Puolison t-paita lievittää ikävää

Yöasuna mukavin on puolison iso t-paita. Kaikkein tärkeintä lainavaatteessa on kuitenkin sen tuoksu ja ajatus rakkaasta ihmisestä. Näin lukijat vastasivat, kun kysyimme, mitä puolison vaatekappaletta lainataan mieluiten ja miksi.

Kun nainen avaa poikaystävän vaatekaapin, etsii hän sieltä aamutakkia, villapaitaa, verkkareita tai villasukkia ja erityisesti silloin, kuin mies on työmatkalla. "Poikaystävävaatteet" ovat kotijuttuja, joista kenenkään ei tarvitse tietää. Vain harva kertoo liikkuvansa puolison vaatteissa ihmisten ilmoilla - paitsi raskausaikana!

Puolison vaate kaivetaan esiin silloin, kun paleltaa ja on ikävä.

Kiitos kaikille Poikaystävän vaatekaapilla -tarinakilpailuun vastanneille!

Toimitus valitsi kaikista lähetetyistä tarinoista Pan Am -aiheisten palkintojen saajat. Nämä viisi kirjoitusta on julkaistu alla ensimmäisenä.

"Seurustelin yhden muusikkopojan kanssa nuoruudessani ja pidin erityisesti hänen sinisestä poolovillapaidastaan. Jostain syystä se henkilö, jolla tämä villapaita oli eniten päällä, olin minä : ). Vieläkin ihastelen, kuinka hyvä paita se oli ja kuinka helppo se oli sujauttaa ylle tilanteessa kuin tilanteessa. Se villapaita taisi olla alunperin tämän pojan isältä, joka oli poliisi. En tiedä kuuluiko villapaita jotenkin virka-asuun ja oliko poika ottanut sen alunperin kotoa pyykistä itselleen. Eli aikamoinen kierrätysjuttu : ). En tiedä missä paita nyt on. Entinen poikaystäväni on jo naimisissa, ei kuitenkaan minun kanssani." Nimimerkki Sininen poolo

"Lainaan mieheni vaatteita aika ajoin vieläkin, neljän naimisissaolovuoden jälkeenkin. Ihan suhteen alussa lainasin hänen kahta villapaitaansa (joita yhä edelleenkin käytän joskus) koska ne ovat niin löysät ja pehmeät, ja tuoksuvat hyvälle. Tunnen itseni hoikaksi, kun pidän sellaista vähän isoa paitaa. Ne ovat kuluneita jo, mutta silti ihania oloasuja kotikäyttöön. Villapaidat ovat väriltään sininen ja ruskea, niissä ei ole korkeaa kaulusta, ja ne ovat jostain sekoitemateriaalista tehdyt, eli siis eivät ole täyttä villaa (ne eivät ainakaan kutita ihoa). Ne ovat samanlaiset ja samanmerkkiset, ostettu ilmeisesti yhtäaikaa jostain (mies oli ostanut ne ennen meidän yhteiselämämme alkamista). Hän käytti ja käyttää yhä niitä usein myös töissä.

Välillä pidän miehen kylpytakkiakin, ja hänen "kotitossuja" joita on useammanlaisia. Olen lainannut häneltä pipoa, kaulaliinaa, farkkuja (!!) ja villasukkia yhdessäolomme aikana.
Itseasiassa, nuo ensinmainitut villapaidat ovat aika tärkeässä roolissa meillä, koska eräänä päivänä, kun en ollut pitänyt miehen kumpaakaan villapaitaansa pitkään aikaan, mies sanoi: "etkö enää rakasta mua kun et käytä tätä?". Noh, asia tuli korjattua pikimmiten.

Ehkä joskus, kun villapaidat rispaantuvat käyttökelvottomiksi, laitan ne lasivitriiniin ja muistelen (miehen kanssa) vanhana, kuinka ne lämmittivät, sielua ja vartaloa, ja kuinka ne kietoutuivat yllemme." Marjut

"Elettiin loppukesää 2011. Asuin ulkomailla, mutta olin tullut viettämään kesää Suomeen. Olin viettänyt paljon aikaa monen vuoden takaisen ihastukseni kanssa, ja ihastus oli muuttunut rakkaudeksi. Kun paluu toiseen maahan koitti, sain tältä nykyiseltä avopuolisoltani mukaan vanhan t-paidan, jota hän oli "ladannut" eli pitänyt päällään pienen tovin. Paitaan jäi hänen ihana tuoksunsa, ja sitä halatessa tuli rauhallinen olo. Tämä paita oli pelastus ensimmäisinä iltoina, kun ikävä oli murskaava. Paidan tuoksu katosi hiljalleen, kun nukuin paita kainalossa, ja sen jälkeen käytin sitä yöpaitana. Tuntui turvalliselta nukkua se päällä. Muutin nyt kesällä takaisin Suomeen monen vuoden ulkosuomalaisuuden jälkeen, ja paita pääsi eläkkeelle, kun mies tuli auttamaan minua muutossa ja hakemaan minut kotiin." Siru

"Poikaystävälläni on kaksi vaatekappaletta, jotka näyttävän hänen päällään mielettömän hyvältä: raidalliset pyjamahousut ja ylänapeilla varustettu oranssi paita. En tiedä oikein miksi puin ne yllä, ehkä minulla oli ikävä, tai ajattelin, että niiden on pakko myös tuntua hyvältä, jos ne näyttävät hyvältä." Nimimerkki Karkki

"Olen jo mummi, mutta nuorena vaimona lainailin mielelläni mieheni vaatteita. Oikeastaan tuo tarve kasvoi isommaksi silloin kun odotin yhteistä esikoistamme. Mieheni oli hieman kookkaampi kuin itse olin joten turpea mahani sopi mainiosti koko odotusajan puolisoni verkkareihin. Tuntui koko ajan että vaatteet ovat aivan sopivat, ne eivät ollet koskaan suuret tai pienet. Kun pieni lapsi oli tullut maailmaan, olin innoissani kotiinpaluusta. Saisin pukea taas mieheni tutut verkkarit jalkaani. Yllätys oli vähemmän hauska kun huomasin että verkkarit olivat todellisuudessa venyneet ja venyneet - koko odotusaikani. Nyt niihin olisi mahtunut myös lapsen isä. Ne olivat laadukasta kotimaista työtä, nurkumatta kestivät eivätkä ratkenneet
kilojen kertyessä.

Toinen lainavaate mieheltäni on hänen kylpytakkinsa. Lainailin sitä jo seurustellessamme ja muutaman vuoden jälkeen hän kävi ostamassa minulle oman kauniin kylpytakin, vaikkakaan en henno kertoa että se ei ole yhtä pehmeä ja turvallinen.

Lainailen hänen kylpytakkiaan sitkeästi edelleen, neljänkymmenen vuoden jälkeen. Tuolla kylpytakilla on myös toinen tehtävä. Se on erittäin tärkeä minulle varmaan hamaan hautaan asti. Aina kun mieheni on ollut työmatkoilla, se on kanssani samassa sängyssä. Jos on talvi, laitan sen peittoni päälle mutta jos on kesä, se pääsee mieheni paikalle hänen sänkyynsä. Silloin aistin hänen tuoksunsa ja olo on tuttu ja turvallinen. Jos se unohtuu kaivaa kaapista sängylle, olen kuin olisin autiossa hotellissa. Tuo tuoksu saa poskenikin hehkumaan, tunnen olevani kotona, hänen lähellään." Nimimerkki Mummin maailma

"Puolisoa ei ole, mutta kyllä kaupasta mukaan tarttuu miestenosaltolta jopa joskus joku huikean hieno vaatekappale. Esim. kaulahuivit ovat siellä monesti enemmän omaa tyyliäni kuin naistenosastolla." eikku

"Kun lähdin vaihto-opiskelemaan aikanaan, poikaystäväni oli sujauttanut matkalaukkuuni yhden hänen lempipaidoistaan johon oli suihkuttanut hänen hajuvettään. Tätä nuuskutellessa vaihto-opiskeluajan ikävä hellitti edes vähän." Nimimerkki Pipsa

"Ai poikaystävän vaatekaapilla? Kyllä, vierailen siellä usein, mutta en ehkä niin romanttisissa merkeissä, kuin tämän kysymyksen alkuperäinen ajatus.

Olen itse todella laiska käymään alusvaate- ja sukkaostoksilla, ja siksipä olenkin oppinut lainaamaan poikaystävien boksereita ja sukkia aivan riesaksi asti. Tällä hetkellä omistamistani sukista miltei jokainen pari on peräisin edellisen puolisoni kaapista ja useammat häneltä varastetut bokseritkin minulta löytyy. Aluksihan se oli vain pitkän pyykkäämättömän kauden hätäkeino: "Kulta, olisko sulla jotkut tosi rumat bokserit/sukat lainata täksi päiväksi", kun omani olivat finito. Vaan siitäpä se tapa sitten valtautui.

Mutta ei, pukeutuessani entisen puolisoni boksereihin en todellakaan fiilistele muistoja hänestä. Vaatteet ovat minulle vain vaatteita, ja miehisten boksereiden ollessa kyseessä todella rentoja ja mukavia pitää päällä. Tasapuolisuuden nimissä olen suostutellut myös nykyisen poikaystäväni lahjoittamaan minulle yhdet alushousunsa - hänen onnekseen minulla ei vielä ole estotonta pääsyä hänen kaapilleen." Nimimerkki Vien sydämen ja bokserit

"Mieluiten lainaan kylpytakkia. Tietenkään sitä ei voi ihmisten ilmoilla käyttää, mutta se on ainoa, jonka käyttöä ei haittaa se, että se on liian suuri. Se on myös pehmeä ja lämmin ja mahtuu vaikka omien vaatteiden päälle talven kylminä iltoina." Nimimerkki Titta

"Käytän usein poikaystäväni syystakkia ja hupparia, ne on isoja ja lämpimiä ja niistä tulee lämmin olo sisäisesti." Nina

"Käytin raskauden aikana mieheni ikivanhoja olohousuja kun muut housut eivät tuntuneet päällä mielyttävältä. Loppuraskauden aikana en niihinkään oikein mahtunut, joten leikkasin vyötärönauhan noin 10 cm pystysuoraan poikki. Nykyään vieläkin mieheni käyttää niitä housuja, vaikka eivät kunnolla enää päällä pysykkään. Joskus vieläkin lainaan niitä." Heidi

"Lainaan AINA puolisoni 15 vuotta vanhoja Nike-sandaaleja vaikka vieressä olisi omatkin kengät. Ne vaan ovat niin sopivasti eteisessä oven suussa ja itselleni vähän isoina helppo potkaista jalkaan vaikka villasukat jalassa. Sandaalit eivät ole kauniit saati muodikkaat ja ne on liimattu kokoon varmaan sata kertaa, mutta siitä huolimatta ne jostain syystä päätyvät aina minun jalkoihini. Tästä meinaa jo välillä seurata jonkin sortin aviokriisikin, kun aina lempisandaalien ollessa hukassa ne löytyvän minun jaloistani." Mari K

Entä mitä mies lainaa puolisoltaan?

"Kertaakaan en ole lainannut!
Päinvastoin on kyllä käynyt.
Kerrankin vaimoni lainasi uusia nahkahanskojani kaktuksen mullanvaihtoon!
Voitte vain arvailla kehujeni ja kiittelyni määrää ! !
Siinä taas parisuhde "lämpeni" jotta on kestänyt kaikki nämä yli 30 vuotta."
Esa

"Mä lainaan vaimoltani harvoin mitään vaatteita, mutta tulee mieleen kaulaliina, jonka
lainasin aamukiireessä, kun en löytänyt omaani hyllyltä. Muistan, että se tuoksui erilaiselta,
oloni ei kuitenkaan muuttunut miehestä naiseksi. :)" Markus

Lainahöyhenissä - miltä tuntuu olla toisen housuissa?