Better done than perfect - naiset irti täydellisyydentavoittelusta

Sheryl Sandberg: tee omannäköisesi ura tiedostamalla ja valitsemalla rohkeastiKu

”Mitä Sheryl tekisi nyt?" olemme kyselleet kavereiden kesken, kun työelämässä on mahdollisuus seuraavan siirtoon tai kun pitäisi löytää ratkaisu työkriisiin. Miksi amerikkalaisesta Sherylistä on tullut kiintotähtemme?

Sheryl Sandberg, yksi Facebookin johtajista, on listannut kirjaansa Lean in – naiset ja menestymisen tahto (Lean in: women work and the will to lead,  WSOY, 2013) asioita, jotka ovat tyypillisesti esteenä naisten urakehitykselle ja sille, ettei naisia edelleenkään nähdä korkeimmissa tehtävissä ja yritysten johdossa. Sandberg keskittyy kirjassaan niihin sisäisiin esteisiin, joita ei yleisesti tunnisteta tai tiedosteta.

Ahmin Sandbergini ystävän kehotuksesta. Muutamassa päivässä kirja tulee täyteen koirankorvia: löydän itseni ja monen monta työelämän käännettä suoraan piilaaksolaisen johtajan elämästä - vaikka johdankin vain itseäni.

Pelot uralla etenemisen esteenä

Suuri este naisten työelämässä etenemiselle on Sheryl Sandbergin mukaan nainen itse: omat toiminta- ja ajattelutavat hidastavat päätösten tekemistä. Omien taitojen vähättely tai tyytyminen sivustakatsojaksi ovat erityisesti naisille tyypillisiä piirteitä. Vaikka kirjaa lukiessani aluksi tuntuu siltä, että Sandberghän nostaa vain kliseiset stereotypiat taas esiin, niin sukupuolten käyttäytymismalleja vertaamalla alkaa naisten uran jumittamisen syitä löytyä. Paljon.

Miksi Sheryl Sandbergiä on helppo uskoa? Hän on rehellinen. Menestyksekkäästä yritysjohtajan urastaan huolimatta Sandberg on itse töissään vieläkin usein epävarma ja uskaltaa tunnustaa sen ääneen, sieltä huipulta. Sandberg on myös äiti, joka sanoo suoraan, että ei pärjää kaikessa – ja ettei tarvitsekaan, kenenkään.

Huolimatta suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän rakenteista tai siitä, että Sheryl Sandbergin työn tekemisen kulttuuri ei sovi suomalaisista kuin promilleen, Lean in on motivoituneen työntekijän ja huomispäivän johtajan raamattu.

Sukupuolikiintiöt, uuden ajan feminismi, stereotypioiden ja objektiivisuuden harhat ovat Sandbergille itselleenkin ei-mustavalkoisia. Sandberg on päättänyt, että tässä on vallankumouksen alku – stereotypioiden olemassaolon tunnustamisessa, hyväksymisessä ja nousemisessa niiden yläpuolelle.

Lean in on ihmistä - miestä ja naista - kunnioittava. Runsasta tutkimustietoa hyödyntämällä ja toisaalta oman menestystarinansa avaamalla Sandberg haluaa vahvistaa naisten kunnianhimoa, rakentaa yhteistä rintamaa ja valaa rohkeutta tarttua uusiin tehtäviin. Sandberg pyrkii auttamaan niin miehiä kuin naisia ymmärtämään, millaisia valtarakenteita ja ajattelutapoja työelämään 2010-luvulla liittyy.

Itsetuntoisuutta, omannäköisen uran rakentamista ja johtajuuden löytämistä Sheryl Sandbergiä mukaillen
 

1. Mitä tekisit, jos et pelkäisi?                         

Naisen työelämässä kohtaamien esteiden taustalla on hyvin usein pelko. Pelko, ettei miellytä muita; pelko, että tekee vääriä valintoja; pelko, että herättää kielteistä huomiota tai kurkottaa liian korkealle. Pelko, että joutuu arvosteltavaksi tai epäonnistuu. Sheryl kehottaa jokaista kysymään itseltään: Mitä sinä tekisit, jos et pelkäisi? Ja sitten tekemään sen, riskejäkin ottaen.

 2. Mukavuusalueella pysymisestä seuraa vain mukavuusalueella pysymistä

Naiset hakevat uusia työtehtäviä, jos he täyttävät työhakemuksen kriteerit sataprosenttisesti. Miehet hakevat uutta tehtävää, jos uskovat täyttävänsä kriteereistä 60 prosenttia, siteeraa Sheryl. Mies lähtee uusiin tehtäviin siis useammin mukavuusalueensa ulkopuolelle kuin nainen. Naista estää (jälleen) pelko, ettei hänellä ole tehtävän vaatimia taitoja. Sheryl suosittelee tiedostamaan tämän stereotyyppisen kaavan ja päättämään: Minä haluan tehdä – opin tekemällä.

3. Itsevarmuustreeneissä - vaikka maitohapoilla mutta kuitenkin

Itsevarmuutta työelämässä voi opetella. Ja sitä voi myös teeskennellä. Pieni muutos ryhdissä johtaa merkittävään muutokseen asenteessa. Yhtä lailla kuin teeskennelty hymy tuottaa kantajalleen tutkitusti mielihyvää, myös itsevarmuus kasvaa harjoittelulla.
Tarjolla oleviin etenemismahdollisuuksiin naiset tuppaavat vastaamaan että "minulla on paljon oppimista nykyisissäkin tehtävissäni" tai "en ole ikinä tehnyt mitään sellaista". Miltä kuulostaa tämä tutkimustulos: miesten on todettu saavan töissään ylennyksiä heissä olevan potentiaalin perusteella, kun taas naisten ylennykset perustuvat konkreettisesti heidän aiempiin saavutuksiinsa.

Millä muuttaa tätä epäsuhtaa? Tiedostamalla, että jokaisella on huijarisyndroomahetkensä ja että ihan jokainen on silloin tällöin (tai usein) epävarma. Laita kiinnostava tilaisuus kerta kaikkiaan sopimaan itsellesi - ei toisin päin, Sheryl kehottaa.

3. Kuinka monta kruunupäätä näet työpaikallasi?

Itsevarmuuden puute työelämässä johdattelee tyypillisesti naisia tiarasyndroomaan. 
"Jos teen työni hyvin, joku kyllä lopulta huomaa ja tulee kiittämään" - toisin sanoen asettaa tiaran päähän. Ikävä kyllä tiaroita ei normielämässä juuri jaella, tietää Sheryl. Älä jää odottamaan, että sinut palkitaan töistäsi. Toimi proaktiivisesti itsesi eteen.

4. Lipsahtiko mentoroinnin puolelle, sisko? Hyvä!

Kokeakseen työssään onnistumisia tarvitsee ihminen toisia ihmisiä tuekseen. Työelämässä mentorointi on luottamuksellista, kahdenkeskistä neuvonpitoa. Mestari mentoroi kisälliä – herkullisimmissa tapauksissa myös päinvastoin.

Mentorointi on pyyteetöntä, ja toimivinta se on tapahtuessaan luonnollisesti, ilman että mentoria täytyy etsimällä etsiä, sanoo Sheryl. Mentoroiduksi voi tulla jopa huomaamattaan. Sekä vertaistuki kollegoilta että työryhmän ulkopuolelta on tärkeää, kun halutaan oppia laaja-alaisesti.

5. Onko sinulla todellisia johtajanhaluja?

Työssään motivoitunut ihminen on oppimiskykyinen. Kykyyn oppia kuuluu toisen ihmisen kuunteleminen ja sen ymmärtäminen, että minun totuuteni on ihan yhtä vahva - tai heikko - kuin sinun totuutesi.

Oppiakseen ihminen tarvitsee palautetta: Miten voin parantaa tekemistäni? Mitä teen ehkä tietämättäni? Mitä en tajua jättäväni tekemättä? Entä jos en saa palautetta - olenko viestinyt selvästi, että olen avoin palautteelle? Sheryl siteeraa johtajuuden määritelmää, joka voisi olla kirjoitettuna jokaiseen talonseinään: "Johtajuus on sitä, että tekee muista parempia ihmisiä, ja sen vaikutus säilyy myös silloin kun itse ei ole paikalla." 

6. Älä hyväksy puolikkaita – tahdo kokonainen!

On motivoivaa työskennellä sellaisten asioiden ja ihmisten parissa joista välittää. Parhaimmassa tapauksessa ei ole tarpeen erottaa työminää muusta persoonasta, kun ne voi loistavasti yhdistää. Tuo koko persoona työpaikalle, kehottaa Sheryl, joka on itse lopettanut ihmisen eri rooleihin uskomisen kokonaan. Sherylkin on itkenyt töissä...

7. Syyllisyydenhallinta ajankäytön hallinnan rinnalle

Vaikka viettäisit lapsesi kanssa yhtä paljon aikaa kuin oma äitisi aikoinaan, et välttämättä koe ajankäytössäsi onnistumisen tunnetta: moderni intensiivinen äitiys tarkoittaa tekemistä, läsnäoloa ja omistautumista. Kuinka monen äiti - joka usein vielä oli kotiäiti - konttasi 70- tai 80-luvulla lattialla leikkimässä ja järjesteli leikkitreffejä puistoon? Tänään sitä pidetään äitiyden normistona, vaikka äiti käy myös töissä.

Tiedosta ajattelumalli, vähennä rutkasti itseruoskintaa ja keskity hyvillä mielin siihen mitä juuri nyt teet. Syyllisyydenhallinta on jokaiselle äidille yhtä tärkeää kuin ajankäytön hallinta, korostaa Sheryl. 

8. Jos hyväksyt vain täydellisen, olet liemessä

Kaikkia elämän muuttujia ei kerta kaikkiaan pysty kontrolloimaan. Jos hyväksyt vain täydellisen kotona tai töissä, olet liemessä. Kun tunnistaa itselleen tärkeimmät prioriteetit, on helpompi seisoa valintojensa takana.

Älä kysy ”pystynkö tähän kaikkeen". Kysy sen sijaan pystynkö siihen, mikä on tärkeintä minulle ja perheelleni. Better done than perfect, opastaa Sheryl.

9. Yhteisestä hyvästä huolehtiminen parantaa aina naisen neuvotteluasemaa

Facebookin Mark Zuckenberg on sanonut Sheryl Sandbergille tämän Facebook-uran alkuvaiheessa, että ”Halusi olla pidetty jarruttaa etenemistäsi.” Menestys ja miellyttävyys näyttävät sitkeästi korreloivan miesten kohdalla positiivisesti ja naisten kohdalla negatiivisesti: Kun mies menestyy urallaan, sekä miehet että naiset tuntuvat pitävän hänestä. Kun nainen menestyy urallaan, molemmat sukupuolet pitävät hänestä – tutkitusti – vähemmän. Järkyttävää, yleistä, tiedostettua tai tiedostamatonta – mutta yhtä kaikki yksi syy siihen, miksi nainen ei edes yritä edetä urallaan.

Mitä neuvoo Sheryl? Olemaan itsepintainen mutta miellyttävä, puhumaan yksilön sijasta meistä kollektiivina, huolehtimaan työneuvotteluissa aina enemmän yhteisestä hyvästä enemmän kuin itsestään. (Olin lopettamassa kirjan lukemisen tähän, mutta onneksi Sheryl tiesi mitä ajattelen: ”On tietysti ristiriitaista neuvoa naisia muuttamaan maailmaa puolueellisia sääntöjä ja odotuksia noudattamalla…”)

Monimutkainen prosessi, jota tunnetaan yllättävän vähän. Auttaisiko asian tiedostaminen eteenpäin?

10. ”Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta muita naisia.” -Madeleine Albright

Yksi naisten valtaanpääsyn esteistä ovat jo vallassa olevat naiset, sanoo Sheryl. Menneiden aikojen naiskiintiöt ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että naiset ovat nähneet toisensa usein kilpailijoina sen sijaan että menisivät yhtenä rintamana eteenpäin. Vaikka naisten ei pitäisi enää tänään tuntea kilpailevansa toistensa kanssa, jotkut joka tapauksessa tuntevat niin.

On tutkittu, että kun nainen saavuttaa menestystä, hänen kykynsä havaita sukupuolisyrjintää laskee. Uhri ja syntipukki samassa paketissa. Mitä Sheryl neuvoo? Laita hyvä kiertämään, älä hyväksy kuningatarmehiläisiä yhteisöön vaan ole yhteisön jäsen, joka kehuu kollegoja ja saa muiden uran kukoistamaan – ja luota, että muut naiset tekevät saman sinulle.

kommentit

just joo, taas yksi "self help"-kirja. Ainoa hyöty tällaisesta kirjasta, joka on pullollaan itsestäänselvyyksiä, on että kirjailija saa mainetta ja mammonaa. Sopii erittäin hyvin jenkkimarkkinoilla, mutta älykäs, omia aivojaan käyttävä ihminen karttaa tällaisia kirjoja kuin rutto.

>Valetohtori Pe, 2013-12-13 17:06

Pelko on ihan eri asia kuin rahan puute. Jos rahaa olis niin ettei tarttis huolehtia, kai sitä voisi tehdä mitä huvittaa - tai olla tekemättä mitään jos ei huvita.

Koko nuoren ikäni haaveilin ravivalmentajan työstä. Tai siitä lähinnä että saisin päivät viettää hevosten kanssa, valmentaa muutamaa kopua, kilpailuttaa jne. Ainoa mikä esti oli raha. Hommat osasin, olin pienestä asti siihen kasvanut.

Kun ei ollut tuloja pankki ei myöntänyt lainaa edes sen että saisin vuokrata kolme tallipaikkaa ja ostaa esim. kolme hevosta, joten piti mennä muihin hommiin. Niinpä hevoshommat jäi edelleen vain harrastukseksi.

Kävin vähän kouluja ja sain paremman työn, niin on varaa pitää yhtä ikiomaa hevosta, johon sitten kaikki vapaa-aika kuluukin. Kun vielä tuli mies ja jälkikasvua oli vastuuta muistakin kuin itsestä.

Ei se ole pelkoa olla luopumatta vakituisesta työstä, vaan se on vastuuta perheestä ja itsestä. Sossunluukkulaisella ei olisi varaa edes harrastaa hevostaan. Niitä pelottomia on Suomessa ihan riittämiin.

>Real Arkajalka Pe, 2013-12-13 18:14

lisää kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

linkit

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä