Viisi väittämää vedestä

Kymmenen vesipullon hinnalla maksaisi kuukauden vesilaskun.

Totta. Suomessa saa reilulla kolmella eurolla 1 000 litraa vettä. Vettä kulutetaan keskimäärin noin 150 litraa henkeä kohden vuorokaudessa, mikä tekee kuukauden vesilaskun hinnaksi noin 15 euroa. Samaan hintaan sisältyy myös veden poisvienti eli viemäröinti. Pullovesiä on monen hintaisia, mutta kovin montaa pullollista tuolla summalla ei saa. Lisäksi on hyvä muistaa, että veden pullottamiseen kuluu luonnonvaroja ja energiaa, ja siinä syntyy paljon pakkausjätettä.

Pullovedessä on enemmän bakteereja kuin hanavedessä.

Totta. Pullovesissä ja vesiautomaattien vesissä eli pakatuissa vesissä on tutkitusti enemmän bakteereja kuin vesilaitosten jakamassa hanavedessä. Vesilaitosten jakaman veden bakteerimäärä vaihtelee vesilaitoksittain, mutta tyypillinen taso on alle 100 bakteeria millilitrassa vettä. Pakatuille vesille on lainsäädännössä asetettu raja-arvo 50 000 bakteeria, tutkimuksissa on löytynyt jopa tuplasti noita määriä.

Mikään vesi ei siis ole steriiliä, mutta pohjaveden luontaiset bakteerit eivät ole terveydelle millään tavalla haitallisia. Kokonaan toinen asia on, jos vesi saastuu esimerkiksi pintavesillä taikka jätevesillä. Siitä voi olla seurauksena hyvinkin laaja vesivälitteinen epidemia.

Itse pullotettu hanavesi pilaantuu kesäkuumalla nopeasti.

Tarua. Puhtaaseen elintarvikekäyttöön tarkoitettuun astiaan otettu vesi säilyy kesäkuumassakin päivän tai pari, etenkin jos sen suojaa suoralta auringonvalolta. Lämmin vesi on tunkkaisen makuista ja muovipullosta voi liueta veteen makua, mutta sekään ei ole terveydelle haitallista. Vesi kannattaa, jos mahdollista, säilyttää viileässä ja pimeässä, jolloin se säilyy viikon verran tai kauemminkin.

Terveellisintä juomavettä on luonnosta haettu lähdevesi.

Tarua. Lähdevesi on pintaan noussutta pohjavettä joka on parhaimmillaan hyvää, raikasta ja terveellistä. On kuitenkin syytä tiedostaa riskit, jotka liittyy suojaamattomasta lähteestä otettuun veteen. Vesi on voinut saastua pintavesillä, tai jokin eläin on voinut käydä siinä kylpemässä, jolloin vedessä voi olla eläinten ulosteista peräisin olevia terveydelle haitallisia bakteereita, mikrobeja tai alkueläimiä. Näistä voi saada vakavankin vatsataudin.

Sammakko kaivossa pitää veden puhtaana.

Tarua. Eläimet eivät kuulu kaivoon – eivät sammakot, myyrät tai muurahaiset. Jos kaivossa on eläimiä, se on merkki siitä, että kaivon rakenteissa on jotakin vialla.

Kaivon rakenteet kannattaa tarkistaa vähintään vuosittain etenkin kovan routa- ja pakkastalven jälkeen. Tarkistuksessa selviää, onko kaivoon päässyt syntymään sellaisia vaurioita, joiden vuoksi sinne pääsee joko eläimiä tai pintavesiä. Jos kaivonrenkaat irvistävät tai puunjuuret tunkeutuvat kaivoon, kaivo on kunnostettava. Samoin jos kaivoveden ulkonäkö tai maku muuttuu yllättäen, on vedenlaatu syytä tutkituttaa. Eli viimeistään juhannuksena kannattaa kurkistaa kaivoon.

Vastaajana ympäristömikrobiologian dosentti Jarkko Rapala Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lähde: Kuningaskuluttaja