Saako nainen käyttää housuja?

Muotitrendit tulivat Suomeen jo 20-luvulla Pariisista. Yläluokkainen laskettelumuoti muuntautui meillä naisten hiihtopukumuodiksi. Naistenlehdet suhtautuivat naisten hiihtohousuihin asiallisesti, toisin kuin Suomen Kuvalehti, joka julkaisi pilapiirroksia hiihtävistä naisista.

Vaikka housut hyväksyttiinkin liikuntaan, niin esimerkiksi retkeilyn suhteen tuli olla tarkkana. Jos nainen retkeillessään kulki näköalapaikkojen kautta tai piipahti kahvilaan, niin silloin hänen oli asiallista pukeutua housujen sijaan hameeseen. 

Myös Kotiliesi ja Marttaliiton Emäntälehti halusivat esitellä naisten housupukeutumista 20- ja 30-luvuilla. Tosin keskiluokkaisen Kotilieden ei sopinut esitellä työhousuja, vaan naislukijoille tarjoiltiin puutarhahousuja. Emäntälehti kehitteli jopa naisten navetta-asun. Koska yleinen aate oli, että naisten tulee työskennellä emäntänä kotona eikä navetassa, navetta-asusta luovuttiin.  

Naisten kannustaminen housujen käyttöön oli osa naistenlehtien suurempaa tavoitetta suomalaisen pukeutumiskulttuurin muuttamiseksi. 

- Kansanomaisessa ajattelussa naisten housujen käyttö oli maailmanlopun enne ja säädyttömyyden ilmaus. Naistenlehdet opettivat, että käytännöllinen ja terveellinen pukeutuminen on nykyaikaisen sivistyksen merkki, kertoo aiheesta toukokuun lopussa tohtoriksi väittelevä Arja Turunen.

Hiihtoinnostus lisää housujen käyttöä 

Tärkein tekijä housujen käyttöönotolle oli sotien välisen ajan hiihtoinnostus: suomalaisia kannustettiin ladulle kansanterveyden ja hiihtokansan maineen nimissä.

Vaatimus hiihdon harrastamisesta esitettiin myös naisille, mikä uudisti naiskuvaa aktiivisempaan suuntaan. Kun hiihtotyylissä siirryttiin samaan aikaan tasamaahiihdosta murtomaahiihtoon, hiihtovälineet ja -tekniikka täytyi uusia. 

- Naistenlehdet esittivät housupukuisen, murtomaahiihdon taitavan ja vauhdikkaasti etenevän hiihtäjättären nykyaikaisen naisen esikuvaksi, Arja Turunen kuvailee.

Sota-aika salli naisten käyttää housuja – mutta miehet eivät 

Naisten housujen käytön vastustajat huomauttivat housujen käytön muuttavan naiset miesmäisiksi. Myös naistenlehdet määrittelivät naisten housujen käytölle selkeät rajat.

-  Julkiselle paikalle naisilla ei ollut housupukuisena asiaa, kunnes sota-aika muutti tilanteen, ainakin osittain, Arja Turunen kertoo.

Kotirintaman arki edellytti naisilta käytännöllistä pukeutumista, mutta naisille huomautettiin, että miehet voivat paheksua housujen käyttöä. Siksi naisia neuvottiin käyttämään hametta sen aikaa, kun mies on rintamalta lomalla.

Korsuista kantautuneiden terveisten perusteella miehet kokivat naisten housujen käytön uhkana: mitä miehet sitten panevat päällensä, jos nainen on ottanut miehensä tai veljensä housut käyttöön?

- Sodan loppuvaiheessa naistenlehdetkin alkoivat toivoa, että naiset vähentäisivät housujen käyttöä. Hametta käyttävä nainen loi sota-ajan arjen keskelle häivähdyksen rauhan ajan tunnelmaa, selittää Turunen.

Vaikka naistenlehdet olivat edelläkävijöitä, niin yleinen suhtautuminen naisten housujen käyttöön muuttui vasta sota-aikana. Vasta 1960- ja 1970-luvuilla housuista tuli hyväksytty vaate naisille. Kuitenkin Vielä 60-luvulla naisten tuli pukeutua hameeseen esimerkiksi ylipiston tentteihin.

Klikkaa kuvagalleriaan: Hameita ja housuja 1950-70-luvuilla. Onko sinulla lisätietoa kuvien henkilöistä tai kuvauspaikoista? Kerro tietosi olotila(at)yle.fi

Katso kuvat