Isä on tärkeä kaikissa elämänvaiheissa

Isä on tärkeä kaikissa elämänvaiheissa. Kuva: stock.xchng

Tärkeintä isyydessä kuitenkin on lapsi ja hänen hyvinvointinsa.

Isät yrittävät useimmiten parhaansa ja välittävät lapsistaan, mutta joskus lapsen kasvaessa unohtuu, kuinka tärkeä isä onkaan lapselle.

Helsingin NMKY:n kehitysjohtaja Ari Inkinen sanoo, että isä-keskustelu painottuu pikkulapsivaiheeseen, mutta ei se isyys siihen lopu.

- Koululaiset tarvitsevat, murkku-ikäiset tarvitsevat ja vielä aikuisetkin lapset tarvitsevat isiään, toteaa Inkinen.

Isän kanssa touhuamisen ei tarvitse olla rahaa vievää laatuaikaa vaan yhteistä arjen puuhastelua. Tiskikonetta voidaan täyttää, tehdä pikku remonttia, liikuntaa ja seikkailua voidaan harrastaa yhdessä, olipa lapsi sitten tyttö tai poika.

- Aikaa pitäisi viettää yhdessä. Se on lapselle tärkeää ja se lisää lasten hyvinvointia, toteaa Inkinen, ja heittää pallon myös isoisille:

-Isoisät ovat johtavassa asemassa!Toivoisin, että he kannustaisivat poikiaan viettämään aikaa perheensä ja lastensa kanssa.

Myös työelämän toivoisi tukevan perhekeskeisyyttä. Isät, jotka viettävät aikaa lastensa kanssa, ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja myös terveempiä ja onnellisempia.

-Työhyvinvointitoimintaakin voisi järjestää siten, että lapset ovat mukana. Jossain yrityksessä on sählykerho isille ja lapsille - ja vain lapset saavat tehdä maaleja.


Ari Inkinen
oli Tiina Lundbergin vieraana Perheen ajassa, kuuntele juttu.

Isät hoitovapaalle

Perhevapaiden uudelleenjärjestämisellä haetaan sitä, että isät jäisivät kotiin entistä useammin pitämään huolta jälkikasvustaan ja luomaan sidettä, joka kestää koko elämän ajan.

Kolmikymppiset isät Henri Karlsson ja Sebastian Forss ovat jääneet kotiin hoitamaan nyt 1-vuotiaita tyttäriään. Näiden isien mielestä kiire ja oravanpyörässä juokseminen on turhaa, ja tärkeintä on olla läheisten kanssa - viettää tavallista kiireetöntä aikaa lapsen kasvua ja kehitystä seuraten.

- Kotonaolossa viehättää leppoisa elo, se kun tuntuu että kaikkialla muualla on niin kiire, toteavat isät.

Hoitovapaalle jääminen oli molemmille selvää.

- Halusin nähdä lapsen elämää alusta asti ja olin päättänyt, että ainakin puoli vuotta olisin jossain vaiheessa kotona, kertoo Henri Karlsson.

Vaikka elämä kotona on leppoisaa, on päivärytmi silti tarkasti aikataulutettu ruoka-aikojen, unien ja ulkoilujen mukaan.

- Kuvitelma oli, että hoitovapaalla tekee vaikka mitä - mutta kyllä sohva kutsuu isääkin siinä vaiheessa kun lapsi käy nukkumaan, niin tiivistä ja totaalista yhteisolo on, toteaa Sebastian Forss.

Rankinta kotielämässä on isien mielestä - yllätys yllätys - kotityöt:

- Ei ne pyykit sinne koneeseen itsestään mene, eikä ruoka itsestään valmistu. Arvostus kotiäitejä kohtaan on kasvanut kun pyykkiä tulee ja vellit lentää, kertoo Henri Karlsson.

Sebastian on samoilla linjoilla:

- Lapsen lähdettyä liikeelle on täytynyt oppia syleilemään kaaosta ja elämään sen kanssa.

Parasta puolestaan on se, kun saa yhteyden lapseen:

- On hienoa seurata lapsen kehitystä ja kasvua kun hän oppii asioita. Mieltä lämmittävää on myös huomata, että isä on lapselle tärkeä – kun tulee pipi huudetaan isiä, toteavat helsinkiläiset isät.

Erityisesti isät haluavat antaa tyttärilleen aikaa:

- Joillain perheillä on vähän yhteistä aikaa kun viedään lapsi aamulla tarhaan ja ollaan illalla vain muutama tunti yhdessä. Lapsuus on niin lyhyt ja se menee niin nopeasti ohitse. On hyvä pysähtyä hetkeksi ja karsia turhat asiat pois. Se tuntuu hyvältä, summaavat miehet.

Tiina Lundberg tapasi Sebastian Forssin ja Henri Karlssonin Brahen leikkipuistossa.

Perheen aika kuullaan YLE Puheen Päiväntasaajassa joka torstai klo 14 jälkeen.

kommentit

Psykiatri Martti (1915-2002). Kirja laajennettu painos.

Kotivammaisuuden synty- suomalaisen lapsuuden haavat 1999.

Paloheimo kirjoitti osiossa ISÄT sivu 147.
Isän olemassaolo, vaikka lyhyenkin ajalta jääneet muistot, sekä pahat, että hyvät, ovat tärkeitä.

Hyvillä muistikuvilla on suuri merkitys vuosikymmeniä myöhemmin, silloin kun tämä poika pitelee omia lapsiaan. Hänen kehonsa muistaa nuo kosketukset.
Pienikin hyväily, tukan pörröttäminen ohimennessä ja jopa pelkkä polvella istuminen saattaa palata myöhemmin mieleen kultaisena muistona.
On hämmästyttävää nähdä miten vähän tämäntapaisia kosketuksia tarvitaan pojalle ravinnoksi.

Normaalioloissa kun isä on kotona ja perhe koossa, kohtaavat isä ja pikkupoika toisensa kymmeniä, ehkä satoja kertoja päivässä aamusta lähtien.

Poika näkee, miten isä tervehtii vieraita, miten hän käyttäytyy, kaupungilla, junassa, bussissa, miten hän tervehtii vieraita, miten hän kohtelee ja puhuttelee kaupan myyjää, jne.

Kaiken aikaa siirtyy -lempisanani on "valuu" - jotain isän persoonallisuudesta poikaan silloinkin, kun tämä ei erityisesti opeta poikaansa, eikä edes muista, että poika on siinä lähellään ja hänen käyttäytymistään tarkkailemassa.
---------

Henkilökohtaisesti kolmen lapsen isänä ja kahden lapsen isoisänä olen sitä mieltä että, Lapsille isä on tärkeä miehen, isän, puolison malli.

Pojat oppivat isältään tekemään "miesten töitä", joita he tarvitsevat mikäli perustavat perheen.
Aina kotona löytyy jotain remonttia, auton korjaamista, jne.
--

>Papa Olof. Ke, 2011-09-14 13:44

Tasa-arvoa vanhemmuuteen -isdä pois paitsiosta projekti.
Lahden ammattikorkeakoulu.

Projektin tavoitteena on lisätä isän ja äidin soveltuvuutta huoltajuuteen ilman sukupuoleen liittyjä käsityksiä.

Projektin painopisteenä on isä näkökulman lisääminen viranomaisten työhön siten, että miesten ja naisten tasa-arvoisuus toteutuisi erotilanteessa paremmin.

Projetista lisää.

http://blogit.lamk.fi/tero-blogi/
----

>Grandfather. Su, 2011-09-18 18:29

Lapsi koston välineenä ja lyömäaseena huoltajuusriidoissa ja avioeroissa.

Etelä-Karjalan kesäyliopisto.

Ammattisivistävä koulutus.

Kohderyhmä. Lastensuojelun parissa työskentelevät.

http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=19067&NakymaID=391
---

>Grandfather. Su, 2011-09-18 18:38

Onko lopultakin herätty siihen tosiasiaan, sttä ydinperhe on lapsen tulevaisuuden kannalta paras ratkaisu.

Keskiössä koko perhe seminaari 8.11.2011.

8.11.2011 klo 8.30–16.00
Säätytalo, Snellmaninkatu 9-11, Helsinki

Ohjelma:

8.30–9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvitarjoilu

9.15–9.45 Päivän avaus

Tasa-arvoa erovanhemmuuteen -hankkeen projektipäällikkö Mika Vänskä &
Neuvokeskuksen johtaja Heikki Koiso-Kanttila

9.45–10.00 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon puheenvuoro

10.00–11.20 Lapsen hyvinvointi ja perhesuhteiden muutokset
lastenpsykiatri Jukka Mäkelä

11.20–12.20 Lounas

12.20–13.40 Tuumasta toimeen! Paikallisia kokeiluja lapsen aseman parantamiseksi erotilanteessa
– Miten johtaa alueellista eroauttamisen kehittämishanketta?
sosiaalijohtaja Tuula Helèn, Lappeenranta
– Valtakunnallisen projektin, eroauttajien ja Lahden ammattikorkeakoulun välinen
yhteistyö opiskelijan näkökulmasta
sosionomiopiskelijat Simo Pernu & Mikko Pohjola
– Vanhemman neuvo isän näkökulmasta
ryhmien ohjaaja, sosiaalityöntekijä Vesa Knutti

13.40–14.10 Kahvitauko

14.10–15.30 Paneelikeskustelu & yleisökeskustelu: Millaista perhesovittelua Suomessa tarvitaan
tulevaisuudessa?
Panelistit: FT Sirpa Taskinen, asianajaja Maria Pelli, lastenvalvoja Tapani
Wacklin, käräjätuomari Anna-Kaisa Aaltonen

15.30–15.45 Yhteenveto

15.45–16.00 Loppupuheenvuoro
---

>Grandfather. Pe, 2011-09-23 07:27

Tasa-arvovaltuutettu tiedote 17.2.2011.

Isällä on oikeus vanhemmuuteen, myös eron jälkeenkin.

Aika on ajanut vanhemmuutta koskevan lainsäädännön ohi.

Tätä kuvaavat tasa-arvovaltuutetulle tulleet syrjityksi itsensä kokeneiden isien yhteydenotot.

http://www.tasa-arvo.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/view/1553622
---

>Grandfather. La, 2011-09-24 16:33

Lapsen oikeuksien Tuki ry on kolmen miejärjestön yhdistymisen perustama yhdistys.

Maailman tärkeimpien ihmisten puolesta.

Toteutuuko Suomessa tasa-arvoinen vanhemmuus?

Oletko taistellut lapsestasi?

Ajankohtainen projektimme.

Vertaistukiryhmä.

http://www.lotry.fi/
----

>Grandfather. La, 2011-09-24 16:49

Isiä manipuloidaan julmasti ulos lapsen elämästä

Varatuomari Anja Hannuniemen pian valmistuva väitöskirja nostaa esille eroperheiden lapsia sairastuttavan vieraannuttamisoireyhtymän.
Suurimmassa osassa tapauksista vieraannuttaja on äiti, joka pyrkii sabotoimaan isän ulos lapsen elämästä. Usein vieraannuttaja sairastaa persoonallisuushäiriötä, mutta viranomaiset eivät osaa tunnistaa vieraannuttamiseen liittyviä vaaran merkkejä.

Porin Sanomat.

http://www.porinsanomat.fi/uutiset.php?id=997

>Grandfather. Pe, 2012-01-13 19:53

lisää kommentti

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä