Vaatteiden kerskakulutus uhkaa ympäristöä

Vaatteita valmistetaan Kiinassa ja Kaukoidän maissa entistä nopeammin ja tehokkaammin. Vaatteet tuodaan länsimaihin myytäviksi ja ihmiset ostavat niitä entistä enemmän. Vaatteiden käyttöikä lyhenee. Tämä kiihtyvä kiertokulku on vastoin kestävän kehityksen periaatteita, sanoo Aalto-yliopiston tutkija Kirsi Niinimäki.

Vaatteiden käyttöikää pitäisi pidentää

Vaatteiden valmistus on nykyisin hyvin tehokas teollisuudenala. Vaatteet tehdään enimmäkseen matalien palkkojen maissa Kaukoidässä. Logistiikka on parantunut ja kuljetuskustannukset pienentyneet. Alentuneiden kustannusten tuomaa säästöä ei ole pantu laadun vaan määrän lisäämiseen.

- Koko tämän teollisuustoiminnan kierrot ovat valtavasti kiihtyneet. Tuotetaan yhä enemmän, yhä nopeammin yhä tehokkaammalla syklillä tavaraa, sanoo tutkija Kirsi Niinimäki.

Ympäristön kannalta vaatteiden valmistus ei ole yhdentekevä asia. Vaatteiden tekemiseen kuluu valtavia määriä vettä, energiaa ja materiaaleja. Vaateteollisuus aiheuttaa ympäristöhaittoja valmistusmaissa.

Kirsi Niinimäki on vasta saanut valmiiksi vaatesuunnittelua käsittelevän väitöskirjan. Tutkimuksessa etsitään keinoja suunnitella vaatteet niin, että kestävän kehityksen periaatteet otetaan huomioon.

-  Tärkeintä olisi, että vaatteita käytettäisiin pitempään, sanoo Niinimäki. Se olisi selkeä mahdollisuus saada tuottamisen ja kuluttamisen sykliä hidastumaan.

Vaatteiden laatu on huonontunut

Niinimäen mukaan tuotannon kiihtyvä tahti on tuonut mukanaan entistä huonolaatuisemmat vaatteet. Hänen haastattelemansa ihmiset raportoivat reikiintyvistä sukista ja farkuista sekä t-paidoista, jotka menevät pilalle heti ensimmäisen pesun jälkeen. Osa vaatteista on siis niin huonolaatuisia, että niitä ei voi käyttää pitkään, vaikka haluaisikin.

Toki kaupoissa on myös hyvälaatuisia vaatteita. Ongelma onkin siinä, että ostotilanteessa asiakkaalla ei ole mitään keinoa erottaa hyvälaatuista vaatetta huonosta.

- Kallis hintakaan ei välttämättä takaa, että vaate olisi kestävä ja laadukas, sanoo Niinimäki.

Vaatteille takuu?

Tutkijan mielestä valmistajien pitäisi antaa vaatteille takuu.

- Valmistaja voisi luvat, että vaate kestää käytössä tietyn ajan tai tietyn määrän pesukertoja, suunnittelee Niinimäki.

Jos vaatteessa roikkuisi takuulappu, asiakas voisi halutessaan valita kestävimmät vaatteet. Ja toisaalta valmistajien olisi pakko nostaa laatua, että takuun uskaltaisi antaa.

Valmistajien ja maahantuojien suhtautuminen vaihtelee

Suomalainen Nanso valmistaa trikoovaatteita Nokialla ja sukkahousuja Kiteellä. Yritys myös testaa valmistamiaan vaatteita. Testeissä katsotaan, kuinka hyvin vaate kestää hikeä, vettä, hankausta sekä kuinka hyvin värit pysyvät.

- Me itse testaamme trikoovaatteet niin, että ne pestään vähintään kymmenen kertaa, kertoo markkinointijohtaja Thea Forstén.

- Sen lisäksi vielä työntekijämme tekevät koekäyttöä eli he pesevät ja pitävät vaatteita  normaalisti eri tilanteissa.

Takuun antaminen vaatteille ei ole Forsténin mielestä ihan mahdoton ajatus.

- Ajatus on mielenkiintoinen ja sitä voisi lähteä kehittelemään. Tietysti vaatteelle pitäisi määritellä tarkat hoito- ja huolto-ohjeet, koska kestävyys riippuu aika paljon näistä seikoista.

Kysyimme takuun mahdollisuutta myös parilta nuorten muotikauppaa hallitsevalta pohjoismaiselta maahantuojalta. Ajatukselle ei lämmetty ollenkaan. Hennes & Mauritz vastasi, että alalla ei tällä hetkellä ole yhteistä käytäntöä takuun antamisesta. Bestseller-ketjukaan (Veromoda, Only, Jack&Jones, Vila) ei halunnut omaa laatutakuuta antaa.

Muutamat urheiluvaatevalmistajat antavat jo vaatteille vuoden tai kahden takuun. Nähtäväksi jää, kuka muotipuolella tarttuu ensimmäisenä tähän bisnesideaan.

Vaatteiden käyttöikää voi pidentää uudistamalla

Jokaisella on varmaan kaappinsa perällä vaatteita, jotka sinänsä ovat ihan hyvälaatuisia ja mukavia, mutta ajan myötä menneet pois muodista. Tai vaatteita, joita on käytetty niin paljon, että ne yksinkertaisesti kyllästyttävät.

Tähän vaivaan auttaa vaatteen muodistaminen. Vanhastaan korjausompelijat ovat lyhentäneet helmoja ja tehneet vaatteisiin uusia hihakäänteitä. Ekomuodin nousun myötä on syntynyt myös uusia yrityksiä, joiden osaaminen keskittyy nimenomaan vanhan korjaamiseen ja muokkaamiseen.

Helsinkiläisen Remaken toimitusjohtaja Mirjami Malleus-Lemettinen esittelee 90-luvulta peräisin olevaa villakangastakkia.

- Tämä on hyvää villakangasta, ei ole nyppääntynyt, vaikka onkin seisonut kaapissa muutaman vuoden odottamassa uudistamista.

Takkia on kevennetty helmaa lyhentämällä. 90-luvun tyypillisestä liehukekauluksesta tehdään korkea, nykymuodin mukainen kaulus. Lisäksi helmakankaasta tehdään takkiin irrotettava huppu.

- Sen jälkeen kukaan ei tiedä, miltä vuosikymmeneltä takki on peräisin, vakuuttaa Malleus-Lemettinen.

Remakessa vanha vaate tai muu tekstiili voi saada myös kokonaan uuden muodon. Henkareilla roikkuu vanhoista farkuista tehty pitkä mekko ja pöytäliinoista koottu hääpuku.

Tuunaamisen mestarinäyte on vanha armeijan ylijäämätakki, jossa ei alun perin ollut muuta kuin päällyskangas ja irrotettava turkisvuori. Takkiin laitettiin uusi välivuori, jotta sitä voi käyttää myös kesällä. Kaulus tehtiin uusiksi iloisen värisestä keltaisesta kankaasta. Pienillä somisteilla takista saatiin karsittua kaikki armeijamaisuus. Työ tuli maksamaan 250 euroa, mutta toisaalta – takki on kuin uusi!

Pienissä liikkeissä tehdään ateljeetyötä, tarkkaan asiakkaan toiveiden mukaisesti. Samoja ideoita pitäisi voida siirtää myös isompiin yrityksiin.

Nanson markkinointijohtaja ei tyrmää ajatusta.

- Esimerkiksi uudelleen värjäämisestä, painamisesta ja leikkaamisesta voisi tehdä teollisenkin prosessiin, Thea Forstén miettii.

- Kahdesta T-paidasta voisi tehdä uudelleen värjäämällä tai painamalla mekon, hän haaveilee.

Voisiko asiakas siis joskus tulevaisuudessa kiikuttaa Nanson myymälään kaksi vanhaa t-paitaa ja saada jonkin ajan kuluttua tilalle mekon?

- No ehkä näin pienessä mittakaavassa siitä tulisi räätälöintiä, mutta ehkä voisimme kerätä myymälöiden kautta isomman massan tuotteita. Niistä voisi muokata uudelleen värjäämällä tai painamalla uusia tuotteita.

Tulevaisuuden vaatteella monta elämää

Tulevaisuudessa vaatteella siis voisi olla ainakin kolme elämää. Ensin yhdellä omistajalla uutena, sitten uudistettuna ja lopulta – jos kunto kestää – kirpputorille kierrätettynä.

Näin hyvä vaate ei tietenkään hinnassa pärjäisi kertakäyttövaatteelle.

- Kyllä se kalliimpi olisi kuin huonolaatuinen tuote, myöntää tutkija Kirsi Niinimäki.

- Toisaalta kuluttajat toivovat vaatteelta pitkää ikää. Jos asiakas voisi ostotilanteessa arvioida vaatteen laatua, hän olisi valmis maksamaan siitä enemmän.

Lähde: Kuningaskuluttaja/Tutkiva asia, YLE TV1