Palvele puolisoasi!

Mia Halonen: Palvele puolisoasi. Kuva: stock.xchng

Muistatko, milloin elämässä on ollut kaikkein eniten iloa? Milloin nauroit 
eniten? Milloin elämä tuntui hauskalta seikkailulta ja kaikki oli mahdollista? 
Oliko sinulla niihin aikoihin erityisen paljon rahaa käytössäsi? Todennäköisesti 
ei ollut: rahalla kun ei ole kauheasti tekemistä ilon ja onnen kanssa, sillä 
parhaat huvit ovat yleensä halpoja tai ihan ilmaisia.


Halvat on huvit

Monille ne kaikkein 
hauskimmat ajat elämässä ovat olleet vaikka silloin, kun on kituutettu 
opintolainalla pienessä yksiössä ja videon vuokraus on ollut isoin luxus. 
Kavereiden kanssa rippikouluikäisenä naurettiin jotain aivan älytöntä niin, että 
vatsalihakset olivat hellinä monta päivää. Nuoripari muistaa aina litimärän 
mutta romanttisen telttaretken saareen. Valoisan kesäillan ujot katseet ja 
ensimmäiset suukot olivat myös korvaamattoman arvokkaita, vaikka eivät mitään 
maksaneetkaan.

Maailma oli täynnä kivaa tekemistä, mihin ei tarvittu paljon 
rahaa. Mihin halvat huvit katoavat sen myötä, kun alkaa saada kuukausipalkkaa, 
lapsilisää ja asuntolainan lyhennysmaksuja? Onko arjen pakko olla harmaata ja 
ilotonta?


Ilahduttamista voi harjoitella

Ylen Olotilassa on meneillään pariskuntien vertaisryhmä Parisuhdeakatemia. Siihen ilmoittautui pariskuntia, jotka kertoivat kaiken olevan periaatteessa 
hyvin, mutta jokin on suhteessa ehkä nuutahtanut. Nyt suhteita raikastetaan 
yhteisellä elämänkokemuksella. Yhtenä harjoituksena parisuhdeakatemialaisilla 
oli löytää uudelleen iloa yhteiseen elämään. Jos elämä tuntuu suorittamiselta, 
kotitöiltä, aikataulujen sumplimiselta, ärtymykseltä ja väsymykseltä, voisiko 
johonkin väliin saada pienen hetken rentoutta, huumoria ja yhteenkuuluvaisuutta? Ks. ilahduttamisharjoite.

Kurssilaiset ovat miettineet niitä hetkiä, mistä itse saavat elämäniloa. Moni on 
huomannut, että hyviä hetkiä saa kyllä mahtumaan päivään, kun vaan haluaa. 
Iltapäivähetken kahvin ja naistenlehden kanssa ei tarvitse olla varttia pidempi 
ja lyhytkin hetki sylikkäin aloittaa arkiaamun lämpimästi.

Mutta tehtävän toinen 
osa onkin haastavampi: ”Käytä koko viikonloppu jokainen mahdollinen tilaisuus 
toisen ilahduttamiseen. Ole kuin salainen ystävä: älä odota kiitosta ja kehuja, 
vaan yritä vilpittömästi miettiä, mistä juuri minun rakkaimpani voisi ilahtua, 
mikä tekisi hänen elämänsä vähän helpommaksi tai hauskemmaksi”. Eli maailmaa 
pitäisi katsoa rakkaan näkökulmasta, eikä saisi odottaa kiitosta! Mitä jos 
toinen tottuu ja alkaa pitää ilahduttamiseksi tarkoitettua palvelusta 
itsestäänselvyytenä?


Kilpailkaa toistenne palvelemisessa

Vuosia sitten eräissä häissä pappi sanoi nuorelle parille ”kilpailkaa keskenänne 
toistenne palvelemisessa”. En ollut uskoa korviani. Palveleminen oli niin 
vanhanaikaista. Eihän palvelemisella ole mitään tekemistä tasa-arvoisen 
parisuhteen kanssa. Sehän kuulosti epäilyttävästi siltä, että vaimo passaa ja 
mies tottuu olemaan passattavana – siltähän moni vanhemman polven parisuhde 
käytännössä näyttää.

Vaikka niistä häistä on jo pian 30 vuotta, ajatus kumppanin 
palvelemisesta kiehtoo mieltäni edelleen. Yhä harvempi mieskään enää odottaa 
täyden palvelun kotia, vaan tietää, että omakin elämä on onnellisempaa 
tyytyväisen vaimon kanssa. Suhteen alkuaikojen romantiikkaa voi tuoda takaisin, 
eikä siinä tarvita rahaa tai ylettömästi aikaakaan. Pienistä eleistä, kivoista 
yllätyksistä, hyvistä hetkistä ja huomaavaisuuksista voi tehdä tavan, ja 
tavoista hyvänsuuntaisen noidankehän. Mitähän mahtaisi tapahtua, jos kuukauden 
ajan joka päivä keksisit pieniä tapoja tehdä elämänkumppani onnelliseksi? Nyt on 
hyvä aika aloittaa parisuhteen romanttisin aika.

Treenaa parisuhdettasi harjoitteilla

Parisuhdeakatemiassa pohditaan ilahduttamista

Testaa, onko parisuhteesi kivi, järvi vai lanka

Ilahduta puolisoasi. Kuva: stock.xchng

kommentit

Hyvä! Lisää tämän tyylisiä juttuja, eikä aina eroja, rakkaus lopppui.. Rakkaus lisääntyy rakastamalla, l. toista huuomioimalla.

>Onnellinen Ma, 2011-04-25 08:33

Tuo on niin totta!

>asiaa! La, 2011-05-14 13:52

Voikohan nykypäivän hurjia erotilastoja selittää tällä ns. "tasa-arvosta"?

Se, että vaimo "palvelee" miestä tulee hänen sydämestään; mies taas rakastaa vaimoaan ja arvostaa suuresti, että talo on siisti ja saa hyvää ruokaa. Jo pelkästään siitä tulee hyvänolonkierre, joka ruokkii itseään.

Nykynaisen pitäisi saada jonkinlainen asenne muutos, ettei ole mikään "sovinistisian kotiorja" vaan voi myös tehdä asioita hyvää hyvyyttään. Tasa-arvoa ei ole se, että kumpikin tekee saman verran kotitöitä, vaan kummatkin ovat saman arvoisia suhteessa. Kumpikin saa arvostusta ja kunnioitusta yhtä paljon riippumatta mitä tekee...

>asiaa! La, 2011-05-14 17:11

Mitä jos on "palvellut" aviopuolisoa (tässä tapauksessa miestäni) lähes 40 vuotta ja nyt on kyllästynyt siihen, että takaisin ei saa pahemmin mitään...Meistä on tullut mykkä/nalkuttajapari, kommunikaatio ei toimi mitenkään. Olen koko avioliiton ajan yrittänyt keskustella samoista "ongelmista", mutta kun vastapuoli joko lähtee ulos ovesta, ei kommentoi mitenkään tai sanoo "joo joo". Luin sivuiltanne mm. korttipelistä, mutta jos ehdotan miehelleni tällaista, hän varmaan nauraa minut ulos...Miten voit parantaa suhdetta ihmisen kanssa, joka ei kertakaikkiaan sano mitä ajattelee, tuntee ja mitä haluaa. Olen esim sanonut, että haluaako hän erota, niin hän sanoo "haluatko sinä?". Mieheni petti minua kymmenen vuotta sitten (suhde kesti 3 vuotta) ja sen jälkeenkään hän ei suostunut parisuhdeterapiaan, eikä asiasta pahemmin keskusteltu, hän ei halunnut. Pettämisen syyksi hän sanoi "luulin että et tykkää munsta enää"...

>1955 Ma, 2011-05-23 08:44

Minä palvelin vaimoani 20 vuotta. Sitten uskoin ettei sieltä koskaan tule mitään vastinetta. Eromme jälkeen hänellä kesti pari vuotta ennen kuin älysi että avioliittomme on ohi eikä enää kannata pyytää ruokaohjeita, pc-tukea, remonttiapua jne.

Ei ole mitenkään selvää että palveleminen saa toisen osapuolen innostumaan samaan.

Myös seksin alueella opettelin ymmärtämään mistä vaimoni piti. Pystyi viemään hänet orgasmiin koska tahansa. Häntä ei kiinnostanut vähäisimmässäkään määrässä minun tarpeeni.

Oman kokemukseni mukaan ei kannata olettaa toisen oppivan, jos hän ei osoita halua ja kykyä oppimiseen ensimmäisten kuukausien aikana.

>remppamies Ma, 2011-05-23 09:07

...onhan se niin kuin aina sanotaan: et voi muuttaa toista ihmistä. Mutta meidänkin tapauksessa haluaisin kuitenkin vielä yrittää, mutta tämä nyt suhteemme on aivan pattitilanteessa enkä tiedä miten sitä alkaisi selvittää. Jossain sieluni sopukoissa vielä tunnen rakastavani miestäni, ja luulen että hänkin tuntee samoin minua kohtaan. Ja tottakai meidänkin tapauksessamme meissä molemmissa on "syytä", tiedän että olen ollut monessa asiassa liian dominoiva, mutta kun asiat eivät ole tulleet hoidetuiksi ilman että itse ne teen...

>1955 Ma, 2011-05-23 09:39

lisää kommentti

linkit

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä