siitä näen yhtä aikaa kauas merelle ja kaupungille. Sängyssä luen, ajattelen, haaveilen ja jopa kirjoittelen.

Toinen lempipaikka löytyy keittiön pöydän ääreltä.

- Siinä aamiaisella merelle tuijottaessa mieli herää hitaasti ja varovasti uuteen päivään. Tosin siitä on toisinaan hyvin vaikea irrottautua arkielämän askareisiin tai töihin Suomenlinnan ulkopuolella.

Miten tässä kodissa otetaan vieraat vastaan?

- Vieraita käy aika harvakseltaan, koska tämä emäntä on niin mahdottoman kiireinen ettei ehdi juurikaan juhlia järjestää. Lisäksi asunto on niin pieni, ettei sinne 
mahdu kerralla kovinkaan montaa ihmistä. Kekkerit sujuvat yleensä salaatin, pikkusuolaisen ja punaviinin merkeissä. Inhoan ruoanlaittoa, joten minun juhlissa gourmet-tarjoomukset ostetaan kaupasta.

- Järjestän vierailuja ehkä pari kertaa vuodessa. Löyhäksi traditioksi on muodostunut loppiaisaaton kemut,  jolloin hyvästellään joulukuusi ja aloitellaan uutta vuotta. Juhlissa pelataan erilaisia pelejä, muun muassa cd-ennustusta, vaihdellaan käyttämättömiksi jääneitä vaatteita, kuunnellaan hyvää bossa novaa ja jazzia sekä nauretaan hervottomasti.

- Joskus asuntoon keräännytään spontaanisti myös "jatkoille", mutta tässä iässä ne syntyvät yleensä jo iltapäivällä ja päättyvät säällisesti ennen puolta yötä. Nämä juhlat rakentuvat naapureiden rouvien kanssa ja silloin jokainen käy hakemassa omasta asunnostaan syötävää.

Minkälainen ja missä on unelmiesi koti?

- Unelmien koti on siinä missä se nyt on. Hain asuntoa Suomenlinnasta lukemattomia kertoja ja kun vihdoin tärppäsi, olin onnesta soikeana. Koti Suomenlinnasta oli enemmän kuin jos olisin lotossa voittanut. Nyt olen kotona, omassa pikkuisessa vuokrapesässäni, josta en hevillä lähde. Yksi lisähuone tekisi asunnosta täydellisen.

- Joskus olisi ihana omistaa vanha torppa, jonne voisi vetäytyä erakoksi ja 
jota voisi remontoida ja sisustaa mielin määrin. Suomenlinnan vuokra-asunnoissa ei nimittäin saa itse tehdä mitään remontteja tai muutoksia. Mitä nykyisen kodin sisustamiseen tulee voin vain todeta, että maailma on täynnä toinen toistaan ihanampia sohvia, nojatuoleja, pöytiä ja senkkejä, mutta onneksi minun ei tarvitse niistä piitata kun ne eivät kuitenkaan mahdu jo ennestään ahtaaseen asuntooni.

Katso kuvat