Millä perässäroikkujista pääsee?
Useimpien autoilijoiden mielestä yksi ehdottomasti ärsyttävimpiä asioita liikenteessä on perässäroikkujat. Eikä syyttä. Liian lähellä perässä tuleva aiheuttaa edellä ajavalle jatkuvan vaaratilanteen ja siinä sivussa ylimääräistä stressiä. Liikenneympäristön harmonia järkkyy.
Missä perässäroikkujia kasvatetaan?
Kun Puskuri-ohjelmassa perässäroikkujilta tivattiin syytä käyttäytymiseen, niin yleisimpinä vaihtoehtoina mainittiin kova kiire, vahinko ja ruuhka. Mutta mikään syy ei anna oikeutta liimautua toisen perään tai jopa ”työntämään” edellä ajavalle lisää vauhtia. Perässäroikkujan synnyttämästä tilanteesta ei kukaan hyödy mitään, ja perässäroikkuja itsekin stressaantuu. Tappituntumassa ajaessa ei pääse ajamaan omaa ajoa vaan on jatkuvasti edellä ajavan ehdoilla. Perässäroikkujia ei ilmeisesti kasvateta missään - heitä sikiää itsestään milloin minkäkin syyn seurauksena. Kuulunkohan minä tuohon joukkoon?
Perässäroikkuja - taparikollinenko?
Liikennepsykologien mukaan joukossamme on kuljettajia, jotka eivät halua ajaa yksin vapaata kaistaa, vaan heillä on tarve seurata toista. Onkohan tuo parantumaton vika vai vain ominaisuus? Oire on helposti havaittavissa nelikaistaisella tiellä. Ajat vasenta kaistaa ja saat perääsi kaverin ihan tappituntumaan. Tilaisuuden tullen siirryt oikealle kaistalle ja kas kummaa - tappituntumassa oleva kaveri seuraa perässä - eikä siis jatka matkaansa vapaaksi tulleella kaistalla. Käsittämätöntä.
Kiire ja tunne siitä, että olen myöhässä, ovat syitä roikkua toisen puskurissa. Näin väitetään. Mutta käsi sydämelle – onko lopputulos eli minuutin parin säästö kaiken sen vaivan ja vaaran arvoinen?
Riittääkö sekunti?
Liikenneturva kertoo, että suomalaiset autoilijat pitävät jonoutuneessa liikenteessä toisiinsa noin sekunnin mittaista väliä. Satasen nopeudella se on noin 30 metriä. Ajattele urheilukenttää ja satasen suoraa. Jos jonossa sekunnin välein ajettaessa yksi osapuoli poikkeaa kaavasta ja tekee jotain poikkeavaa, niin nippu on valmis. ”Turunväylällä on sattunut neljän auton ketjukolari vasemmalla kaistalla”. Jos joudut toisen perässä ajaessa jatkuvasti väläyttelemään jarruvaloja, niin olet aivan liian lähellä. Kun jonossa ajaessa edellä ajavaan olevaa välimatkaa pystyy kontrolloimaan kaasupolkimella, niin väli on vähintäänkin sopiva.
Olisiko minun sittenkin parasta ajaa omilla ehdoillani edellä ajavan asettamien ehtojen sijasta?
Liian lyhyt välimatka edellä ajavaan on pääsyy peräänajoihin. Jos ajan liian lähellä kaveria, joudun ajamaan hänen asettamillaan ehdoilla. Ajoni on tempoilevaa, epätaloudellista ja rasittavaa. Kuuluisa pelivara on poissa. Olen liikkeellä ollessani täysin toisten armoilla, oma tahto puuttuu. Tätäkö haluan? En tosiaankaan, vaan…
Kun pidän kunnon välin edellä ajavaan, niin
- näen mitä edessä tapahtuu ja voin ihan rauhassa ennakoida tilanteisiin
- muutkin liikenteessä mukana olevat näkevät minut ja pystyvät ennakoimaan minun toimiini
- minulle jää tarpeen niin vaatiessa aikaa ja tilaa toimia
- teen matkaa rauhallisemmin, tasaisemmin ja taloudellisemmin
Jos perässäroikkuja valitsee minut kohteekseen, niin
- pyrin päästämään hänet ohitseni antamalla tietä. Mutta jos se ei onnistu, niin
- teen tilaa eteeni eli annan pelivaraa, kunnes se ohitus onnistuu
Puskuri-ohjelmassa asiaa perässäroikkujista, YLE TV2 maanantaina 7.3. klo 21.20
Autokonkari Matti Sinervä juontaa Puskuri-ohjelmaa, toimii Autoliitossa sekä EcoTour 2011 -tapahtuman kilpailunjohtajana. Olotilassa Sinervä pohtii autoiluasioita tavallisen kuluttajan näkökulmasta.
kommentit
Ainoa syy perässäroikkujiin on vasemmalla kaistalla ajavat idiootit, jotka eivät ymmärrä että vasen kaista on ohituskaista. Urveloiden mateleminen vasemmalla kaistalla aiheuttaa vasemman kaista ruuhkautumisen, joka johtaa siihen, että vasen kaista kulkee samaa tahtia kuin oikea kaista. Itse voin sanoa, että tämä vetelehtiminen vasemmalla kaistalla ärsyttää aivan kaatamalla ja saa minutkin roikkumaan perässä tavoitteena saada mahdollisimman moni sille kaistalle, jolle kuuluu eli oikeanpuoleiselle kaistalle. Ei tässä maassa ongelma ole ne jotka hurjastelevat ja roikkuvat vaan ne, jotka aiheuttavat ärtymystä olemalla tien tukkeena, kun eivät tiedä, miten liikenteessä tulee toimia.
kaikista ärsyytävintä on tiettyjen kuskien kusipäisyys
esimerkki:
ajetaan 80kynpina aluella kun on ohitus sallittua 90 km/h,
ja sitten kun on ohitus kielto, vauhti on 70/km/h ,
EN IHMETTELE että on puskurissa roikkujaia, voisi kyllä edessa ajava katso mitä hänen nopeus on, miten se "vaihtelee"
JOs ei pysty ajamaan sallittua niin, väistykööt sivuun .
Laillista on ajaa 80 km/h alueella 88 km/h :o)
Kenenekään ei tarvitse roikkua kenenkään perässä jos vaan edelläajava ajaa tarpeeks lujaa.Ei mua ainakaan haittaa vaikka takana tuleva ajaa kiinni puskurissa...kuhan vaan ei tarvi ajaa siinä edessä olevan puskurissa.
On se vaan niin.
Autoilijoita on monenlaisia!
On näitä ikuisija ohittajia;
Ohituksen estäjiä ja autoilijoita.
Nämä ikuiset ohittajat keräävät peräänsä "roikkujia".
Ohituken estäjät saavat "käyrän nousemaan".
ja sitten autoilijat jotka huomaavat toiset ja ajavat yleisten sääntöjen mukaa!
Sellaista se vaan on autoilu.
Toivottavasti useimmat selviävät hengissä.
Tyypillinen perässäroikkuja on useimmiten psyykkisesti häiriintynyt yksilö (joko psykopaatti tai on muuten mielen-
terveydellisesti häriintynyt) taikka yksinkertaisesti alkoholisti tai huumerikollinen jotka niin nopeasti kuin mahdollista saatavat kiinni. Yleisessä yhteiskuntaelämässä muutenkin erittäin varallisia yksilöitä. Polisit vain perään, kortti ja myös auto pois, rangaistus (sakko tai vankeus).
Jos jonoa alkaa kertyä perääsi niin voisit päästän jonon ohitse eikä keksiä mitään k....pää juttuja. Esim. Ruotsissa päästettiin ohitse kun oli kiire ja vastaavasti mekin päästimme ohitse kun jollakin oli kiire. Kun ajaa navigaattorin mukaan kuusi kilsaa yli nopeutta niin varmasti turvavälit pysyvät oikeina. Ainakin täällä kehäkolmosen ulkopuolella.
Perässäroikkujat syntyvät suomen ajokulttuurissa,kun aina ajetaa hiukan ylinopeutta jolloin sallittua nopeutta ajava välittömästi ohitataan.ja sitten kun sä jätät taasen riittävän välimatka edellä ajavaan niin takaatuleva hiukan ylinopeutta ajava on taasen sinut ohittamassa ja tuikkaa siihen väliin ja sinun vauhtisi hiipuu taasen kun sä jätät riittävän välin niin seuraava on jo puikkaamassa sun uudelleen jättämään riittävään ajo väliin.Eli Ajetaan sitten kaikki hiukan ylinopeutta puskuri puskurissa kiinni et kukaan ei siihen väliin voi puikata.Eli aivan päätontä touhua.Mutta sitä en myöskään voi ymmärtää kun ajan sallittua nopeutta lumisella tavitiellä niin täydessä lastissa oleva rekka auto ajaa perään ja on aivan puskurituntumassa, entäpä jos minä joudun jarruttaan jonkin esteen vuoksi niin rekka tulee päälle kuin jyrä eli kyllä rekkakuskien ajotavoissa olis paljon korjaamista myös
"Kenenekään ei tarvitse roikkua kenenkään perässä jos vaan edelläajava ajaa tarpeeks lujaa."
AINA löytyy jokin ajoneuvo, joka kulkee vielä LUJEMPAA, joten tuolla ajatusmallilla ei kyllä päästä ongelmasta.
Kyllä se ainoa ongelma löytyy korvien välistä.
Vanha sääntö: Joka kronkkii toisen perää, maksaa aina (ja omasta pussista, eikä osaavien vakuutusmaksajien yhteiseltä tililtä). Onhan se niin, että jokainen, joka ymmärtää... ymmärtää myös vaaratilanteen syntyvän liian lähellä ajamisesta.
Minulla kamera tallentaa eteen ja taakse.
Huolestuttavaa on että yhä useampi ns. "ammatti"autoilija on sairastunut em. "liikennevammaan"
Kun iso auto liukuu niskaan...seuraukset murheellisia !
Poliisihan valvoo eri välinein vain "nopeustuottoja" ja ainesekoilijoita.
Anna merkki ja päästä ohi...selviät henkissä
Todellinen kirous ovat alinopeutta ja/tai häiritsevän nykivästi ajavat, jotka ohituskaistan alkaessa kiihdyttävät vaihtia niin paljon, että ohittamiseen vaadittava nopeus vaatisi reilua ylinopeutta ja tietäisi kortin lähtemistä poliisin osuessa paikalle. Yleensä kyseessä on melko iäkäs tai muuten täyttä ymmärrystä vailla oleva kuljettaja.
Itse laitan maantiellä vakionopeussäätimen päälle sallittuun nopeuteen (luonnollisesti mittarivirhe arviolta huomioiden) eikä takanaroikkujat ole koskaan olleet ongelma. Jos ohituskaistalla nopeampi ehtii perään ohituksen aikana, kiihdytän hetkellisesti vauhtia ja palaan takaisin oikeanpuoleiselle kaistalle ASAP. Ehdottaisinkin nille, joille takanaroikkujat ovat ongelma normaalia ajokäytöstä. Toimii ainakin omalla kohdallani.
Tuossa näkee noista jutuista taas kerran, miten nuo jurnuttajat luulevat omistavansa koko tien, eivätkä vahingossakaan suostu myöntämään, että heissä olisi mitään vikaa. He luulevat olevansa ainoita oikeutettuja sille tielle. Mikä ihmeen into heillä on kerätä kauheat jonot peräänsä. Onko se jokin nautinto? Miksi he sitten valittavat perässä ajavista? Olisivat hiljaa tai antaisivat toisten mennä pois häritsemästä. Vai saavatko he suurta nautintoa, kun voivat aina valittaa muista ihmisistä. Kieroutunutta väkeä, sanon minä. Hoitoon joutaisivat. Ovat vaarallisia ja haitallisia yhteiskunnalle.
Ongelmana teillä eivät ole liian lähellä ajajat. Ongelmia ovat seuraavat:
1) Alinopeuksilla ajavat köröttelijät. Siis nämä, jotka tykkäävät autossa istumisesta niin paljon, että ajavat 80-alueella 70 km/t ja 100-alueella 85 km/t. Kyllä siinä jonoja tulee.
2) Vasemmalla kaistalla ajelijat. Eli nelikaistaisella tiellä - kuten Hämeenlinnantie ja kehät - körötellään sitä vasenta kaistaa. Ei auta takana vilkuttelu, eikä edes äänimerkit. Taustapeileihin eivät nämä ajelijat ole vilkaisseet autokoulun jälkeen. Muutama tunti Saksan autobaanoilla opettaisi näitä tyyppejä. Siellä nimittäin voi väärällä kaistalla ajosta lähteä henki.
Tuntuu aika useilla hämärtyvän nämä oikeudet ja vastuut. Nämä roikkumisen kannattajat tuntuvat käyttävän loputtomasti energiaa siihen, että perustelevat, miksi juuri he saavat roikkua perässä, samoin kuin jotkut, miksi juuri he saavat ajaa ylinopeutta.
Puhukaa mitä puhutte, mutta turvaväli ja nopeusrajoitusten noudattaminen kuuluvat yhteisiin pelisääntöihin. Jos ei niitä voi noudattaa, menkää vaikka Libyaan ajelemaan työ- ja mökkimatkojanne. Siellä ei polisii puutu asiaan.
Alinopeus? Mikä se sellainen on ja mistä kohdin tieliikenne-
säännöstöissä sellainen löytyy? Estämisestä ja haittaamisesta säännöstöissä kylläkin sanotaan. Se on vain hyvä jos joku arvioi ajotaitonsa sellaiseksi ettei uskalla ajaa niin kovaa kuin muut. Ennen sitä sanottiin varovaisuudeksi eikä sitä paheksuttu. Jos ei uskalla ohittaa edelläajavaa niin sitäkin sanotaan varovaisuudeksi. Onko varovaisuus pahasta? Aivan takana roikkuminen ei ole varovaisuutta vaan tyhmyyttä tai itsekkyyttä. Ts. ei haluta jättää riittävää väliä että takanatuleva kiireisempi voi tulla siihen ohittaakseen tuon etumaisena olevan hitaammin ajavan.
Kertokaa, te alinopeudesta valittavat, kuinka lujaa teidän sitten pitäisi oikein päästä ajamaan varsinkin näin kevätliukkailla? Jos joka aamu tulee kiire, kannattaa huomenna lähteä vähän aikaisemmin, jos 70-75km/h 80:n alueella on mielestänne liian vähän.
noin 100km/h olisi sopiva motarilla n 140km/h, niin myös pyrin ajamaan rajoituksista riippumatta. Kahdeksankympin miehet, jos niistä sitä samaa voi käyttää voisivat vallan hyvin pysyä kotona.
Ajan työkseni 60t adr säiliöajoneuvoyhdistelmää ja pidän yleensä nopeutena (todellisena n. 80-84), sitten kun kärryn takapuskuriin liimautuu toinen isoauto niin muutaman kilometrin jälkeen purotan nopeuden n. 75 km/h, jollei auta sitten 70 km/h, jne. sitten yleensä takana roikkuja jättää jo ns. turvallisen välin. Annan kyllä aina isolle autolle, hälytysajoneuvolle ohitusmerkin ja myös mahdollisuuden turvalliseen ohitukseen mahdollisuuksien mukaan. Tuo sama 'systeemi' toimii ihan hyvin myös pienemmillä ajoneuvoilla. Nykyisille henkilö autoilijoille ei voi enää antaa 'ohitusmerkkiä' koska ne ei ilmeisesti ymmärrä sitä tai sitten täytyy katsella sitä kulutusmittaria tai uskoa siihen väärin näyttävään nopeusmittariin. ps. ha/pa nopeusmittari näyttää liikaa 4-8%.
Kyllä perässä roikkujia todellakin on kaksikaistaisilla teillä. Paljon onkin. Täällä moni väittää, ettei niitä ole kuin moottoritien vasemmalla kaistalla tien tukkijoiden takia. Perässä roikkuminen kertoo AINA POIKKEUKSETTA kuljettajan ajotaidottumuudesta. Itse kun lähden ohittamaan, teen sen, enkä jää roikkumaan puskuriin. Ohitushan tapahtuu siten, että kiihdytetään omalla kaistalla kohti edellä ajavaa ja sitten vaihdetaan kaistaa. Miten voi kiihdyttää, kun roikkuu puskurissa? Ei mitenkään, eikä niin nykyään tehdäkkään suomen pääteillä. Siellä on paljon sellaisia toopeja, jotka puskurissa tarpeeksi roikuttuaan vaihtavat vasemmalle, vastaantulevien kaistalle ja sen jälkeen yrittävät kiihdyttää. Tämä johtaa siihen, ettei ohitukseen koskaan jää tarpeeksi aikaa, kun vastaan tulevaa liikennettä on varmasti. Ohittaja tunkeutuu takaisin edelliselle paikalleen, tai sitten aivan ohitettavan eteen roiskien kaiken kuran tuulilasille. Jos ohittaessa käy niin ettei tilaa ohittaa olekaan, ei silti ole mitään syytä jäädä roikkumaan puskuriin, vaan silloin kuuluu jättää turvaväli ja itselle näköalaa, seuraavaan ohitus yritykseen. Joku täällä väittää ettei se mitään haittaa, jos takana roikutaan. Kyllä haittaa, ei ole kiva saada ketään takaluukusta sisään.
Kukaan ei ole täällä vielä kommentoinut, hämmästelyäni siitä miksi jarruvalot vilkkuvat jonossa ajettaessa. Ajoin eilen 540km matkan, enkä koskenut, kuin muutaman kerran jarrupolkimeen ja nekin kerrat autoa pysäyttäessä liikennevaloihin tai tiukemmassa risteyksessä.
Jos joku roikkuu perässäsi, olet hidas nahjus. hanaa niin kyllä pääsääntöisesti jäävät, niin se vain on. Oma kortti siinä tietenkin on aina vaarassa joutua hyllylle, nimimerkki kokemusta on.
Jakaisin perässäroikkujat karkeasti kahteen tyyppiin: tavan ja ajattelemattomuuden vuoksi lähellä ajavat ja muuta liikennettä nopeammin etenemään pyrkivät. Ensin mainitut eivät syystä tai toisesta tiedosta lähellä ajamisen vaarallisuutta ja ennen kaikkea piinavuutta edessä ajavan kannalta. Ohi ei osata mennä, vaikka antaisi "kädestä pitäen" tilaa, että mene, hyvä ihminen, ohi, niin kummankin ajo sujuu turvallisemmin ja mukavammin. Mutta kun ei, niin ei.
Jälkimmäinen tyyppi taas ajaa tietoisen hyökkäävästi ja pyrkii painostuksellaan saamaan edellä ajavan ajavan lujempaa. Moisen ylimielisen painostajan edessä ei kuitenkaan kannata kiihdyttää vauhtiaan, sillä se harvoin ratkaisee itse ongelmaa. Lisäksi kiihdyttäminen vain merkitsisi sitä, että itsekäs kaikki mulle heti tänne nyt -painostaja saisi tahtonsa läpi. Se ei kerta kaikkiaan käy varsinkaan liikenteessä. Onneksi tällaiset "kiireiset" tapaukset osaavat painella ohi, kun tilaisuus tulee - varsinkin kun edellä ajava hieman hidastaa nopeuttaan tai väistää oikealle.
Varsinkin talvikelillä on vaarallista, että ohitusta kärkytään aivan liian lähellä edellä ajavaa. Mitä isompi auto edellä ajaa, sitä kauempaa ohitusta pitää hakea, jotta näkee, voiko ohitukseen lähteä turvallisesti. Nykyautoilla ehtii kyllä ohi, vaikkei ihan tuntumasta kiihdytäkään. Muuten vasemmalle kaistalle joutuu kääntämään aivan liian jyrkässä kulmassa. Samoin omalle kaistalle palataan yleensä liian jyrkästi ja aikaisin, jolloin turvaväli ohitettavaan jää liian pieneksi. Moottoriteillä olisi tilaa turvallisiin ohituksiin, mutta jostain syystä siellä ohitellaan perä- ja etupuskuria hipoen. Samoin täytyy ihmetellä niitä, jotka liimautuvat rekan perään ja lähtevät sitten jyrkkään kamikazeohitukseen näkemättä kunnolla, tuleeko ketään vastaan.
Perässä roikkuminen on lieveilmiö, joka johtuu siitä, että roikkuja pyrkii ajamaan muuta liikennettä nopeammin. On kiusallista joutua tällä tavoin uhatuksi. Ja perässä roikkumista seuraa yleensä vielä törkeänpuoleinen ohitus, kun tiellä on paljon muitakin molempiin suuntiin matkaavia.
Yleensä perässäroikkujasta pääsee eroon hidastamalla nopeutta tai koukkaamalla yllättäen esim. bussipysäkin levennykselle. Näin pääsin jopa eroon perässäroikkuvasta poliisiautosta. Konstaapelien ilmeet olisivat olleet kuvaamisen arvoisia.
Mittaan nopeuteni navigaattorilla, joka näyttää todellisen nopeuden.
Ajan aina 0-2 km/h yli rajoituksen ja perääni kertyy p....en haistelijoita säännöllisesti. Monet niistä osaavat kyllä ajaa ohitseni, enkä tietenkään sitä estä. Hyvä niin.
Mutta sitten on niitä, jotka eivät ymmärrä lähteä ohi, vaikka tie on aivan tyhjä muusta liikenteestä. Olen kokeillut hiljentää nopeuttani ja siirtyä reunaa kohti, jolloin tämä p-kärpänen tulee vain lähemmäs. Usein olen ajanut kilometrin parikin 40 km/h ennen kuin on ymmärretty ohittaa. Sitten onkin yleensä menty raivon puuskassa reilua ylinopeutta hetkessä näkymättömiin.
Lääketieteen puutteelliset opintoni estävät diagnosoimasta näitä kuljettajia.
- ‹ edellinen
- 1
- 2
aiheet
linkit
uusimmat
Kajahtanut käsityönäyttely!
TEE ITE – Kajahtaneet kudelmat SM-kilpailun parhaimmistoa voi nähdä Helsingissä Annantalolla järjestettävässä näyttelyssä.
Tee itse 0
Voita ja Sokeria -reseptit siirtyvät uuteen osoitteeseen
Lauantaiaamun 15.2. Voita & Sokeria -resepti on Heidi Pakarisen runsas uunilohiateria. Aamu-tv:n reseptit löytyvät jatkossa yle.fi:n Ruoka-sivulta.
Tee itse 0
Oscarit suorana Yle Teemalta
Yle Teema esittää Oscar®-gaalan suorana lähetyksenä Hollywoodista varhain maanantaiaamuna 3. maaliskuuta 2014. Järjestyksessään 86. Oscar®-gaala esitetään suorana yli 225 maassa.
Minä 0
Kaaso, älä kaadu häätaakan alle
Kaason tehtävä on tukea ja auttaa morsianta häätaakan alla, mutta kuka auttaisi kaasoa? Olotila kokosi vinkkilistan kaasoille.