Vastaako tosikoti kotitoiveitasi?

Vastaako tosikoti kotitoiveitasi? Kuva: Minikoti.fi

Muistatteko vielä Tosimiehet ja Tosinaiset? Nuo rehellisen maskuliiniset uroot ja häpeilemättömän naiselliset naaraat, jotka ilmestyivät julkisuuteen, kun sukupuolet ainakin joidenkin mielestä alkoivat lähetä liiaksi toisiaan? "Tosi"-alkuliitteellä muistutettiin myös median ja oikean elämän välisestä kuilusta: älkäähän tavikset sokaistuko lehtien palstojen ja ruudun kuvaamasta unelmamaailmasta vaan katsokaa arkista totuutta silmiin. Tosi on.

Miten tosi liittyy koteihin? Eikö asuminen ole jo lähtökohtaisesti totisinta totta, tavallista arkea? On toki. Silti juuri kotiin liittyy paljon unelmia, ehkä suureellisempia kuin mihinkään muuhun.

Otetaan uuden asunnon hankinta: Markkinointimiehet ja naiset tietävät, että auto ostetaan pitkälti tunnepohjalta. Siksi automainonta vetoaa usein haaveisiin ja mielikuviin järkisyiden sijaan. Vähemmän tunnettu tosiasia on, että asunto ostetaan myös  
fiiliksellä
. Järkevinä pidetyt suomalaiset tekevät elämänsä suurimman  investointipäätöksen "se tuntui heti kodilta" argumenteilla.

Tunnepohjalta
toimiminen ei välttämättä johda vääriin ratkaisuihin. Ongelmia voi kuitenkin tulla, jos kodin tuntemuksia herättelevät epärealistiset ja ylimitoitetut asumisolot. Lifestyle-lehdet ja tv-ohjelmat esittelevät toinen toistaan upeampia kattohuoneistoja, asunnoksi muutettuja vanhoja navettoja ja kolmensadan neliön villoja. Silti seitsemän kymmenestä kodista Suomessa on rakennettu sotien jälkeen. Todennäköisimmin se on kerrostalossa ja neliöiltään pikemminkin niukka kuin hulppea. Ristiriita on silmiin pistävä.

Mitä siis pitäisi tehdä?
Asettaa medialle kiintiöt tanskalaisten maatalojen esittelyssä ja vaatia todenmukaisempia asuntoesittelyjä? Vai sittenkin keksiä uusia unelmia, erilaisia tapoja elää kauniisti ja laadukkaasti, jotka olisivat useamman ulottuvilla?


Voisiko unelmakotisi olla vaikka jokin näistä:

  • Pieni omakotitalo

Kyselyt vahvistavat sen vuodesta toiseen: muutkin suomalaiset kuin entinen pääministeri haaveilevat omakotitalosta. Energiamääräykset ja kohoavat rakennuskustannukset sekä pankkien korot tekevät omasta talosta ja pihamaasta yhä kaukaisempia haaveita. Mutta entä jos talon ei tarvitsisi olla iso? Voisiko se olla jopa pienempi kuin kerrostalokoti? Pieni on kaunista -ajatteluun uskovat monet maailman innovatiivisimmista arkkitehtitoimistoista. 60 neliön kokoinen ekologinen talo kasvimaalla? Luulisi tämän kelpaavan unelmaksi ainakin joillekin.

  • Townhouse

Kiinteistönvälittäjät tuskailevat vanhojen rivitaloasuntojen kanssa. Rivarista haaveilee nimittäin yhä harvempi. Ilkeän sanonnan mukaan siinä on sekä kerrostalon että omakotitalon huonot puolet, eikä mitään hyvää. Kuitenkin juuri rivitaloa kovasti muistuttava asumismuoto "townhouse" ovat nyt mitä trendikkäin. Townhouseja suunnitellaan esimerkiksi Helsingin uusille alueille, ja ne esiintyvät myös monessa  
tulevaisuuden asumista hahmottelevassa raportissa. Nyt pitäisi vain keksiä townhouselle kotoisampi nimi. Käytännössä rivitalon ja luhtitalon yhdistelmä eli urbaani koti johon pääsee oman sisäänkäynnin kautta. Olisiko se "stadirivari"?

  • Yhdessä tehty koti

Yhteisöasuminen on monessa eurooppalaisessa metropolissa tavallista ja keskiluokkaista, vaikka Suomessa asumismuodolla on vahva vaihtoehtoleima. Tulevaisuuden yhteisöasuminen voi olla hippihenkisen ideologian sijaan hyvinkin pragmaattinen valinta. Väestön vanheneminen on yksi syy, asumisen kalleus toinen. Jälkimmäinen lienee syynä siihen, että yhä useampi on kiinnostunut ryhmärakentamisesta. Porukalla hankittu tontti ja rakennettu taloyhtiö ei ole ihan uusi keksintö: sotien jälkeen Suomea rakennettiin hartiapankkivoimin. Seurauksena oli usein laadukkaita taloja ja ennen kaikkea asukkaille itselleen mieluisia ympäristöjä. Miksei myös tulevaisuudessa?

  • Suomalainen "loft"

Suunnilleen vuosikymmen sitten sisustuslehdet täyttyivät loft-asunnoista eli vanhoihin teollisuuskiinteistöihin tehdyistä avarista kodeista. Muutama grynderikin innostui ilmiöstä ja rakennutti tarkoituksella keskeneräisiä asuntoja. Loft-unelmaan kuuluu vanha rakennus, karheat materiaalit ja halvat neliöt. Kaikki piirteitä, joita suomalaisesta todellisuudesta hädin tuskin löytyy. Sen sijaan meillä on rutkasti betonielementtitaloja, jotka kaiken lisäksi ovat suurten remonttien kohteina. Voisiko lähiötalosta tulla suomalainen versio loftista? Nyt vain nuoret taiteilijat kaatamaan elementtiseiniä ja tekemään kerrostaloon pientä palaa New Yorkia.

  • Ihan tavallinen kerrostaloasunto

Suuri osa suomalaisten rahoista menee asuntoon. Monen mielestä liikaa. Entä jos tulevaisuudessa maksaisimme vähemmän seinistä ja enemmän elämästä niiden sisällä? Haaveiden koti voi olla vaatimaton, jos se mahdollistaa rikkaan ja hauskan arjen. Kriittiset äänet sanovat, että  edullinen koti on jo monen unelma. Tosin saavuttamaton sellainen tässä kalliiden asumiskustannusten maassa. Olisiko se silti  
tavoittelemisen arvoista?

kommentit

Mistä tulee tämä vaikea otsikointityyli? YLE:n urheilusivuilla se on jo arkipäivää.

Vähän samanlainen otsikko oli vasta YLE:n urheilusivuilla: MM-kultavahti ehdolla KHL-suomalaismolarin paikalle

>jarkko Ke, 2011-04-27 16:41

Myyntityössä olen kysynyt monesti asiakkalta mitkä syyt vaikuttivat siihen että valitsit edustamani yrityksen?Asiakkaat monesti perustelevat hyvin samala kaavala, eli; ostopäätös monesti perutellaan sanoin:minusta tuntui siltä että tämä oli järkevä ratkaisu.Varmasti jokaisessa isonhankkeen ostopäätöksessä on mukana tunnetta.

>Timppa Ke, 2011-04-27 21:09

Oma koti voi olla myös vuokra- tai asumisoikeus asunto. Eikö olisi jo pikku hiljaa aika luopua ajatuksesta, että asuntolainnaa on pakko ottaa, vaikkei rahkeet edes riittäisi?

Sain juuri kaupungilta 2003 valmistuneen vuokra-asunnon rivitalosta erittäin arvostetulta alueelta. Vastaavien asuntojen hinnat liikkuvat alueella yli 300 000 eurossa. Kun vähennän kuukausivuokrasta arvoidun vastikkeen määrän ja muut kulut, joita asunnon omistamisesta koituisi, jäisi lainnan lyhennykseen noin 500 euroa kuussa. Voitte itse laskea, ehtisinkö elin ikänäni maksaa tuota asuntoa kun ikää on jo yli 30 vuotta...

Itse käytän asumisesta säästyvät rahat mieluumin vaikkapa kesämökkiin ja muihin kuluihin kuin ostan yhden ylihintaisen asunnon Helsingistä.

>Tiina S. To, 2011-04-28 08:56

Olen ostanut/vuokrannut asunnon sekä järki- että tunnesyistä. Se, missä viihdyin parhaiten, oli se, jonka ostin tunnesyistä: rakastuin asuntoon ensi näkemällä asunnon puutteista huolimatta. Elämäntilanteen muuttuessa asunnotkin ovat vaihtuneet ja on asuttu vuokralla, aso-asunnossa ja omistusasunnossa. Tämä nykyinen asunto on ostettu järkisyillä. En viihdy lainkaan, vaikka olen asunut siinä jo 6 vuotta. Minun tapauksessani asunto pitäisi ostaa tunteella, sillä jos viihdyn kodissani, voin paljon paremmin!

>Zinttu To, 2011-04-28 09:45

lisää kommentti

linkit

Katja Lindroos on toimittaja ja tutkija. Hän on toimittanut ja kirjoittanut teoksia elämänhallinnasta, brändeistä, designista ja flamencosta sekä Amsterdamin matkaoppaan.

Lindroosin blogi Momokoti julkaisee trendiraportteja asumisen ja sisustamisen seuraavista suunnista.

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä