Rakkauden vaiheet: himo, ihastuminen, kiintyminen

Himon tarkoitus on houkutella ihmiset rakastelemaan keskenään. Kun luonto on saattanut kaksi ihmistä seksuaaliseen kanssakäymiseen, himon tilalle nousee ihastus. Ihastumisen tehtävä on saada kaksi rakastunutta muodostamaan parisuhde.

Koska himon tuloksena syntyy yleensä lapsia, lisääntymissysteemin kolmas vaihe on kiintyminen. Se saa lopulta kaksi rakastunutta muodostamaan pitkäkestoisen parisuhteen, joka tehostaa jälkeläisten hoitoa.

Kuulostaa aika epäromanttiselta ja sitähän se oikeastaan onkin. 

Rakkaus näkyy aivoissa

Tutkimuksilla on havaittu, että rakastuminen aiheuttaa ihmisen aivoissa yhtä voimakkaita muutoksia kuin kokaiinin käyttö. Itse asiassa rakkauden tunteen tiedetään olevan pitkälti kemiaa. Rakkauden eri vaiheet voidaan jopa kuvata aivoista.

Himovaiheessa jylläävät testosteronit. Ihastumisvaiheessa puolestaan noradrenaliini saa sydämen tykyttämään. Dopamiini antaa onnen tunteen.

Ihastuneilla henkilöillä serotoniinitasot romahtavat yhtä alas kuin pakko-oireyhtymästä kärsivällä mielenterveyspotilaalla. Rakastunut alkaa pakonomaisesti ajatella ihastumisen kohdetta ja muuttaa vaikkapa omaa aikatauluaan niin, että saa tavata rakastettuaan mahdollisimman paljon.

Parhaiten rakkauskemikaalien voima näkyy tietyillä eläimillä kuten preeriamyyrällä, joka leimautuu koko loppuiäkseen ensimmäiseen parittelukumppaniinsa.

Gibbonit ovat preeriamyyrien tapaan yksiavioisia, toisin kuin simpanssit, joilla on aivoissa vähän oksitosiinia ja vasopressiiniä. Me ihmiset asetumme parisuhteissamme gibbonin ja simpanssin väliin. Suhteet voivat olla pitkiä, mutta niitä voi elämän aikana olla useampia.

Ihminen voi olla himon vallassa ja kiintynyt

Ihminen voi samaan aikaan olla rakkauden kaikissa eri vaiheissa. Hän voi tuntea kiintymistä pitkäaikaiseen kumppaniinsa, ihastua työkaveriin ja kokea suunnatonta himoa komeaan naapuriinsa.

Evoluutiotutkijan loppuhuomautus voisi kuulua, että rakkauden kuuluukin sekoittaa pää. Järjen kanssa asialla ei ole juurikaan tekemistä.

Evoluutio on muokannut ihmistä niin, että tietoiset systeemit eivät saa liikaa sotkea ihmisen ihastumista ja rakastumista. Ihminen ei pysty tietoisesti ihastumaan kehenkään - eikä päinvastoin estämään ihastumistaan. 

Pasi Toiviaisen haastateltavina olivat vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta ja akatemiatutkija Markus Rantala Turun yliopistosta.